Oletko lapsena kärsinyt kasvukivuista? Aika moni on. Niin minäkin.
Olin itse silloin jo ala-asteikäinen ja muistan elävästi, miten kamalilta ne jalkoihin kohdistuneet kivut tuntuivat. Illalla nukkumaan mennessä tuntui, ettei pystynyt olemaan mitenkään päin. Jalkoihin sattui vaikka mitä teki. Aika monta iltaa meni kuulemma jalkojani hieroessa, hieronta kun oli lähes ainoa, mikä edes hieman helpotti oloa.
Samanlaiset kasvukivut ovat nyt rantautuneet meille. Ikäväkseni Meea joutuu kasvukivuista kärsimään jo nuorempana kuin minä; viime viikkoina on useampana iltana ollut nukahtaminen melkoista taistelua, kun jalat ovat olleet niin kipeät.
Oman kokemukseni pohjalta luulin, että kasvukipuja tulisi vasta vähän vanhempana, mutta ilmeisesti kasvukivut ajoittuvat 3-12 ikävuoden välille. Toivotaan, etteivät nämä 3-vuotiaana alkaneet kasvukivut tarkoita sitä, että kivuista saadaan kärsiä pahimmassa tapauksessa koko tuo ajanjakso.
Monen ohjeistuksen mukaan hieronta on paras lääke ja se on meilläkin toiminut parhaiten. Useampana iltana on pikkuneiti nukahtanut jalkojen hierontaan ja onneksi nukkunut yönsä hyvin - vaikka itku ja kipuilu onkin illalla ollut melkoista. Yhtenä iltana jouduttiin turvautumaan jopa särkylääkkeeseen, kun ei reilun puolen tunnin hieronnan jälkeenkään itku loppunut millään. :(
Onneksi tämä kuitenkin on ohimenevä - vaikkakin ikävä - vaiva. Eikä selkeästikään jokapäiväinen; kasvukipuja taisi olla ensimmäisen kerran pari viikkoa sitten ja yhteensä kolmena tai neljänä iltana neiti on kipuillut.
Monesti ovat liittyneet myös päivän aikana olleeseen fyysiseen rasitukseen; keskiviikkoisten päiväkodin jumppasalipäivien jälkeen ainakin kasvukipuilua on esiintynyt. Tänäänkin on menty kovaa ja lujaa koko päivä - toivotaan, että tämä ilta saadaan kuitenkin säästyä kipuilulta!
Seuraa Facebookissa, Instagramissa ja Bloglovinissa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!