Perheen yhteinen ruokailuhetki?

Ajalla ennen lasta söimme miehen kanssa lähes poikkeuksetta kaikki ruuat kotona olohuoneessa, sohvapöydän ääressä. Ostimmepa vielä nykyiseen kotiimme muuttaessa sohvapöydän, jonka kansilevyn pystyy nostamaan - jotta syöminen sohvalla istuen olisi ergonomisempaa. Ruokailujen taustalla pyöri televisio ja päivän kuulumiset vaihdettiin jossain muualla kuin ruuan ääressä.

Pikkuneidin myötä tähän on tullut totaalinen muutos. Kaikki ruuat syödään keittiön pöydän ääressä, koko perheen voimin. Etenkin arkena päivällinen on yksi tärkeimmistä hetkistä, koska päivällislautasen ääressä vaihdetaan kuulumiset, kysellään päiväkotipäivän sujumisesta ja mietitään mitä vielä tulevana iltana tehtäisiin.

Ei hauva oikeasti meillä perheen yhteiseen ruokahetkeen osallistu - tämä vaan oli paras ruokapöytä-aiheinen kuva, minkä löysin. ;)

Ainoan poikkeuksen tekevät herkuttelut ja sairastaminen; tällöin voi poikkeuksellisesti syödä sohvallakin - ehkä jopa lastenohjelmia katsoen. Etenkin sairastaessa syödään siellä, missä ruoka vaan maistuu.

Ruoka-ajoista ja ruokapöydän ääressä istumisesta pidetään kiinni myös viikonloppuisin. Ruoka-ajat jo itsessään ovat meidän arkeen iso muutos, koska aiemmin syötiin viikonloppuisin vaan yksi lämmin ruoka - nyt kun pikkuneiti on arkisin tottunut kahteen lämpimään ruokaan, sama ateriarytmi säilyy pääsääntöisesti viikonloppuisinkin. Enkä kyllä sanoisi, että kaksi lämmintä ruokaa päivässä ja tasainen ateriarytmi olisi huono juttu kellekään meistä!

Ruokailupaikan muutoksesta ei tosiaan ole tehty mitään tietoista päätöstä. Tiedän perheitä, joissa ruokalautaset käydään vain täyttämässä keittiössä ja varsinainen ruokailu tapahtuu jossain muussa huoneessa; myös perheissä, joissa on kohtalaisen pieniä lapsia. Ja vaikka meilläkin ajalla ennen lasta toimittiin useimmiten näin, on muutos ruokapöytään siirtymisestä tullut kuin huomaamatta. Eikä siitä ole tarvinut koskaan liiemmin keskustella; kaikille ollut itsestäänselvää, että näin toimitaan.

Sinänsä tämä on pikkujuttu, mutta kohtuullisen iso muutos arjessa kuitenkin. Hassua, miten lapsi ihan huomaamattakin muuttaa perheen tapoja. Eniten tämän tosiaan huomaa tilanteissa, jolloin on yksin tai miehen kanssa kaksin kotona - silloin helposti tulee syötyä ruoka olohuoneessa television ääressä. En sano, että sekään olisi huono tapa, mutta perheen kannalta kyllä se yhteinen ateriahetki - ilman ulkoisia häiriötekijöitä - on ehdottomasti ihanaa.

Syödäänkö teillä ruuat yhdessä vai erikseen, keittiön pöydän ääressä vai jossain muualla?

Seuraa Facebookissa, Instagramissa ja Bloglovinissa.