Vauvan oma nurkkaus

Vaikka lasten yhteinen lastenhuone valmistuukin kovaa vauhtia, vielä toistaiseksi (ja vielä jonkin aikaa) Veini nukkuu meidän makuuhuoneessa omassa pinnasängyssään.

Vauva ei minun mielestäni vielä varsinaisesti omaa huonetta tarvitsekaan, mutta tähän uuteen lastenhuoneeseen sijoitetaan jo nyt Veinin lelut ja vaatteet - jossain kohtaa myös se sänky.

Toistaiseksi Veinin oma nurkkaus löytyy kuitenkin meidän makuuhuoneestamme ja se on hyvin vaatimaton. Lelulaatikko sekä elintärkeät tarvikkeet (eli sitteri ja leikkimatto) ovat alusta asti olleet olkkarissa ja vaipat, harsot sekä muut vastaavat kodinhoitohuoneen tasolla ja kaapissa. Vaatteille raivasin rekin lisäksi pari hyllyä makuuhuoneen liinavaatekaappiin, jonne Veinin vaatteet pystyviikkauksen ansiosta hyvin mahtuivatkin.

Hupparit ja jumpsuitit piti kuitenkin saada roikkumaan ja siitä kehittyi ajatus rekille makuuhuoneen nurkkaan. Kun harjanvartta jäi vielä pätkä ja vaatetta tuntui olevan, mies nikkaroi vielä tuplarekin ja saatiin jonkin verran tilaa taas vapautettua kaapista.

Kaislastarin unipesä on ollut käytössä alusta asti ja se on ollut loistava! Seinällä koristeena kummitädiltä saatu unisieppari ja joululahjaksi ostamani taulu. 

Seuraa Facebookissa, Instagramissa ja Bloglovinissa.

Vauvanvaatteita talteen muistojen laatikkoon

Tuli tuosta aiemmasta bloggauksestani mieleen, että kuinkahan moni säilöö vauvanvaatteita talteen ja kuinka isoja määriä? En siis tarkoita mahdollisille tuleville sisaruksille käyttöön säilöttäviä vaatteita, vaan nimenomaan muistoarvon vuoksi talteen jätettäviä. Niin sanotun "muistojen laatikon" täytettä.

Minä nimittäin olen tässä asiassa hamstraaja pahimmasta päästä. Meean pieniä vaatteita on nyt säilötty vajaan äitiyspakkauslaatikollisen verran. Okei, on siellä joukossa muutamia leluja ja muitakin tarvikkeita. Ja okei, otin sieltä muutamia unisex-vaatteita käyttöön Veinillekin; mutta käytön jälkeen ne kuitenkin päätyvät takaisin Meean muistojen laatikkoon.

Veinin osalta olen yrittänyt maltillisemmin laittaa vaatteita talteen, koska en usko poikien aikuisena arvostavan tätä elettä ihan yhtä paljon. Mutta kyllä sieltä Veininkin muistojen laatikosta löytyy jo kymmeniä vaatteita; kotiutumisvaatteet, ihan pienimpiä ekojen päivien vaatteita, äitiyspakkauksen vaatteita, sukulaisten ja ystävien antamia lahjoja sekä ihania kuoseja. Sellaisia vaatteita, joista harmittaisi, jos ne myisi eteenpäin.

Muun muassa nämä bodyt päätyivät Veinin muistojen laatikkoon tällä siivouskerralla.

Ja pakko sanoa, että viime kesänä, kun Meean kanssa hänen äitiyspakkauslaatikkoaan pengottiin, oltiin molemmat ihan fiiliksissä. Minä muistelin kaihoisasti, keneltä mikäkin vaate oli saatu ja missä niitä oli käytetty. Meea hämmästeli onko hän oikeasti ollut noin pieni ja ihasteli söpöimpiä vaatteitaan.

Myös oma äitini on säilönyt jotain omia pieniä vaatteitani; vaikka moni niistä onkin turhan retroja omaan makuun, ajatus on aivan ihana ja etenkin silloin raskausaikana esikoista odottaessa omien vauvanvaatteiden penkominen oli ihanaa.

Todennäköisesti Veinin kohdalla käy kuten Meeallakin (ehkä jo aiemmin), että talletettavien vaatteiden määrä tippuu roimasti vauvavuoden jälkeen. Joka on tosi hyvä, koska eihän säilytystila millään riittäisi! Jostain 80-koosta eteenpäin ei Meeallakaan laatikossaan montaa vaatetta ole.

Mutta toistaiseksi laittelen vielä vauvahuuruissani Veinin vaatetta talteen - ja aion myös muutaman vuoden päästä palata vauvamuistoihin sitä kautta!

Löytyykö teiltä muistojen laatikko vaatteille?

Seuraa Facebookissa, Instagramissa ja Bloglovinissa.

Ihanimmat (nyt jo pieneksi jääneet) ihanuudet

Vauvanvaatteet on ihania ja niitä on tullut liian vähän esiteltyä blogissa. Viimeksi tällaiset vaatekuvabloggauksen tein alkuvuodesta vaatekaapin siivouksen yhteydessä. Ja samassa hengessä syntyi tämäkin bloggaus; tänään on naapuri tulossa katsomaan meiltä pieneksi jääneitä vaatteita, ja  näitä vaatteita lajitellessani nappasin muutamista kuvia.

Koska vauvanvaatteet kuitenkin ovat vaan niin ihania, koitan lähiviikkoina kuvailla myös kaapista tällä hetkellä löytyviä ihanuuksia, eikä aina vaan näitä jo pieneksi jääneitä (jotka aiheuttavat äidille haikean mielen). Myös Meean vaatekaapin sisältöä pitäisi esitellä blogissa - niitä vaatteita en ole kuvannut aikoihin ja pikkuneidinkin kaapista löytyisi vaikka mitä ihanaa!

Mutta nyt kuitenkin nämä muutamat jo pieneksi jääneet Veinin vaatteet esittelyyn. Osa saattaa lähteä kohta naapurin matkaan, osan laitoin muistojen laatikkoon talteen.

Oon kyllä niin ihastunut näihin Newbien herkkiin kuoseihin!

Ostin nipun ihania poikien bodeja viime kesänä torista, tässä yksi niistä.

Myös tämä body oli samassa nipussa; kunnon slim fit -malli, joka meidän hoikalle pojalle istui täydellisesti. 

Tämä (jonkun) itsetekemä body lähti meillä muistojen laatikkoon. Aaaaaaivan ihana!

Vielä pari bodyä. Tekstin vuoksi yksi lemppareista. :)

Tämä body oli yksi isyyspakkauksen bodeista. 

Paitoja on käytetty suhteellisen harvoin, mutta tämä paita on päätynyt päälle aika monesti . koska Meea tämän niin monesti pikkuveljelleen päälle valitsi. 

Ja vielä viimeisenä; ihan parhaat housut! Newbie on ihana ja nämä housut istuivat täydellisesti päälle!

Seuraa Facebookissa, Instagramissa ja Bloglovinissa.

Pikkuherra 4 kk

Neljä kuukautta. Huhhuh, hän on jo iso pieni mies!

Lauantaina vietettiin merkkipäivää, sunnuntaina aloitettiin soseet ja eilen tiistaina saatiin vielä tuoreet mitat neuvolassa.

4 kk mitat (Suluissa 3 kk mitat):

Paino: 6760 g (6105 g)
Pituus: 66,5 cm (65 cm)
Pään ympärys: 42,5 cm (41,8 cm)

Kiire liikkumaan on edelleen kova, mutta nyt lempipuuhaa on myös tarttuminen. Hän tarttuu kaikkeen ja kaikkiin - tiukasti. Pari kertaa on Meea huutanut hädissään äitiä apuun, kun Veini on napannut kunnolla hiuksista kii. :D

Jäntevä kaveri on kannatellut päätään synnäriltä asti ja jo kauan yrittänyt pöngätä istumaan. Nyt tämä istumaan pyrkiminen sylissä ollessa on niin vahvaa, että täytyy ihan kunnolla pitää kii, ettei hän kippaa itseään nenälleen lattialle.

Kovasti hän juttelee, naureskelee ja komentaakin. Monesti on huudeltu "äijiii", kun olen poistunut näköpiiristä, mutta en nyt vielä tuota oikeaksi sanaksi laskisi. :) Kovasti asiaa hänellä kuitenkin tuntuu olevan!

Yksin viihtyminen sylin ulkopuolella on kasvanut ja puklailu vähentynyt; liekö näillä vaikutusta toisiinsa. Meean kanssa alkaa olla jo jotain leikin tapaisia ja isosisko keksii kyllä keinot viihdyttää pikkuveljeään. Tällä hetkellä meillä on hittinä Soiva laulukirja, jonka tahtiin lauleskellaan yhdessä päivittäin.

Rutiinit aamun ja illan suhteen meillä ovat hyvin selkeät, päivisin mennään vähän sen mukaan, että miten Veini nukkuu - jos nukkuu. Muutamia parin tunnin päikkäreitä on viime viikkoina saatu, mutta edelleen se päikkärinukkuminen on aika huonoa.

Soseet tosiaan aloitettiin pienillä maisteluannoksilla bataatilla sunnuntaina; äidinmaito kuitenkin tulee olemaan pääasiallinen ravinnonlähde vielä pari kuukautta, mutta yritetään nyt minimoida allergioita maisteluannoksien avulla.

Ihana, vauhdikas ja sosiaalinen pikkumies!

Seuraa Facebookissa, Instagramissa ja Bloglovinissa.

Seuraa Facebookissa, Instagramissa ja Bloglovinissa.

Viime vuoden lahja-askarteluja

Nyt kun taas ollaan alettu suunnittelemaan ja väsäilemään Meean kanssa kaikennäköisiä lahja-askarteluja (mm. päiväkodin tätien muistamiset nyt ensimmäisenä), tuli mieleen, että edelleen ne meidän loppuvuoden DIY-jutut aina isänpäivälahjoista lähtien on vielä blogissa esittelemättä.

Joten pientä kuvakavalkadia tähän väliin! :)

Isänpäivälahjaksi purkitettiin herkkuja. :) Meea koristeli purkit washiteipillä ja maalasi etikettien taustat sekä valikoi karkit purkkeihin. 

Kortit askarreltiin pikkuneidin jalanjäljistä. 

Isin korttiin tehtiin isinkin jalanjälki. :) En nähtävästi oo tajunnut oikeasta kortista ottaa kuvaa - ja se kortti on pakattuna huonevaihdoksen myötä nyt jonnekin laatikkoon. Mutta tässä oli siis isin jalanjäljen lisäksi Meean jalanjälki ja teksti "isin jalanjäljissä". 

Mummin synttärilahjaa alettiin väsäämään näistä materiaaleista. 

Ja tällainen siitä sitten tuli! 

Kukkaset lankarullista ja varsina sukkapuikot. :)

Lisäksi Meea halusi askarrella mummille tällaisen perhosen. 

Joululahjaksi kummeille (ja päiväkodin tädeille) paketoitiin lumiukko-suklaalevyt (ja ei-makean-ystäville popcornia). 

Ja vielä viimeisenä; joululahjaksi maalailtiin joulukuusia. 

Tässä isovanhemmille joululahjaksi lähteneet taideteokset.

Seuraa Facebookissa, Instagramissa ja Bloglovinissa.

Viimeiset päivät päiväkodissa tällä erää

Oman äitiyslomani alkaessa pohdittiin pitkään, mitä tehdään Meean päivähoidon kanssa. Jääkö Meea hoitoon, jääkö hän kotiin, milloin hän jää kotiin, voisiko hän mennä kerhoon tai muuhun harrastukseen...

Meidän paikkakunnallamme päivähoidon määrä on rajoitettu 20 tuntiin viikossa, mikäli toinen vanhemmista on kotona. Tämä luonnollisesti asetti omat rajansa päivähoidon jatkumiselle. 20 tuntia viikossa ei tuntunut niin suurelle; käytännössä se tarkoittaisi kahta päiväkotipäivää viikossa, mikäli Meea kävisi hoidossa miehen työpäivien ajan. Toinen vaihtoehto pikkuneidin aktivoimiseksi olisi ollut kerho; paikkakuntamme ainoa (?) ilman äitiä käytävä kerho olisi tarjonnut Meealle vielä tänä lukuvuonna vain yhden parin tunnin kerhopätkän viikossa (jos Meea olisi ollut 4 kk vanhempi, eli syntynyt 2013 puolella, kerhoon olisi päässyt kahdesti viikossa).

Keskustelin asiasta päiväkodin kanssa ja päätettiin yhdessä silloin syksyllä, että Meea jatkaa päiväkodissa ainakin vuodenvaihteeseen saakka - jonka jälkeen katsellaan, miten vauva-arki on lähtenyt sujumaan yms. Hän sai myös jatkaa omassa ryhmässä ja käydä kaksi ns. pidempää päivää; oikeasti päiväkodin suositus olisi ollut 3-4 lyhyempää päivää (joka meidän tarpeisiimme olisi ollut "huonompi" vaihtoehto) sekä vaihto eri ryhmään.

Hän on niin iso ja reipas neiti jo. 

Kun Meea nyt sai kuitenkin jatkaa omassa ryhmässään, se oli oikeastaan tärkein syy siihen, että Meea on päiväkodissa ollut näin pitkään. Oma tuttu ryhmä ja kovin tärkeäksi muodostuneet kaverit. Vaikka ollaan niitä Meean parhaita kavereita nyt nähty päiväkodin ulkopuolellakin kyläilyjen ja paikkakunnan tapahtumien merkeissä, onhan se erilaista leikkiä yhdessä koko päivä päiväkodissa.

Ja toki päiväkoti-päätökseen vaikutti myös Meean halu jatkaa päiväkodissa. Hän viihtyy siellä mainiosti ja mielellään on aina aamuisin hoitoon lähtenyt. Se, että pari päivää viikossa on itse saanut keskittyä vaan yhteen lapseen, on puolestaan auttanut omaan jaksamiseeni - refluksivauvan kanssa kun alkuvuodesta päivät olivat toisinaan pelkkää huutoa ilman päikkäreitä tai lepotaukoja; ja eihän hän edelleenkään juurikaan nuku päivisin.

Päiväkoti on siis selkeästi tehnyt hyvää koko meidän perheelle, mutta kesän saapuessa on kuitenkin ollut ajatuksissa irtisanoa päiväkotipaikka ja ottaa Meea kokonaan kotiin. Kesällä kun vauva on kasvanut, eikä ole niin kiinni minussa aivan koko aikaa (toivottavasti), niin pystyy Meeallekin ihan eri tavalla tarjoamaan aktiviteetteja ja seuraa. Lisäksi liikkuminen kerhoihin, leikkipuistoon yms on kelien lämmettyä huomattavasti helpompaa (se pukemisrumba ainakin helpottuu) ja ainakin vielä luotan siihen, että arki on sujuvampaa kuin mitä se on alkuvuoden ollut.

Alunperin mietittiin, että Meea voisi jäädä kotiin jossain kohtaa toukokuuta, mutta itse ehdotin jokin aika sitten miehelle, että jospa se Meea jäisikin jo tämän kuun lopusta kotiin.

Kuten sanottua; kevään korvilla on helpompaa aktivoida neitiä ja suunnitella leikkipuistoreissuja ja shoppailua yms. Huhti-toukokuussa pyörivät vielä kerhot ja avoimen päiväkodin toiminta, joten näissä periaatteessa olisi neljälle aamupäivälle (ti, ke, to ja pe) tekemistä! Kun lumet sulavat, niin tuo matka keskustaan hiekkatietä pitkin on helpompi vaunujen kanssa taapertaa; viime viikolla käytiin ensi kertaa kerhossa ja kyllä siinä melkoinen urheilusuoritus oli vaunuja JA seisomalaudalla olevaa Meeaa työntää lumisohjossa, vaikka neiti osan ylämäistä kävelikin.

Reissailujen lisäksi voidaan kutsua kavereita kylään: päiväkotikavereiden lisäksi myös naapurustossa asuu samanikäisiä lapsia ja kesän alkaessa yhteinen ulkoilukin on helpompaa. Keväällä suunnitteilla on myös viikon lomailu mummilassa; lisäksi huhtikuussa on tiedossa miehen loppu isyysloma (viikko) sekä kesällä muutama viikko kesälomaa.

Syksyllä Meean olisi mahdollista palata takaisin päiväkotiin, mikäli vaan hoitopaikkoja on tarjolla. Ollaan kuitenkin pohdittu, josko haettaisiin Meealle kerhopaikkaa syksyksi tuolta aiemmin mainitsemastani kerhosta; silloin hän pääsisi ikänsä puolesta kerhoon jo kaksi kertaa viikossa. Tämän lisäksi ne äiti-lapsi-kerhoilut ja mahdollisesti jokin iltaharrastus, jolloin mies pääsisi viettämään isä-poika -aikaa sillä aikaa, kun me Meean kanssa harrastettaisiin. Siinähän sitä tuntuisi olevan riittävästi puuhaa ensi syksylle. :)

Oma äitiyslomani kesto on vielä määrittämätön ja katsotaan kauanko sitä tällä kertaa kotona viihtyy ja pystyy olemaan. Se on kuitenkin varmaa, että tänä vuonna en vielä töihin ole palaamassa, joten ensi syksy ja alkutalvi saadaan kerhoilla urakalla.

Mikäpäs sitä näiden kanssa kotoillessa. :)

Seuraa Facebookissa, Instagramissa ja Bloglovinissa.

Nyt alkaa soseshow!

Kirjoittelin viime kuussa, että odotan jo innolla soseshow:n alkamista. Tuolloin ajankohta oli vielä avoinna ja itse ajattelin, että ehkä jossain 5 kk tienoilla aloitettaisiin pikkuhiljaa imetyksen ohella maistelemaan.

Olen kuitenkin viime päivinä perehtynyt aiheeseen erityisesti allergioiden kannalta, koska Meean allergiapaletti oli melko laaja. Hyvin vahvasti se näyttäisi siltä, että ensimmäinen lusikallinen bataattia päätyy Veinin suuhun viikonlopun aikana!

Valmiudet ruokailun aloittamiseen hänellä tuntuisi jo olevan kohdillaan!

Toistaiseksi virallinen suositus kiinteiden aloituksen suhteen sanoo, että kiinteät tulisi aloittaa 4-6 kuukauden iässä, varovasti yksi ruoka-aine kerrallaan ja noin vuoden iässä olisi ns. koko ruokapaletti käytössä.

Nyt on kuitenkin meneillään INTO-tutkimus, jossa selvitetään, miten ruoka-aineallergioita voisi vähentää vauva-ajan ruokailun avulla. Tutkimus ei ole vielä valmistunut, mutta näyttäisi siltä, että allergioiden kannalta varhainen kiinteiden aloitusikä on perusteltua. Tutkimuksessa on mm. huomattu, että jos jonkin ruoka-aineen antaminen tapahtuu vasta reilusti yli 6 kk iän, lapsi allergisoituu todennäköisemmin tälle ruoka-aineelle.

Vaikkei monen tavoitteena oleva kuuden kuukauden täysimetys tällaisella toimintamallilla toteudukaan, ei tuo uusi tutkimuskaan vähennä imetyksen tärkeyttä. Edelleen imetyksen tulisi olla (jos se vaan onnistuu - esimerkiksi Meeahan oli pääsääntöisesti korvikevauva) vauvan pääsääntöinen ravinnon lähde ja kiinteiden osalta puhutaan nimenomaan maisteluannoksista.

Tutkimuksessa ruokaa annetaan vauvoille niin, että puolivuotiaana lapsi syö jo kaikkia ruoka-aineita ja tämän uskotaan vähentävän allergioita. Ihan siihen me ei ehkä päästä, koska tutkimuksesta huolimatta tahdon kuitenkin aloittaa rauhallisella tahdilla ja ruoka-aine kerrallaan - ihan siksi, että JOS niitä allergioita kuitenkin tulisi, olisi ne pahikset helpompi bongata ruokavaliosta. Mutta jotta ehditään ennen puolen vuoden ikää maistelemaan ainakin yhtä laatua niin hedelmiä, kasviksia, viljoja, lihaa kuin kalaakin, sitä suuremmalla syyllä tuo maistelu kannattaa aloittaa heti nyt neljän kuukauden iässä.

Veinillä neljän kuukauden merkkipaalu tulee täyteen huomenna lauantaina, joten viikonlopun aikana laitetaan soseshow käyntiin!


p.s. Jos soseiden aloittaminen on ajankohtaista, käy tutustumassa omiin parin vuoden takaisiin vinkkeihini. Vinkit muun muassa soseiden valmistamiseen, säilöntään ja välineisiin löydät täältä.


Seuraa Facebookissa, Instagramissa ja Bloglovinissa.

Ekat kaverisynttärit tulossa

Ajattelin yrittää pitkittää tätä mahdollisimman kauas, mutta kun Meea marraskuussa sai kutsun ekoille kaverisynttäreille, peli oli menetetty. Tänä keväänä järjestetään siis ensimmäiset kaverisynttärit.

Eikä siinä mitään, itsehän siis tykkään juhlien järjestelystä ja laittamisesta. Mutta kyllä se tietenkin tähän vauva-arkeen tuo omanlaisen stressinsä. Ja siksi toisekseen kun ne kaverisynttärit tuntuvat nykyään olevan melkoista kilpavarustelua; Hoplop-synttäreitä ja lahjoja vieraille. No, meillä kelpaa ainakin tänä vuonna vielä ihan vaan perinteiset synttärit - teemalla.

Pikkuneiti on suunnitellut omia synttäreitään syksystä asti ja viimeistään niistä marraskuisista kaverisynttäreistä lähtien hän on miettinyt kovasti myös kutsuvieraslistaa. Frozen-synttärit lyötiin lukkoon jo varmaan joulukuussa - eikä mieli ole onneksi muuttunut. Olen kyllä moneen otteeseen tästä kysellyt, koska viime vuonnahan neiti päätti hetki ennen synttäreitä (kun järjestelyt olivat jo pitkällä), että haluaisi sittenkin Ryhmä Hau -synttärit eikä Frozen-synttäreitä. Mutta ei, Frozen-synttäreillä mennään - vaikka äiti vähän on yrittänytkin saada jotain muuta teemaa juhlille - koska onhan se vähän tylsää järjestää samanlaiset synttärit kaksi kertaa. :D Mutta Meea saa päättää; pääseepähän toisaalta itse helpommalla, kun voi käyttää viime vuotisia ideoita ja koristeita (jos löydän ne vielä).

Kutsuvieraiden osalta olen itse pohdiskellut, että montako lasta on sopivasti. Etenkin jos ainakin osalla äiti/isä tulee mukaan; nämä nelivuotiaat ovat vähän siinä rajalla, että uskaltavatko vielä kyläillä yksin vai ei. Kotimme koko ja istumapaikat asettavat omat rajoitteensa juhlavieraiden määrälle - vaikka Meea haluaisikin kutsua aika monta. Hänen puheissaan on vilissyt kymmenisen päiväkotikaveria ja lähes saman verran naapuruston lapsia.

Kutsuvierasmäärälle löytyi lopulta ihan looginen peruste, jonka Meeakin ymmärsi ja hyväksyi. Keittiön pöydässä kun on kuusi tuolia, niin neiti saa kutsua viisi vierasta, jotta mahtuvat kaikki kätevästi pöydän ääreen istumaan. (Okei, periaatteessa voisi kutsua jopa kuusi, sillä voitaisiin ottaa pöydän päätyyn synttärisankarittarelle erilainen tuoli - mutta tätä ei tarvitse kertoa Meealle.)

Tilasin viime viikolla verkkokauppa.comin alesta jo nipun Frozen-juhlatarvikkeita ja Elsa-juhlamekkokin on matkalla. Hyvässä vaiheessa ollaan siis - kuukausihan tässä tosin enää on juhliin aikaa ja pitäisi saada tuo lastenhuonekin valmiiksi ennen sitä!

Kaverisynttäreiden myötä meillä eletäänkin varmaan Frozen-huumassa ensi kuussa muutama päivä. Suunnitelmissa on pitää kaverisynttärit torstai-iltana ja sukulais/kummisynttärit lauantaina. Näin ehtii sitten perjantaina vielä leipoa lisää (jos tarvitsee) sekä siivota kodin lapsilauman jäljiltä. Mies pitää tosiaan viikon isyyslomaa noilla paikkeilla (keskiviikosta tiistaihin), joten on toivoa sille, että ehdin jopa leipoa synttäreille - eivätkä leipomukset pala pohjaan. :)

Seuraa Facebookissa, Instagramissa ja Bloglovinissa.

Välillä vaan kirppikseltä tekee löytöjä!

Instassa jo hehkutinkin näitä parin viikon takaisia kirppislöytöjäni, mutta pakko jakaa vielä tännekin. Kun kerrankin kävi hyvä tuuri kirppiksillä. Tai no, en nyt muutenkaan mitään törkeän kalliita juttuja viitsi kirppiksiltä ostaa, mutta nämä tämänkertaiset ostokset olivat kyllä superhalvat. Jos ja kun ne jossain kohtaa myy eteenpäin, niin varmasti saa omansa takaisin!

No, ensin bongasin paikalliselta fb-kirppikseltä 74-koon lastenvaatetta kympillä. Nippu muun muassa Newbien bodeja ja housuja pojalle. Mies haki nämä pari viikkoa sitten perjantaina tullessaan töistä kotiin ja olin perjantai-iltana aivan fiiliksissä, miten hyvän kirppislöydön olinkaan tehnyt!

Koska onhan tuo nyt aika halpa hinta erittäin hyväkuntoisista vauvanvaatteista! Newbie on vieläpä uusi rakkauteni (poika)vauvanvaatteissa; mielellään pukisin Veinin aina näihin Newbien ihanuuksiin!

No, näissä hyvissä kirppislöytö-fiiliksissä sain seuraavana päivänä Jyväskylä-reissulla houkuteltua miehen mukaan yhdelle (parhaalle) kirppikselle. Koska Meea oli tuolloin vielä hiihtoloman vietossa mummin ja vaarin luona, sai kerrankin ihan rauhassa kierrellä. Ja kylläpä sitä tulikin tehtyä löytöjä!

Yksi parhaista löydöistä ikinä oli tämä Popin windfleece. Seitsemän (!!) euroa. Toki tämä on jo hieman nyppääntynyt jne, mutta ehjä, tahraton ja muutenkin sellaisessa kunnossa, että hyvin kehtaa käyttää muuallakin kuin vaan kotipihalla.

Tämä oli hyvä löytö siksikin, että vastaavan haalarin olin ajatellut joka tapauksessa kevääksi/syksyksi ostaa. Tosin tämä haalari tämänpäiväisen kokeilun perusteella on vielä sen verran reilu, että tämä jää syksyksi ja yritän vielä kevääksi metsästää kokoa pienemmän - sinisenä, joka alunperin suunnitelmissa oli.

Ja tässä toinen olin-joka-tapauksessa-ostamassa -tyyppinen löytö. Tripp Trappiin pehmusteet, hintaa seitsemän euroa! Ja vieläpä oma lempparikuosini! Hyvä kunto, ei näkynyt ruokaroiskeita eikä kulumaa.

Näitä olin itseasiassa ennen kirppisreissua jo torista katsellutkin käytettynä; hinnat näyttäisivät pyörivän kahdenkympin hujakoilla. Joten seitsemän euroa on kyllä jo todellinen löytö! Vielä tarvittaisiin baby set ja valjaat (ja ehkä toiset pehmusteet varalle) ennen kuin soseshow meillä starttaa.

Ja vieläpä samaiselta kirppikseltä tarttui matkaan kaksi vaatesettiä. Nämä molemmat olivat käytännössä uudenveroiset, en usko että ovat kumpainenkaan koskaan olleet päällä. Nämä ovat hieman isompaa kokoa, joten menivät meillä vielä jemmalaatikkoon - mutta olivat niin halpoja, ettei voinut kirppishyllyynkään jättää. Ylempi setti 4 euroa ja alempi 2,50 euroa!

Ja vielä viimeisenä muttei vähäisimpänä - mukaan tarttui myös Stonzin rukkaset. Meillähän Stonzin töppöset olivat Meealla aivan huiput kävelemään opetellessa ja vaunuillessa, mutta näistä rukkasista ei aiemmin ole kokemusta. Mutta nämähän ovat myös aivan huiput! Riittävän isot, jotta on helppo pukea käteen (jopa haalarin päälle) ja kiristysnauhoilla saa "pienennettyä" hanskat käteen sopiviksi.

Meillä siis tähän asti oli ollut käytössä äitiyspakkauksen rukkaset, jotka jo villahaalarin päälle laitettuina alkoivat käydä nafteiksi. Jos olisin tajunnut, niin olisin ostanut tällaiset Stonzin hanskat jo aiemmin - aivan loistavat! Ovh-hinta uusille on "hieman" enemmän, mutta koska tämä oli yksi niistä huipuista kirppislöydöistäni, ei näillekään jäänyt paljoa hintaa: 1,50 euroa!

Mitä mahtavaa sinä olet viimeksi löytänyt kirppikseltä?

Seuraa Facebookissa, Instagramissa ja Bloglovinissa.

Pukemisruljanssi

Pukemisruljanssi. Se on se sana, joka kuvaa hyvin meidän päiviä - ja jonka vuoksi odotan kevättä ja kesää saapuvaksi!

Oma hommansa on jo aamuisin saada vaatteet vaihdettua kaikille (etenkin kun pikkuneiti usein haluaisi vaan viettää yökkäripäiviä), mutta ulos lähteminen se vasta melkoinen show onkin... Nyt kun Veini (edes joskus) vetelee vaunulenkin jälkeen 2-3 tunnin unet, on vaunulenkille "pakko" lähteä. Aiemminhan hän ei nukkunut kuin liikkuvissa vaunuissa, joten vaunulenkkeilyäkin harrastettiin vähemmän. Nyt vaunulenkit ovat tulleet osaksi päivittäisiä rutiineita ja samalla hoituu Meeankin päivittäinen ulkoilu, kun monesti lenkin jälkeen jäädään hetkeksi pihaan leikkimään Veinin nukkuessa.

-10 asteen pakkaset ja ulos lähdössä.

Vaikka vaunulenkeily on ehdottomasti hyvä asia, on se vaunulenkille lähteminen kyllä melkoista säätöä - nimenomaan pukemisen vuoksi. Tuo meidän peruslenkki kestää vajaa 15min kävellä ja parhaimmillaan pukemisen aloittamisesta siihen että ollaan takaisin sisällä ulkovaatteet riisuttuina, on kestänyt 50 min! Ihan järkyttävää!

Mä niin samaistun tähän Meean fiilikseen; yhtä väsynyt oon itse, kun vihdoin saan tämän köörin ulos ovesta! :D

Oma taktiikkani on kasata kaikkien ulkovaatteet sohvan nurkkaan ja siinä sitten vuoron perään puen vaatetta sohvalla pötköttävälle Veinille, sohvan vieressä seisovalle Meealle sekä itselleni. Meea osaisi pukea kaikki ulkovaatteet itse, mutta kun pikkuvelikin puetaan, niin hänkin vaatii täyden palvelun...

Meistä ensimmäisenä on valmiina Veini, jonka vien aina valmiiksi vaunuihin (hieman viileämpään) tuulikaappiin. Avoinainen lämpöpussi auttaa siinä, ettei puettavaa ole ihan niin paljon ja ettei ehdi tulla kuuma niin nopeasti. Sinne vaunujen viereen sitten seuraavaksi valmiina oleva Meea tönöttämään ja tarvittaessa laittamaan tuttia pikkuveljen suuhun. Vikana vielä tuulikaapissa laitellaan lähtökuntoon (eli hihnaan kiinni) Arttu-hauva, joka useimmiten ainakin alkumatkaksi lähtee meidän mukaan.

Vaikka koitetaan olla nopeita ja tehokkaita (no ei aina onnistu; esimerkiksi jos Meealle iskee kiukkukohtaus...), on kaikilla yleensä jo kuuma ennenkuin päästään ovesta ulos. Etenkin niillä yli 10 asteen pakkasilla, kun jokaiselle piti pukea enemmän.

Tämänhetkiset parin asteen pakkaslukemat ovat helpottaneet kyllä meidän arkea huomattavasti, kun pukeminen vie huomattavasti vähemmän aikaa. Kevättä ja kesää odotellessa - jospa sitten ulkoilun starttaaminenkin sujuisi nopeammin ja helpommin!

Kevättä odotellessa!

Seuraa Facebookissa, Instagramissa ja Bloglovinissa.

Kun vauva ei nuku päivisin

En halua valittaa nukkumisesta, koska meillä on kuitenkin vauva, joka nukkuu hyvin öisin. Pisin unipätkä on jo pari kuukautta ollut 6-10 tuntia ja yöt menty pääsääntöisesti yhden syötön taktiikalla - pari kertaa hän on jopa nukkunut täyden yön ilman syömistä. Parin viikon takaisista hammaskivuista ja tiheän imun kaudesta johtuvat huonohkot yöunet ovat olleet poikkeus ja yleensä meillä nukutaan öisin erinomaisesti. Ja siitä olen hyvin kiitollinen, sillä on tärkeää, että ehtii itsekin nukkumaan.

Mutta silti. Pakko sanoa. On se vaan ollut aika rankkaa, kun vauva ei nuku kunnolla päivisin.

Pahimmillaan päivä on voinut kulua niin, että Veini on nukkunut ainoastaan sen ajan kun syö. Monesti hän nukkuu vaan vartin powernappeja sylissä syömisen jälkeen.

Ne harvat pidemmät päikkärit (puolesta tunnista pariin tuntiin) on nukuttu sylissä, autossa tai liikkuvissa vaunuissa. Hyvinä päivinä hän on saattanut nukkua sängyssään tai pysähtyneissä vaunuissa 20 min unet, yleensä kuitenkin jotain nollan ja seitsemän minuutin väliltä.

Kun tämän nukkumattomuuden lisäksi Veini ei ensimmäiseen vajaaseen kolmeen kuukauteen viihtynyt juuri muualla kuin sylissä, voitte kuvitella kuinka vähän sain päivisin tehtyä mitään. Ja kuinka vähälle huomiolle Meea jäi. Ja vaikka sanoin, että ihanaa kun vauva nukkuu öisin - se, että vauva nukkuu vain öisin, tarkoittaa sitä, ettei itse pääse kovin ajoissa nukkumaan, sillä kotityöt tehdään vasta vauvan mentyä yöunille. Ja niin, yöunet hän kyllä nukkuu mainiosti omassa sängyssään - päivisin se ei vaan meinaa kelvata millään.

Vaunuissa sentään nukutaan - ainakin sen aikaa kun ne liikkuvat.

Tarkoitus oli kirjoittaa tämä bloggaus jo aiemmin. Mutta koska vauva ei ole juurikaan nukkunut päivisin, myös bloggaaminen on jäänyt vähän vähäisemmälle. Mutta nyt on - toivottavasti - tähän asiaan tullut muutos! Sen lisäksi että Veini on alkanut enenevässä määrin (iltoja lukuunottamatta) viihtyä muuallakin kuin sylissä, hän on myös alkanut nukkua vaunulenkin jälkeen! Nyt kun kovien pakkasten jälkeen vihdoin on päästy kunnolla vaunulenkkeilemään, on ihanaa, kun herra saattaa vetää pari tuntiakin unta vaunuissa lenkin jälkeen! Eikä tarvitse olla edes ulkona; viileähkö tuulikaappi riittää. Esimerkiksi eilen hän nukkui vaunulenkki mukaan laskien huikeat 2h 45min unet - varmaan ennätys meillä!

Kun nyt vihdoin vauva on alkanut nukkua päivisin ja ehtii itse tekemään asioita ihan eri lailla päivisin, sen vasta kunnolla tajuaakin, miten vaikeaa on, ellei vauva nuku päivisin. Etenkin kun Meea oli aina hyvä päikkärinukkuja, on päivisin valvova vauva todella erilainen kokemus! Ne hetket kun sylivauvan sai hetkeksi laskettua pois sylistään menivät puhtaasti ruuanlaittoon (joka monesti tarkoittaa siis ruuan lämmittämistä mikrossa - eikä sitäkään meinaa aina ehtiä tekemään), vessassa käyntiin ja vaatteiden vaihtamiseen. Nyt esimerkiksi eilen Veinin unien aikana ulkoiltiin, tehtiin ruokaa, siivoiltiin, leikittiin nukkekodilla - ja ehdin vieläpä peitellä Meean kaikessa rauhassa päiväunille. Ja jäipä minulle vielä ruhtinaalliset 10 minuuttia ns. omaa aikaa, kun kummatkin lapset nukkuivat päikkäreitä yhtä aikaa. :D

Seuraa Facebookissa, Instagramissa ja Bloglovinissa.

Vaikeita valintoja lastenhuoneeseen

* Bloggauksen inspiraatio-kuvat lainattu Pinterestistä *

Kuten aiemmin kirjoitin, meillä on edessä huonejärjestyksen vaihto lähiaikoina. Tämän vuoksi olen viime viikkoina selannut ahkerasti Pinterestiä. Ja pakko myöntää, että seonnut ehkä vähäsen.

Tällä hetkellä "Lastenhuone M&V" -tauluun on tallennettuna 109 (!!) kohdetta. Ihania kerrossänkyjä, Ikean Stuvan ja Kallaxin parhaita käyttötapoja, kauniita seinämaalauksia ja tapetteja sekä nerokkaita säilytysratkaisuja. Aivan valtavasti kaikkea ihanaa!

Huonoin puoli Pinterestissä taitaakin olla se, että ideoita tulee liikaa. Yhteen lastenhuoneeseen ei voi millään mahduttaa kaikkea, mitä sinne haluaisin - ja valintojen tekeminen on vaikeaa. Vielä kun koitan ajatella tätä lastenhuoneprojektia mahdollisimman järkevästi; pienellä budjetilla ja lasten kasvun huomioon ottaen.

Nyt ensi vaiheessa tärkeintä olisi päättää seinän maalaus/tapetointi sekä huonejärjestys ja mahdollisesti ostettavat uudet huonekalut.

Piirtelin eilen paperille huoneen mittakaavassa ja leikkasin paperista olemassa olevat sekä mahdollisesti ostettavat huonekalut - ja niitä olen nyt tässä vuorokauden pyöritellyt ja miettinyt, mikä olisi järkevintä.

Lähtökohtana uudelle huoneelle on se, että leluille on riittävästi järkevää säilytystilaa, laskutilaa on riittävästi (jotta voi leikkiä muuallakin kuin lattialla) ja sisustuksellisesti huone sopii sekä pojalle että tytölle.

Meean nykyisen huoneen isosta (4x4) Kallaxista tahdon eroon ja sille onkin uusi paikka jo katsottuna. Lelut täytyy kuitenkin saada jonnekin ja tällä hetkellä vaikuttaisi siltä, että lastenhuoneeseen tulee kaksi valkoista vaatekaappia; toinen leluille ja toinen vaatteille. Nämä kaapit löytyvät siis ennestään meiltä ja ainakin toistaiseksi itseäni miellyttää ajatus, että ainakin osan leluista saa piiloon suljettujen ovien taa.

Lisäksi huoneeseen siirtyy luonnollisesti Meean sänky (myöhemmin Veininkin), talohylly ja Stuva-penkki säilytyslaatikolla.

Stuva-penkin osalta olen nyt viehättynyt ideasta yhdistää tähän toinen penkki ilman laatikkoa ns. pöydäksi ja luoda pitkä yhtenäinen lasku- ja leikkitila, jota voi käyttää myös pöytätasona tai penkkinä. Tähän kun yhdistää vaatekaapin (joka on saman syvyinen), tulee tästä kaunis kokonaisuus.

Suurinpiirtein tältä se tullee näyttämään - tosin vaatekaappi ei ole Stuvaa, mutta sopinee silti kokonaisuuteen. 

Stuvan ääreen pitäisi mahtu kaksi tuolia - kummallekin lapselle oma.

Penkkiosan päälle mahdollisesti sijoitetaan nukkekoti - lisäksi jonkinlaiset hyllyt tulee seinään säilytystilaksi. 

Näitä kuvia löytyy oikeasti tosi paljon Pinterestistä!

Tämä on oikeastaan aika vastaava kuin ylempi kuva - mutta en osannut päättää, kumpi olisi parempi. :D 

Nämäkin hyllyt näyttäisivät kivalta Stuva-penkkien yläpuolella.

Tässä vielä yksi esimerkki siitä, millainen seinä Stuvan yläpuolella voisi olla. 

Nyt pohdinnassa on vielä sijoittaisiko tämän lyhyemmälle seinälle (jolloin voisi laittaa isomman vaatekaapin ja seinälle jäisi tilaa esim. pehmolelukorille) vai pidemmälle seinälle (jolloin pienemmän vaatekaapin kera seinälle mahtuisi juuri 2x4 Kallax pystyssä).

Tämän ratkaiseminen määrittää pitkälti muiden huonekalujen sijoittumisen; sänky, talohylly, toinen vaatekaappi sekä muut mahdolliset huonekalut.

Sängyn osalta jossain vaiheessa ajatuksena olisi siirtää Veini nukkumaan samaan huoneeseen; ensin pinnasängyssä, sitten todennäköisesti kerrossängyssä. Vaikkei Veinin sängyn muutto huoneeseen olekaan vielä ajankohtainen, ajattelin suunnitella huonejärjestyksen jo nyt niin, ettei siinä kohtaa tarvitse hirveästi siirrellä huonekaluja. (Niin ja se kerrossänky - sitä varten minulla olisi jo runsaasti ideoita. Koska kerrossänky ei vielä hetkeen ole ajankohtainen, niin jätetään näiden ideoiden esittely vielä tuonnemmaksi.)

Kaiken tämän lisäksi tahtoisin huoneeseen lukunurkkauksen, jossa olisi lattiatyyny ja ehkä seinällä pari hyllyä kirjoille. Voi olla, että tämä jää toteuttamatta - riippuu nyt siitä, kummalle seinälle tuo Stuva+kaappi -yhdistelmä lopulta laitetaan. Mutta olisihan se lukunurkkaus nyt aika ihana!

Tämä näyttää sellaiselta, minne äitikin mielellään käpertyisi lukemaan. 

Periaatteessa samat "ainekset" kuin edellisen kuvan lukunurkkauksessa, mutta aivan eri tunnelma!

Vaahtomuovipatjalla saisi tämäntyylisen isohkon lukunurkkauksen. 

Kirjahyllyt lukunurkkauksen yhteydessä olisivat myös ihanat. 

Ja yhtenä vaihtoehtona olisi rajata lukunurkkaus Kallaxilla tai talohyllyllä vähän tähän tapaan.

Muita sisustusjuttuja aion miettiä tarkemmin vasta sitten, kun huonekalut ovat paikoillaan ja huone muutoin ns. asumiskelpoinen.

Mutta koska seinät olisi järkevin maalata/tapétoida jo huoneen ollessa tyhjillään, se päätös pitäisi tehdä nyt. Maalia vai tapettia? Yhdelle seinälle vai useammalle? Neutraali musta-valko-harmaa vai molemmille sukupuolille sopiva keltainen tai turkoosi? Vaikeita valintoja, eivätkä Pinterestin ihanat kuvat helpota päätöksentekoa yhtään. Voisko vaan saada kaiken?

Vuori-aiheiset maalaukset olisivat suhteellisen helppoja tehdä. 

Vuorien osalta voisi tehdä vaikka kuinka näyttävää jälkeä. 

Talo-maalaus sängyn yhteyteen oli ajatuksenani jo aiemmin Meean huoneeseen, mutta jäi toteuttamatta silloin. 

Tämä nimenomainen maalaus ei ole itselleni mieluisin, mutta samalla tyylillä voisi saada näyttävyyttä lastenhuoneeseen. 

Ja aika yksinkertaisilla kikoilla saa hienon katseenvangitsijan seinälle. 

Puu-aiheiset maalaukset ovat aina ihania - ehkä ihan näin vaaleanpunaista ei voi tähän huoneeseen laittaa, mutta tämän tyylistä ehkäpä.

Ja siis - jos nyt seinämaalauksista puhutaan, niin niiden osalta voisi lähteä vaikka kuinka paljon käsistä. Esimerkiksi vaikka näin! (Ellei tää sitten oo tapettia :D )

Maalaamisen ohella myös tapetointi on varteenotettava vaihtoehto. Esimerkiksi tämänkaltaista mustavalkoista tunnelmaa.  

Myös kuumailmapallot olisivat söpöjä ja sointuisivat yhteiseen huoneeseen mainiosti.

Myös maapallo-aiheinen tapetti olisi hauska idea!

Jotain päätöksiä täytyy alkaa pikkuhiljaa tekemään, sillä huone pitäisi olla "valmis" - tai ainakin asumiskelpoinen - pikkuneidin huhtikuisiin synttäreihin mennessä! Vierashuoneen tyhjennys on jo aloitettu ja lauantaina mennään tapettikauppaan hakemaan inspiraatiota. Jospa se tästä pikkuhiljaa!

p.s. Tässä bloggauksessa nyt vaan pääpiirteissään ns. suuret linjat. Pikkuyksityiskohtien ja säilytyksen osalta minulla on vielä ainakin yhtä paljon ideoita. Mutta ne tosiaan tarkempaan pohdintaan ja toteutukseen vasta sitten, kunhan nyt saadaan edes huoneet vaihdettua päikseen. :)


Seuraa Facebookissa, Instagramissa ja Bloglovinissa.