Meillä tosiaan tilanne on ollut se, että äiti välillä olisi ihan mielellään istuttanut neidin hetkeksi television ääreen siksi aikaa, että olisi saanut itse jotain tehtyä. No, eipä ole onnistunut, kun ei neiti halua katsella. Eikä ainakaan yksin, vaan äidin sylissä. Tai vähintäänkin äidin vieressä. Eipä siis ole ollut ainakaan sitä ongelmaa, että lastenohjelmia olisi tullut katsottua liikaa - vasta kesällä neiti edes malttoi rauhoittua katsomaan niitä ohjelmia pidemmäksi aikaa (siis yli viideksi minuutiksi).
Meillä ei edelleenkään ole mitään niin sanottua Pikku Kakkos-rytmiä, joka monissa jo samanikäisten lapsien perheissä tuntuu olevan. Meea ei mitenkään odota Pikku Kakkosta, eikä yleensä edes halua sitä katsella - ja harvoin äiti edes muistaa avata television siihen aikaan. Sinänsä ihan hyvä, koska välttämättä niitä lastenohjelmia ei edes päivittäin tarvitsisi mielestäni katsella, ainakaan tuntia! Vaikkakaan ei meillä kyllä ruutuaikaa mitenkään erityisemmin lasketa; uskoisin silti Meean katsovan huomattavasti vähemmän lastenohjelmia kuin jotkut telkkarin edessä kasvaneet ikätoverinsa.
Nyt pottailun (tai ainakin potalla istumisen) lisääntyessä televisio ja Netflix ovat olleet hyviä apuvälineitä saada neiti istumaan potalla kauemmin kuin kaksi sekuntia. Toki välillä luetaan kirjaakin potalla, mutta useimmiten lastenohjelma toimii istuttamiseen huomattavasti paremmin. Ja se on myös nykyään se hetki, johon ei välttämättä tarvita äitiä viereen; se on melkoisen harvinaista meillä edelleen. :)
Välillä Meea katselee lastenohjelmia televisiosta (koska meillähän näkyy miehen urheilukanavapakettien myötä myös pari lastenohjelmakanavaa), mutta useimmiten neidin valinta on iPad ja Netflix. Television lastenohjelmista ei edes niinkään ole mitään tiettyjä lemppareita (paitsi Frozen, jota siis nykyään katsotaan dvd:ltä) - johtuu ehkä siitäkin, että telkkarista ei aina voi valita haluamaansa ohjelmaa katsottavaksi juuri sillä hetkellä. Sen sijaan Netflix on Meealle mieluisampi lastenohjelmien katselupaikka, koska sieltä voi valita kätevästi, mitä ohjelmaa katsoisi.
Ja aika pitkälti valinnat pyörivät näiden kuuden ohjelman välillä - joskus harvoin katsotaan jotain muutakin. :)
1) Ystävien kylä
Ystävien kylä on ehdoton suosikki tällä hetkellä! Hälytysajoneuvoja, eläinhahmoja, yhteisöllisyyttä ja jänniä tarinoita. Mitä itsekin olen sivusilmällä sarjaa seurannut, niin ihan kiinnostavaltahan tämä vaikuttaa! Tai siis; voisi sitä huonompiakin lastenohjelmia katsella. Tässä sarjassa kuitenkin käsittääkseni ideana on yhdessä tekeminen ja nimensä mukaisesti ystävyys; kaikki auttavat toisiaan ja toimivat yhdessä. Meean uskomaton muisti korostuu kyllä tämän sarjan osalta; hahmoja on paljon, mutta Meea muistaa aivan jokaisen nimen - huomattavasti paremmin kuin äiti!
2) Pikku Prinsessa
Toinen lempparisarja tällä hetkellä. Itseäni vähän ärsyttää Pikku Prinsessan visuaalinen puoli sekä päähenkilön ääni, mutta sarjana tämä on siinä mielessä hyvä, että siinä käydään läpi aika arkisia asioita prinsessan elämän myötä, mm. pottailua. En tosin tiedä, onko tämä kaikkein paras ohjelma uhmaikäiselle, jonka "minä haluan!" -vaatimiset ovat alkaneet lisääntyä koko ajan ja samaa lausetta kuulee kyseisessä ohjelmassakin. ;)
3) Pocoyo
Pocoyo on pysynyt lempiohjelmissa varmaan niin kauan, kun neiti on Netflixistä lastenohjelmia katsellut. Ihan alussa suosikit olivat Mimi ja Kuku sekä Pocoyo - jotka olivat sarjoja, joita äiti alkoi ensimmäisenä neidille näyttämään; ystävien ja googlen suositusten perusteella. :) Mimi ja Kuku -innostus on laantunut, mutta Pocoyo on yksi suurimmista suosikeista edelleen! Osaltaan Pocoyo-innostukseen voi vaikuttaa sekin, että Meealla on myös Pocoyo-, Elli-, Luppa- ja Ankka-pehmolelut - jotka ovat to-del-la tärkeitä. Pocoyo on sarjana tosi kiva, koska siinä käydään läpi aika yksinkertaisia asioita; siinä opetetaan esimerkiksi mikä sateenvarjo on tai mikä puhelin on. Tunnelma sarjassa on hyvin iloinen; itse asiassa jopa niin iloinen, että meillä joudutaan kelaamaan yli yhden jakson kohdan, jossa Pocoyo itkee - koska Meea ei vaan pysty katsomaan sitä kohtaa itkemättä ja pyytää jo kohtauksen alussa alahuuli väristen kelaamaan.
4) Barbie Life In The Dreamhouse
Yllättävä valinta, mutta tätä se neitokainen myös usein katselee. Kyseinen sarja on suunnattu vähän isommille lapsille, mutta ehkä se vaaleanpunainen maailma ja ihanat barbiet houkuttelevat. Tämä on siis sarja, jonka hän on aivan itse valinnut seurattavaksi - taisin vielä itse siinä vaiheessa ehdottaa, että katsottaisiinko jotain muuta, mutta ei käynyt. :D
5) Sanabileet
Sanabileet on yksi näistä pienimmille lapsille suunnatuista sarjoista Netflixissä ja tämäkin on tosi kiva, koska tässä opetellaan paljon asioita. En nyt muista esimerkkiä, koska päässä alkoi soimaan vaan kyseisen sarjan tunnari - joka on muuten yksi ärsyttävimpiä asioita tässä sarjassa tai ylipäätään lastenohjelmissa. Etenkin Sanabileiden tunnari kyllä jää soimaan päähän moneksi päiväksi. :D No, onneksi Sanabileiden päähahmot sentään ovat ihanan suloisia eläinvauvoja. :)
6) Clifford
"Kihvoltti" on myös ollut suuressa suosiossa, vaikka äidin näkökulmasta se onkin vähän tylsän oloinen sarja. No, Meea tykkää. Ja onhan tuo koira nyt aika sympaattisen oloinen kaveri. :)
Näiden lisäksi katselulistalle on joskus päässyt Masha ja Karhu, Mimi ja Kuku, Lapanen, Smurffit ja Rasmus Nalle. Tuossa Netflixin tarjontaa selatessa täytyy kyllä todeta, että paljon on vielä katsomatta ja etenkin leffapuoli on jäänyt ihan käyttämättä; Meea on katsonut Netflixistä kautta aikojen leffoista muistaakseni vaan Frozenia ja Risto Räppääjää!
Omassa lapsuudessani mitään Netflixin kaltaista ei vielä ollut ja lastenohjelmiakin tuli televisiosta vain tiettyihin kellonaikoihin - yleensä aamulla. VHS:t olivat kovassa käytössä ja muutamaa videokasettia tuli kelattua edestakaisin sen verran, että ne menivät rikki.
Vaikka meillä Netflixiä katsellaan kohtuudella (ja äidin/isin luvan mukaan; Netflix ei ole mitenkään ns. vapaasti katseltavissa milloin tahansa ja esimerkiksi iPadia säilytetään korkealla hyllyn päällä), huomaa selvästi, että Meea on kovin tottunut siihen, että lastenohjelmat ovat käsillä ns. aina. Siis että jos sattuu saamaan luvan lastenohjelmien katseluun, voi katsoa juuri sitä haluamaansa sarjaa. Kesällä mummin ja vaarin luona oli nimittäin Meealle vaikea ymmärtää, että lastenohjelmia ei telkkarista tule aivan koko aikaa, eikä Ystävien kylää voi katsoa ihan milloin haluaa. :)
*Bloggauksen kuvat lainattu netistä.*
Mitä lastenohjelmia teillä katsotaan - vai katsotaanko?
Seuraa Facebookissa, Instagramissa ja Bloglovinissa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!