Superdieetin "säännöt" ovat sen verran tiukat, että konkreettisesti en saa blogiin kertoa, mitä superdieetin aikana tehtiin. Millaiset jumppaohjeet olivat tai miltä näytti ensimmäisen viikon ruokalista. Poimin kuitenkin esiin muutaman asian, jotka itselläni jäivät päällimmäisenä mieleen - eivätkä välttämättä positiivisessa mielessä.
1) Superdieetti vaatii aikaa
Jos aika on kortilla jo muutenkin, en suosittele aloittamaan Superdieettiä. Sen osalta aikaa kuluu aivan älyttömästi - vaikka olisi vain Simplellä ja keskittyisi pelkästään ruokapuoleen, on uuden opettelua sen verran, että ainakin tällaiselta töissäkäyvältä äidiltä meinasi vuorokaudessa loppua tunnit kesken ja esim. bloggaaminen jäi hyvinhyvin vähäiselle.
Ruuan osalta etenkin alku on hankalaa. Kaikki pitää punnita ja miettiä tarkasti, mitä saikaan aamupalaksi ottaa - tarkistaa välissä ohjeesta, että menikö oikein. Punnitsemisessa saa kyllä nopeasti otteen siitä, paljonko tietty grammamäärä on - mutta ohjeethan vaihtuvat viikottain, joten siitäkään ei loppupelissä ollut aina hyötyä. Se jatkuva ajattelutyö - etenkin aamuisin - oli välillä vähän haastavaa.
 |
| Ekan viikon aamupalaa; tekemisessä - ja syömisessä - meni hyvinhyvin kauan. :D |
Kokkaamisen osalta ainakin itse jouduin tekemään muutoksia normaaliin kokkaustapaani ja uuden opettelu vei luonnollisesti aikaa. Ruokalistoja joutui tekemään ja miettimään huolellisesti; montako SD:n mukaista ateriaa yhdellä jauhelihapaketilla saa aikaan ja missä muodossa kasvikset nautitaan. Niin, ne kasvikset. Pakastekasviksiin turvauduin muutamaan otteeseen, mutta kyllä siihen kuorimiseen ja pilkkomiseen kului kuusiviikkoisen aikana lukemattomia tunteja - kasvisten määrä kun oikeasti on aika iso päivän aikana!
Meillä lisäminuutteja kokkailuun - ja myös lisäeuroja ruokalaskuun - toi myös se, että kaikkien ruokien osalta ei voitu kokata koko perheelle samaa ruokaa. Meean maitoallergiataustan huomioiden tämä oli henkisesti tosi ikävä juttu; olen keväästä asti riemuinnut siitä, että nyt koko perhe syö samaa ruokaa ja oma ajankäyttöni on parantunut sen myötä - nyt ikäänkuin otettiin takapakkia sen osalta SD:n takia. Toki osa ruuista oli sellaisia, jotka Meeallekin sopivat - eikä Meean osalta punnittu raaka-aineiden painoja. Mutta aika moni oli kuitenkin joko maultaan tai koostumukseltaan sellaista, että mieluummin kokkasin Meealle oman ruokansa. Esimerkiksi lihapullia tein samalla kertaa eri reseptillä minulle ja miehelle, ja eri reseptillä Meealle. Ja tarkkaan mitatut raaka-aineet oli vaan yksinkertaisesti helpompi tehdä vaan itselle (ja miehelle), eikä sotkea siihen Meean "syön niin paljon kuin maittaa" -kokoisia annoksia.
Paljon kului aikaa jo ruokaan - ja liikuntaosion aikasyöppöys on vielä käymättä ottamatta huomioon! SD:n vaaditut (kaikkineen 8 kertaa viikossa!) liikuntasuoritukset eivät olleet tavoitteenani missään vaiheessa; 8 kertaa liikuntaa viikossa on aaaaika paljon perusarjen ohella - siis jo ilman lastakin. Aamulla ennen töihin lähtöä ei ehdi (kun aamut ovat muutenkin niin aikaisia), työmatkaliikunta ei onnistu (koska matkaa on 30 km suuntaansa ja kiire hakea neiti päiväkodista) ja iltaisin tunteja on vain rajoitettu määrä (josta osa pitäisi ehdottomasti viettää lapsen kanssa). Vielä kun jumppaohjelmat piti ensin opetella, katsoa videot ja kesken ensimmäisten treenienkin vielä vilkuilla ohjeita - siihenkin meni oma aikansa, ja puolen tunnin treeni oli helposti 45 minuutin treeni.
Omiin henkilökohtaisiin tavoitteisiini pääsin lähes joka viikko - mutta kyllä se vaati järjestelyjä, suunnittelua ja muusta (mm. blogista, kodin siisteydestä ja unesta) tinkimistä. Liikunnan (siis kunnon treenaamisen, eikä pelkän kävelyn) tuominen arkeen onkin ollut haaste muutenkin kokopäivätyön, taaperon ja kodinhoidon ohella; siihen ei konkreettista apua kyllä tästä(kään) ohjelmasta tullut.
 |
| Viikonloput olivat parasta aikaa treenata; päikkäreiden aikaan ehti kuntopyöräillä pitkän lenkin. :) |
2) Superdieetti vaatii rahaa
SD itsessään ei ole kovin kallis, mutta sen aikana kokattavat ruuat tulevat kyllä kalliiksi - ainakin meidän perheen normaaliin ruokalaskuun verrattuna. Etenkin jos haluaa hieman vaihtelua ruokavalioon, euroja joutuu panostamaan aika paljon.
Esimerkiksi itselläni maitorahka ei vaan kuulu suosikeihin, eikä se sellaisenaan uponnut kovin kauaa - korvikkeeksi sopivat makurahkat tai ProPudit ovat paljonpaljon kalliimpia kuin perusrahka! Myös lihaa ruokavalioon kuuluu aika paljon (itselläni huomattavasti enemmän kuin normaalisti!) ja lihaan sai kyllä euroja kulumaan SD:n aikana; etenkin kun tosiaan miehenkin ruuat kokkasin SD:n oppien mukaan.
Lisäksi ruokahävikki oli normaalia suurempi. Osittain johtuen siitä, että kokkasin Meealle osin eri ruuat - mutta suuremmaksi osin sen vuoksi, että kaupan pakkauskoot eivät noudattaneet kaikilta osin SD:n määriä. Kana- tai jauhelihapakettia ei useimmiten saanut jaettua niin, että kaikki olisi tullut käyttöön - tai sitten piti alkaa säätämään ja laskeskelemaan lisää proteiinia oikeassa suhteessa jostain muusta tuotteesta (ja tähän laskeskeluun ei siis ollut kovin yksityiskohtaisia ohjeita; siksi se olikin aika hankalaa). Ja jos jostain ruuasta (Meean tai omasta) jäi jotain yli, se piti useimmiten heittää roskiin, koska ei voinut itsekään syödä ns. ylimääräistä tai "vääränlaista" ruokaa edes paria lusikallista.
 |
| "Herkuttelu" SD:n aikana tuli niin kalliiksi, että se jäi aika vähäiselle. |
3) Superdieetti on huonosti organisoitu
SD:n käytännön kulku oli kaikkea muuta kuin helppo! Ja osaltaan yksi aikasyöppö - kaiken muun ohella...
Ohjeet tulivat viikottain verkkopalveluun ja esim. jumppaohjeet ja esimerkkireseptit olivat katsottavissa sieltä. Ihan okei; alussa kävin kahlaamassa kaiken läpi ja viikon välein tutustuin alkavan viikon ohjeisiin. Kuulostaa simppeliltä? Todellisuus oli kuitenkin muuta.
Verkkopalvelusta löytyi foorumi, jota olisi pitänyt seurata aktiivisesti (lue: vähintään päivittäin) saadakseen kaiken hyödyn irti. Esimerkiksi eri ruokien korvaavuudet käytiin läpi siellä - ei SD-oppaassa, jossa esiteltiin vain murto-osa vaihtoehdoista. Foorumin kautta sain paljonpaljon lisää vaihtelua omaan ruokavaliooni. En vaan etenkään loppuvaiheessa enää ehtinyt seuraamaan foorumia, kun kokkailu ja liikunta söivät sen verran aikaa perusarjesta. Saatu hyöty olisi ollut moninkerroin suurempi, jos aikaa olisi ollut enemmän.
Foorumin lisäksi (!!) ryhmälle oli luotu myös oma Facebook-ryhmä, jossa keskustelu oli vapaampaa ja ns. vertaistukimaisempaa. Monet eri kommunikointikanavat ovat hyvä juttu - ja foorumilla ja FB-ryhmällä oli hieman eri tarkoitus SD:n aikana - mutta olisihan tämän nyt varmaan voinut fiksumminkin järjestää! Monta eri järjestelmää ei tarkota aina parempaa lopputulosta.
Superdieettejä kuitenkin pyöritetään aika monta vuoden aikana ja foorumillakin vastaillaan varmaan aina samoihin kysymyksiin. Kaikki tieto yhteen paikkaan ja esim. oppaaseen kattava tieto sekä ruokalistoista että korvaavuuksista - nyt se tieto oli käytännössä neljässä (!!) eri paikassa, joista kahdessa sen joutui vieläpä ns. itse kaivamaan esille. Ei toimivaa lainkaan.
Ja se konkreettinen apu. No, tuntuu, että niihin kysymyksiin, mihin vastaukset oli valmiina olemassa (ts. niitä oli kysytty aiemminkin), vastaukset sai nopeasti. Vähän vieraampiin ruoka-aineisiin tuli ympäripyöreitä vastauksia ja taaperon kanssa treenaamiseen en saanut käytännössä mitään ohjeita. "Voisi varmaan toimia ja jotain liikkeitä voisi tehdä taaperonkin kanssa, kannattaa kokeilla." Se kun ajankäytöllisesti itselläni oli yksi suurimmista haasteista; jumppaaminen neidin kanssa SD:n ohjeilla oli mahdotonta, kun neiti tuli istumaan mahan/selän päälle ja huusi "jumppaa, äiti, jumppaa!". Olisi ollut kiva, kun olisi tarjottu jotain - vaikka valmista muualta löytyvää - treeniohjelmaa, jota olisi voinut harjoittaa yhdessä taaperon kanssa. Tai edes kertoa, mitä taaperon kanssa tehtäviä liikkeitä voisi soveltaa SD:n jumppaohjelmaan. Taaperojumppa-ohjelmia kun on olemassa ja jotain olen joskus kokeillutkin; mutta en uskaltanut SD:n aikana näitä lähteä soveltamaan, koska SD:n oma ohjelma kuitenkin on tietyin periaattein suunniteltu.
 |
| Kukkakaalipizza on yksi hyvä esimerkki siitä "yhteisön voimasta", sillä tätä kokkaili tosi moni ja reseptivinkit vaihtuivat FB-ryhmässä. Itsekään en varmaan olisi tajunnut tätä kokeilla, ellen olisi FB:stä kuvaa bongannut! |
4) Superdieetti sotii omaa ajatusmaailmaa vastaan
Otsikko on ehkä turhan raffisti sanottu, mutta en osannut ajatustani paremminkaan kiteyttää. Viittaan tällä siis sokeriin, lisäaineisiin ja kalsiumiin.
Kaikki käytetyt tuotteet SD:n aikana piti olla sokerittomia. Sokerittomuus tarkoittaa usein lisäaineita - joka ei ainakaan oman katsantokantani mukaan ole mikään erityisen hyvä asia. Sokerittomien juomien rajaton käyttö (!) dieetin aikana johti kuitenkin siihen, että tulin juoneeksi limsaa ja mehua huomattavasti enemmän kuin normaalisti! Kun se oli sallittua, sitä tuli juotua - kun ei mitään muutakaan "herkkua" saanut ottaa. Pitkässä linjassa ei kuulosta kovin fiksulta.
Toinen asia, joka itseäni kummastutti dieetin aikana oli kalsiumin määrä. Itse olen mm. tottunut juomaan ruokajuomana maitoa - SD:ssä se oli kiellettyjen listalla. Kalsiumin lähteitä ja maitotuotteita oli olemassa, mutta ne olivat sinänsä vaihtoehtoisia ja ainakin itselläni kalsiumin määrä jäi SD:n aikana huomattavasti vähäisemmäksi kuin normaalisti. Laskeskelin yhden (ei ehkä koko totuutta kertovan) laskurin avulla, että SD:llä kalsiumin saantini olisi jäänyt vain puoleen tarpeesta; kun normaalilla ruokavaliollani kalsium-määrä ylittyy selkeästi.
 |
| Ruokien sisältö sinänsä ei sotinut omaa ajattelutapaani vastaan; päinvastoin! Paljon kasviksia ja sopivassa suhteessa proteiineja ja hiilareita. Hyviä ja maukkaita aterioita! |
-----
Superdieetin ohjeet ovat tallessa vastaisuuden varalle ja kaikesta arvostelusta huolimatta: sieltä jäi kyllä hyviä vinkkejä käyttöön. Vinkkejä siihen, mitä omassa ruokavaliossa voisi muuttaa. Hyvät perussarjat kotijumppaa varten. Hyvää vertaistukea ja apua myös kanssadieettaajilta, jos jokin askarrutti.
Halusin kuitenkin kirjoittaa rehellisesti omista mielipiteistäni; ihan jo siitäkin syystä, jos joku samassa elämäntilanteessa oleva miettii Superdieettiä.
Jos nyt pohtisin uudelleen Superdieetille lähtemistä, uskon, että jäisi lähtemättä. Superdieetti sopii ehkä paremmin intohimoisemmalle treenaajalle kuin perus-äidille. Sen sijaan FitMama voisi tulla kysymykseen; erään ystävän kanssa näistä dieeteistä juteltiin ja sen keskustelun perusteella FitMamasta saa paljon enemmän irti perusarkeen - samalla rahalla!
Myöhemmin luvassa vielä tsekkaus elämään Superdieetin jälkeen. Oliko siitä hyötyä? Jäivätkö vinkit käyttöön? Palasivatko kilot SD:n loputtua? YRITÄN ehtiä kirjoittaa tuon bloggauksen jo seuraavan viikon sisällä!
Seuraa Facebookissa, Instagramissa ja Bloglovinissa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!