torstai 30. toukokuuta 2019

Pikkuherra 1,5 vuotta

En olekaan hetkeen kirjoittanut Veinin kehityspäivityksiä (okei, en mä paljoa ole muutenkaan kirjoitellut blogia...), mutta nyt 1,5 vuoden iässä on hyvä hetki taas kurkata pikkuherran kehitykseen. 

Mitä meidän 1,5-vuotias herra osaa ja mitkä ovat hänen lempijuttujaan? :)


Aurinkoinen pikkuherra. :) 


Vauhti on kova, erittäin kova


Veini lähti kävelemään melko aikaisin, 10 kk ja 10 pvän ikäisenä, eikä vauhti ole ainakaan toistaiseksi tyyntynyt lainkaan. Hän kävelee, juoksee, kiipeilee, juoksee, pomppii - niin ja mainitsinko jo, että hän juoksee... Jopa sohvalla, kielloista huolimatta.

Erittäin vauhdikas kaveri ja tuntuu ehtivän ihan joka paikkaan. Tiistaina jopa karkasi neuvolan ovesta käytävään - kyllä, ihan itse siis sai oven auki siinä neuvolatädin kanssa jutellessani...

Kiipeily on myös ihan viime viikkojen juttu ja pikkuapina meneekin ihan kaikkialle. Kun aiemmin hän kiipesi vaan sohvalle tai isosiskon sänkyyn, viimeisen viikon aikana hän on oppinut kiipeämään ainakin kiikkuvaan nojatuoliin, syöttötuoliin sekä vierashuoneen sohvapöydälle - ja sinne hän siis menee juosten, huutaa "pöyjälle!" ja sitten hän jo siellä pikkuisen pöydän päällä seisoo ikkunasta ulos katsellen... Sitä odotellessa, kun keksii, että myös keittiön pöydälle voisi kiivetä - isosiskonsa kun ei sitä koskaan (onneksi) tajunnut. 

Harvinaisen seesteinen kuva tästä vauhtiveikosta.



Parisataa sanaa


Kuten sanavarasto-bloggauksessa laskeskelin, Veinin sanavarasto 1,5-vuotiaana on vajaat 200 sanaa. Tai oikeastaan enemmänkin, sillä bloggauksen julkaisemisen jälkeen on tullut mieleen useampikin sellainen sana, jonka Veini on osannut jo useita viikkoja sanoa. Ei niitä vaan kaikkia muista listatessa...

Veini puhuu kolmen sanan lauseita ("joku tekee jotain") ja osaa kommunikoida erinomaisesti, vaikkei kaikkia sanoja osaisikaan sanoa. Muisti on uskomaton ja osaa yhdistellä asioita toisiinsa hienosti. Esimerkiksi joka päivä isin tullessa töistä kotiin Veini kertoo päivän tapahtumista ja muistaa uskomattomiakin asioita. Esimerkiksi tiistaina kun mainitsin, että käytiin aamulla neuvolassa, niin Veini heti sanoi isälleen "apina, pittää, aastai, apina" - koska halusi esitellä hienoa apina-laastariaan, jonka sai rokotuksen jälkeen. 

Puhe on myös jo siinä määrin kehittynyttä, että Veini osaa taivuttaa sanoja monikon lisäksi ainakin genetiiviin (pallon), partitiiviin (palloa) ja adessiiviin (pallolla). 

Joka päivä kuuluvia sanoja/sanontoja meillä ovat ainakin Veijje (Veini), Meea, äitti, ikkä (iskä), mun, ite, heippa, kukua ja eppää (jugua ja leipää) sekä ukee kiijjaa (lukee kirjaa). Veini on myös hyvin (!!) kiinnostunut erilaisista autoista ja koneista. Siksi tämä auto-sanasto onkin melko laaja; hän tunnistaa niin rekan, postiauton, roska-auton kuin ambulanssin ja paloautonkin. Veini fanittaa traktoreita yli kaiken ja "akke"-sana meillä onkin kovassa käytössä; samoin kuin kärry, paali ja muutama muukin traktori-sanastoon kuuluva sana.

Isosisko on rakas ja "Meea" olikin yksi ensimmäisiä sanoja. 



Parhaat lelut ja leikit


Lelujen osalta Dublot ja Megabloksit ovat selkeä ykkönen. Niillä Veini jaksaisi rakennella vaikka kuinka kauan, joka päivä. Veini saakin jo aikaiseksi hienoja rakennelmia ja välillä pitää oikein kysyä Meealta, että eikö varmasti tämä ole sinun tekele. 

Autot ja traktorit ovat luonnollisesti myös lempileluja; niillä ajelutetaan erilaisia eläimiä ja (isosiskon) pikkunukkeja. Tänään hän laittoi leikkimopon kyytiin pienen Spiderman-ukkelin ja huusi "Pän ajaa kovaa popoa!" Suosikkipuuhaa on myös isosiskon kanssa kaataa yksi sohvatyyny kenoon ja laskettaa autoja alas. Veini tykkää erittäin paljon myös palloista; niiden heittämisestä, potkimisesta sekä mailalla kuljettamisesta. 

Kirjoja hän rakastaa myös. Vaikka Veini onkin hyvin vilkas, hän jaksaa rauhoittua lukemaan kirjoja ja välillä voidaan istua tuntikin sohvan nurkassa lukemassa iso nippu kirjoja. Kirjavalikoima on suhteellisen pieni - ei siksi, etteikö meillä kirjoja olisi, vaan siksi, että Veini haluaa lukea monesti vaan lempikirjojaan. Tällä hetkellä ykkösiä ovat traktori- ja kaivurikirjat sekä muutamat eläinaiheiset kirjat. 

Aika pitkälti myös ihan kaikki muut lelut pääsevät leikkeihin mukaan - meillä leluja on aika paljon ja joka päivä ne ovat levällään pitkin lattioita. :D 

Varsinaisista leikeistä suosikkeja ovat tällä hetkellä "nukkumisleikki" ja "korjausleikki". Nukkumisleikissä ihan mikä tahansa (pehmo)lelu/nukke/esine laitetaan nukkumaan, sille tuodaan peitto ja se silitellään uneen - ja sitten karjaistaan "hejää!" ja revitään peitto pois. Toistetaan x kertaa. Korjausleikissä puolestaan kesken ihan jonkun muun leikin/touhuamisen todetaan jonkin esineen olevan "ikki" ja poistutaan paikalta hakemaan lastenhuoneesta työkalupakki - ja sitten luonnollisesti korjataan työkaluilla kyseinen lelu/esine kuntoon. Niin ja kolmantena lempparileikkinä varmaankin kokkaaminen, eli leikkikeittiössä pikkuherra kokkaa ahkerasti - yleensä ruuaksi puuroa ja juomaksi kahvia. 

Veini leikkii paljon myös 5v isosiskonsa kanssa ja Meea onkin hänen paras ystävänsä. He keksivät kahdestaan jos jonkinmoisia leikkejä, eikä äitiä monestikaan tarvita edes leikkejä ohjaamaan. Välillä meno meinaan yltyä hieman liian vauhdikkaaksi, mutta osaavat he toisinaan rauhallisestikin leikkiä. 

Ulkona lempipuuhaa on mikä tahansa, missä saa olla lapio kädessä. :D Meillä löytyy pihalta lapioita joka nurkalta ja yleensä hän ehtii napata yhden lapion autokatoksestakin mukaansa matkalla kotiovelta autolle. Kotipihassa mieluisinta on keinuminen ja hiekkalaatikolla oleminen (eli hiekan lappaminen rekka-autojen kyytiin). Leikkipuistoissa tehdään pitkälti tätä samaa - välillä myös liukumäki innostaa. Lisäksi ulkona Veini tykkää Arttu-hauvan lenkittämisestä ja monesti pääseekin pikkupissalenkeille mukaan kävellen. 

Lastenohjelmia Veini ei vielä ihan hirveästi seuraa. Lähinnä hän haluaisi katsella YouTubesta musiikkivideoita (mm. Marcus ja Martinus, Risto Räppääjän biisit ja Robin) tai traktorivideoita. Fröbelin Palikoiden tahdissa on tanssittu toisinaan ja Veini muutaman kappaleen tanssimuuvit hyvin jo muistaakin. Varsinaisista lastenohjelmista Teletapit ja Pikku Kakkosen Nalle ovat varmaan ainoat, joiden parissa Veini viihtyy minuuttia kauempaa. Välillä katselee Meean kainalossa Muumeja tai Ryhmä Hau:ta.

1,5 vuoden kieppeillä kuvioihin tuli myös unilelu, joka on nyt (imetyksen lopettamisen jälkeen) ollutkin mukana joka kerta nukkumaan mennessä. Mielikuvituksekas veijari ehti jo viime viikolla nimetäkin kissa-unilelunsa hyvin persoonallisesti; kissa nimittäin tunnetaan nykyään nimellä "postiauto-orava". 

Veinin rakentelua kuluvalla viikolla.


Avulias aatu


Veini tykkää auttamisesta ja haluaa olla aina kaikessa mukana. Hän alkaa olla myös hyvin omatoiminen. 

Aamuisin hän avaa itse jääkaapin ottaakseen maidon ja jogurtin pöytään. Hän haluaa olla mukana antamassa Artulle ruokaa ja saa aina laittaa muutaman raksun kuppiin. Hän seuraa ruuanlaittoa sylistä käsin. Hän tyhjentää tiskikoneesta aterimet paikoilleen laatikkoon. Hän kuljettaa oman vaippansa vaipparoskikseen. Hän tuo aina äidille kaikki lattialta löytämänsä roskat, eikä laita mitään epäilyttävää suuhunsa. Hän juoksee kodinhoitohuoneeseen riemusta kiljuen, kun joku vaan mainitseekin pyykit. Hän täyttää pyykkikoneen likaisilla vaatteilla ja ojentelee koneesta puhtaan pyykin äidille narulle laitettavaksi. 

Veini on myös hyvin minäitse-henkinen nykyään; näkyvimpänä esimerkkinä tästä itse syöminen. Noin kuukausi sitten Veini halusi alkaa syömään itse ja nyttemmin hän syö käytännössä kaiken ruokansa itse lusikalla tai haarukalla. Vähän vielä välillä kaipaa apuja syömiseen (ja välillä ruokailun mennessä pöllöilyksi äiti syöttää kokonaan), mutta erinomaisesti jo kaapii jogurtitkin itse napaansa. 

Minäitse ja asioiden opettelu korostuu myös monessa muussa tilanteessa. Esimerkiksi riisuessa ulkovaatteita Veini osaa ottaa itse pipon päästään ja laittaa sen oikeaan asustelaatikkoon. Hän myös istahtaa tuulikaapin lattialle ja avaa itse kenkien tarrat - välillä saattaa saada koko kengänkin pois jalasta.

Hän melko herkkä ja "siisti" poika. Veini ei esimerkiksi tänä aamuna pystynyt syömään kippoon sekoitettuja kahta eri jogurttia, kun jogurtit olivat kipossa raitoina - kun jogurtit sekoitti keskenään tasaisenväriseksi seokseksi, syöminenkin onnistui. Jos syödessä käteen tippuu nokare ruokaa, Veini kirkuu (!!), kunnes se pyyhitään pois. Sormiruokailukaan ei koskaan kunnolla onnistunut, kun Veiniä ällötti koskea kosteisiin ruokiin käsillään - samaten muovailuvaha tuntuu ällöttävältä Veinin mielestä.

Veinillä on myös mahtava huumorintaju ja hän hassuttelee päivittäin. Etenkin Meealla ja Veinillä on päivittäin melkoisia naurunremakoita, kun kahdestaan keksivät kaikenlaista jäynää. Tällä hetkellä Veinin on suuri pissakakka-huumorin ystävä ja pelkkä kakka-sanan sanominen saa aikaa valtavan naurun. Hän myös tietää tasan tarkkaan kaikki kielletyt asiat ja tekee niitä päivittäin nauraa räkättäen. 

Harjaaminen on lempipuuhaa - imuroinnin ohella.



Ruokaa ja kasvua


Ruuan osalta käytössä on edelleen maidoton ruokavalio, joskin testaillaan pieniä määriä maitotuotteita aamuisin (ja toivotaan, että yöt sujuvat jatkossakin hyvin). Aiemmilla testauksilla tilanne on aina loppunut hyvin risaisiin öihin - viime kokeilulla päästiin pikkuhiljaa jo 1/3 jogurttipurkilliseen per aamu ilman oireita, mutta vajaa puolikas purkillinen jogurttia sai pikkuherran heräilemään itkeskelemään puolet yöstä, niin pidettiin jonkin aikaa taukoa välissä. 

Ruuan suhteen Veini on melko kaikkiruokainen. En nyt äkkiseltään muista sellaista ruokaa, josta hän olisi totaalisesti kieltäytynyt. Avokadopastaa ei syönyt ensimmäisellä maistelukerralla, mutta toisella kerralla sekin upposi. Toki jotkut ruuat kelpaavat hieman huonommin, mutta kyllä hän reippaasti kaikkea maistelee ja usein syö isojakin annoksia. Ollaan jo pitkään syöty koko perhe samaa ruokaa - toki toisinaan teen Veinille oman maidottoman version. Kaikkiruokaisuudesta kertoo myös se, että hänen lempiruokiinsa lukeutuu muun muassa raaka sipuli!

Veinillä on kamala annoskateus ja etenkin pitäisi saada aina kaikki samat kuin isosisko. Enää häntä ei huijata maissinaksuilla siskon syödessä keksejä tai jätskiä jälkkäriksi, vaan hän vaatii samaa itselleenkin. 

Lempiruokaa on vaikea nostaa yhtä (tai paria) ylitse muiden, sillä Veini yleensä syö hyvällä ruokahalulla kaikkea ruokaa. Puurostopin hän teki jokin aika sitten ja nykyisin ilta- ja aamupaloilla syödään pääsääntöisesti leipää, jogurttia ja hedelmiä. Välipaloista suosikkeja ovat omatekoinen smoothie, appelsiini sekä riisikakut. Reissussa maistuu talk-murut, spelttimurot sekä pussisoseet - jotka kaikki ovat sen luokan herkkuja, ettei äiti yleensä osaa pakata niitä tarpeeksi mukana.

Grilliruokaakin on pariin otteeseen jo ehditty maistella. 



Imetys on ohi


Aloin vähentelemään Veinin imetyskertoja vuoden iässä ja pari viime kuukautta on menty vaan iltamaidoilla. Kun 1,5 vuotta tuli täyteen, alkoi aika olla kypsä imetyksen lopettamiselle ja viimeinen imetyskerta olikin 1,5 vuoden ja yhden päivän iässä. Imetyksen lopettaminen oli siis pyörinyt mielessä jo jonkin aikaa, ja kun tuolloin pikkuherra ensimmäistä kertaa kanniskeli pehmolelukissaa sanoen "kissa ukaan ukkuun", totesin tässä olevan loistava hetki lopettaa imetys.

Pitkään mentiin - paljon pidempään kuin aluksi kuvittelin. Yhden pullovauvan jälkeen imetys ei ollut itselle niin elintärkeä asia, eikä aluksi tuntunut lainkaan omalta jutulta; ajattelin aluksi sinnitellä puoleen vuoteen saakka. Imetyksestä tuli kuitenkin koko ajan helpompaa ja yhteiset kahdenkeskiset hetket muodostuivat tärkeiksi. Vielä kun vuoden iän kieppeillä päästiin eroon raastavista yöimetyksistä (jotka jo vaikuttivat omaan jaksamiseeni), imetyksen lopettamisella ei ollutkaan enää niin kiire.

Imetyksen vähentämisen aikoihin (kaura)maito kelpasi hieman huonosti ja Veini söikin muutaman kuukauden ajan kalsiumlisää lääkärin määräyksestä. Kun imetys väheni, kauramaidon määrä nousi ja nykyisin hän vetää kaurajugurttiakin sellaiset määrät, että kalsiumtarve täyttyy jo silläkin.

Imetyksen lopettaminen on sujunut kohtuullisen hyvin, eikä maidon perään enää iltaisin huudeta. Eikä ihan älyttömästi huudettu aiemminkaan. Siinä missä yöimetyksen lopettaminen paransi yönukkumiset 3-20 heräilystä ja sylittelystä 1-2 tutinlaittoon ja aamuyön kainalouniin, imetyksen lopettaminen kokonaan sai pikkuherran nukkumaan aamuyöhön asti heräämättä kertaakaan. 

Viimeinen imetyskerta parin viikon takaa. Kuvassa myös unilelu Postiauto-orava.




Iso poika


Tuoreet mitat saatiin tällä viikolla neuvolassa. 84,5 cm ja 11,980 kg. Päänympärys 48,3 cm.

Veinillä onkin käytössä pääosin 86-92 vaatekoko. Pääsääntöisesti 80-koon vaatteet olen jo siivonnut kaapista pois ja muutama 98-kokoinen on otettu jo käyttöön; niin vaihtelevia ovat nuo lastenvaatteiden mitat (etenkin käytetyillä vaatteilla), että tässä kohtaa ei oikein uskalla enää vaatteita ostaa sovittamatta ainakaan 86-92 -kokoa. Talveksi meillä on jemmassa 92-koon haalari, mutta saa nähdä jääkö se Veinille naftiksi ennen talvea, kun mittaa on nyt tullut niin paljon...

Kengissä käytössä on nyt vaihtelevasti kokoa 23, 24 ja 25, vähän kengän mallistakin riippuen. Isosiskonsa tapaan Veinillä on iso jalka ja kasvaa huimaa vauhtia.

Veini itse rakastaa vaatteita ja kenkiä, ja olisi koko ajan pukemassa niitä päälleen. Tästä syystä myös roolivaateleikit ovat meillä kova juttu (kummallakin lapsella!). Veini on myös melko tarkka omista vaatteistaan ja usein onkin aamuisin mukana valitsemassa kaapistaan, mitä laitetaan päälle - ja esittää kyllä omat mielipiteensä hyvinkin äänekkäästi, mikäli äiti on valinnut vääränlaisen paidan. Mieluisimpia ovat luonnollisesti traktori- ja autopaidat (joita on ollut pakko ostaa kaappiin lisää!) sekä eläinkuvioiset, etenkin Meean vanhat kissaleggarit ovat suurimpia suosikkeja.

Myös kaivureita ja jalkapallo-kuosia löytyy Veinin vaatekaapista jonkin verran. 



Päivärytmi


Päivärytmi on hyvinkin selkeä, ollut jo pitkään samankaltainen.

Aamulla Veini herää 6.30 tienoilla - plus miinus puoli tuntia. Aamupala syödään heräämisen jälkeen ja pieni välipala 9-10 välillä, vähän päivästä riippuen. Lounas syödään 11-12 aikoihin ja päiväunille Veini lähtee lounaan jälkeen, viimeistään klo 13.  Kerhoillessa monesti tultiin kotiin lounasaikaan (tiistaisin lounaan jälkeen, muuten ennen lounasta) ja se 5min automatka keskustasta kotiin riitti yleensä saamaan pikkuherran täyteen uneen - josta sitten joutui kotipihassa herättelemään, kun pitää kuitenkin syödä lounas ennen unia...

Päikkärien kesto vaihtelee suuresti, mutta lähtökohtaisesti ne eivät yleensä ole pitkät. :D Yleisimmin 0,5-1,5h välillä, ehkä muutaman kerran nukkunut tuota kauemmin. Tai siis, mikäli Veinin ottaa syliunille herättyään pinnasängystä, hän kyllä siinä torkkuu monesti niin hyvin, että unien kokonaiskesto lähentelee jo kahta ja puolta tuntia.

Välipalaa syödään 14-14.30 maissa ja päivällistä 16-17 välillä. Olen koittanut tähdätä enemmän sinne 16.30 tienoille, mutta välillä iltasuunnitelmien takia pitäisi olla jo viiden maissa poistumassa kotoa, niin päivällinenkin pitää nauttia neljän maissa. Iltapalalle Veini menee seitsemän maissa; iltapalan jälkeen iltatoimet ja unille. Nukahtamisen kesto on vaihtelevaa, mutta useimmiten Veini on unessa 20-20.15 tienoilla.

Pottailu on meillä tulevan kesän projektina, jotta saataisiin pottaan pissat ja kakat tulemaan. Meea oppi pottailemaan reilusti yli 2-vuotiaana - siinä vaiheessa, kun hän itse päätti opetella potalle - joten en ole ottanut kovin suurta stressiä pottailusta. Nykyään Veini jopa suostuu istumaan potalla (kunhan samalla luetaan kirjaa), kun aiemmin hän kirkui kauhusta istuttaessa potalle ilman housuja. Mitään tuotoksia pottaan ei ole tullut, mutta eipä meillä kyllä selkeää rutiinia pottailuun olekaan. Mikäli Veini seuraa isosiskonsa jalanjälkiä, ei tämän asian kanssa olekaan mikään kiire.

Tähän saakka päiviin on kuulunut paljon kerhoiluja ja muita aktiviteetteja, jotka nyt rauhoittuvat kesän alkaessa. Tähän saakka ollaan käyty tiistaisin seurakunnan perhekerhossa ja lounaalla (9-12),  keskiviikkoisin kahdestaan Meean kerhon aikaan MLL:n perhekahvilassa (9.30-11) ja perjantaisin avoimen päiväkodin jumpassa (11-11.45). Lisäksi torstaisin ollaan viety Meea iltapäiväkerhoon ja välillä iltaisinkin harrastuksiin. Siksi viikkoon kuuluu aina paljon aktiviteetteja, lähtemisiä, pukemisia, autossa istumista (vaikkakin lyhyitä matkoja) sekä lapsikontakteja. Nyt kun kerhot jäävät pikkuhiljaa kesätauolle, voi ollakin että meidän päivärytmikin tästä vielä hieman muokkautuu. Äiti haaveilee myöhäisemmästä nukkumaanmenosta ja heräämisestä, mutta päiväkotiarjen kohta alkaessa heräämisrytmiä ei toisaalta kannattaisi enää muuttaa...

Veini on tosiaan tähän saakka ollut kotona, mutta päiväkotiarki häämöttää jo näköpiirissä. Veini (ja toki myös Meea) aloittaa nimittäin päiväkodin elokuun puolivälin tienoilla ja se onkin lähiaikojen isoin juttu meidän perheessä. Onneksi alkuun vaan kolme päivää viikossa, niin ei tule niin rajua muutosta kenellekään. :)

Pieni rasavilli lempipuuhassaan hiekkalaatikolla.


Veini on iloinen ja energinen hassuttelija, jolla on mahtava huumorintaju. Hän on reipas ja rohkea - välillä vähän liiankin. Hän ei turhia ujostele, vaan viihtyy kenen tahansa sylissä. Hän on kohtelias, sosiaalinen, auttavainen. Ja melkoisen vilkas. Ihana pikkumies, jota meidän koko perhe niin suuresti rakastaa!



Jos blogin lukijoissa on muita samanikäisten taaperoiden vanhempia, olisi kiva kuulla teidänkin kuulumisia? Miten kova on vauhti ja mikä on mielipuuhaa teillä? :)


Seuraa Facebookissa, Instagramissa ja Bloglovinissa.

torstai 23. toukokuuta 2019

1,5-vuotiaan pikkuherran sanavarasto

Pikkuherran 1,5vee-kehitysbloggaus antaa vielä odottaa itseään, mutta tähän väliin 1,5-vuotiaan sanavarastoa. Niitä sanoja kun on sen verran paljon, että tämän jälkeen niitä ei jaksa enää laskea. :D

Aiemmin olen listannut blogiin Veinin sanavarastoa 1v 3kk iässä (vajaa 70 sanaa) sekä Meean sanavarastoa 1v 3kk iässä (50 sanaa) ja 1,5v iässä (100 sanaa).

Vaikka on tuntunut, että Meea aloitti puhumisen paljon aiemmin kuin Veini ja kehittyi siinä nopeammin, on pakko todeta, että ei se olekaan näin. Veinin sanamäärä kun 1,5v iässä on huimat 190 sanaa! Siinä missä Meea puhui 1,5-vuotiaana kahden sanan lauseita, Veini puhuu jo kolmen - välillä useammankin - sanan lauseita. Veini myös osaa jo taivuttaa sanoja useampaan muotoon; ainakin monikko (pallot), genetiivi (pallon), partitiivi (palloa) ja adessiivi (pallolla) ovat hallussa.



Alla olevan sanalistauksen (tai eräänlaisen Veini-suomi-Veini -sanakirjan) lisäksi Veini sulavasti toistaa pitkiäkin sanoja perässä, mutta tässä nyt tosiaan vaan ne sanat, joita osaa itsenäisesti käyttää oikeassa yhteydessä.


Henkilöt:
Veijje = Veini
äitti = äiti
ikkä = iskä
Meea
Aattu = Arttu
mummi
iija = vaari
mummu
pappa
vauvva = vauva
tyttö
täti
etä = setä
Lisäksi naapureita, ystäviä ja lasten kavereita osaa nimeltä yhteensä kymmenisen kappaletta; niitä en vaan viitsi tähän eritellä ja listata.


Eläimet:
eppa = heppa
hauvva = hauva
koija = koira
kitta = kissa
aakka = ankka
pupu
kukko
epkko = lepakko
pojju = possu
amma = lammas
emmä = lehmä
hiiji = hiiri
kanja = kana
ittu = lintu
apkki = leppäkerttu
ummi = muurahainen
häkki = hämähäkki
kyykkä = kyykäärme
aakka = naakka
kaja = kala


Verbit:
anna/anttaa = antaa
kukkuu = nukkua
mennä
poppu = loppua
kävejjee = kävelee
ukee = lukea
pittuu = tippua
puuvvaa = piirtää
pattaa = tappaa (esim. muurahainen)
eittää = heittää
keinua
pittää = pistää (esim. ampiainen)
kojjaa = korjata
tuji/tujee = tuli/tulee


Ruumiinosat:
pippe = pippeli
nennu = nenä
papa = napa
pää
hamma = hammas
sommi = sormi
vaava = varvas
koovva = korva



Vaatteet:
ukka = sukka
pipo
attu = hattu
ippi = lippis
kennä = kenkä
hankka = hanska
haalai = haalari
takki
aappaa = saappaat


Ruuat:
puujo = puuro
kuku = jugu
eppä = leipä
että = vettä
mammaa = maitoa
pujja = lihapulla
hakki = hakkarainen
ankki = ranskis
kuukku = kurkku
papka = paprika
uokka = ruoka
kekki = keksi
heekku = herkku
emu = mehu
pippe = pipari
akki = nakki
pivvi = pihvi
epke = ketsuppi
patta = pasta
kavvee = kahvi
bankku = bansku
kajkki = karkki
pääjyää = päärynä


Adjektiivit:
kuumma = kuuma
pimeä
haukka = hauska
kymmä = kylmä
kiva
ina = ihana
yvää = hyvää


Lastenohjelmat yms:
Anna
Eltta = Elsa
Uulov = Olof
Nejja = Nella
Muumi
Muumipappa
Muumimamma
Ekko = Muumipeikko
Pai = Pinkie Pie
Ekku = Rekku
Olle = Rolle
Kaja


Lelut yms:
pomppu = pallo
kiijja = kirja
pappe = palapeli
putlo = dublo
lappe = lapio
ämppe = ämpäri
ukko


Ajoneuvot:
auto
akke = traktori
appi = ambulanssi
ekka = rekka
tukkiekka = tukkirekka
pa-auto = paloauto
pottiauto = postiauto
rokka-auto = roska-auto
popo = mopo



Esineet/asiat:
haaju = haarukka
lukka = lusikka
kejjo = kello
amppu = lamppu
eitto = peitto
aippa = vaippa
aua = aura
kuu
puu
tuttu = tutti
kukka
appu = (ruoka)lappu
pape = paperi
paaji = paali
ekko = peikko
maija = maila
ökki = leikkimökki
uikku = suihku
kypä = kypärä


Muuta:
moi
heippa
ei
kakka
pakoon
piijjoon = piiloon
kykkyyn = sykkyyn
on
too = joo
mukaan
kaijjoon = kainaloon
u-u-u = Elektrisk-biisi
pieju = pieru
haji = hali
poi = pois
poijjo = pois jo
kiijji = kiinni
kiitosss
tiitti
anjee = anteeksi
ikki = rikki
tänne
mun
ite = itse
oma
hyjääöötä = hyvää yötä


Joka päivä tulee uusia sanoja ja puheen määrä on valtava! Meillä onkin kotona nyt kaksi papupataa, ei meinaa äiti enää saada puheenvuoroa lainkaan. :)



Seuraa Facebookissa, Instagramissa ja Bloglovinissa.

keskiviikko 22. toukokuuta 2019

Neiti 5 vuotta

Viime kuussa tuli täyteen meidän pikkuneidillä viisi vuotta. V-I-I-S-I vuotta. Ihan uskomattoman nopeasti on aika mennyt!





Nuori neiti

En tiedä millä nimellä tätä meidän esikoista enää kutsuisi, kun hän on jo niin iso tyttö. Pikkuneiti tuntuu jo hieman liian nuoren nimitykseltä hänelle.

Lueskelin vuoden takaista kehityspäivitystä täältä blogista ja ihmettelin, miten paljon vuodessa on tapahtunut. Miten isoksi hän onkaan kasvanut. <3

Meea on superreipas, rohkea ja kaikkien kanssa toimeentuleva neitokainen.

Kasvamiseen on kuulunut viimeisen vuoden aikana myös paljon kasvukipuja. Vähän fyysisiäkin, mutta enimmäkseen henkisiä. Uhma on pahimmillaan, kiukunpuuskia tulee päivittäin ja rajoja koetellaan etenkin äidin kanssa to-del-la paljon. Osittain tähän varmasti vaikuttaa kotona vietetyn ajan määrä; mikäli eläisimme päiväkotiarkea, yhteenottoja ei ehtisi tulla niin paljon.

Meean arki onkin ollut viimeisen vuoden ajan hieman erilaista kuin aiemmin, sillä Meea jäi kokonaan pois päiväkodista viime vuonna maalis-huhtikuun vaihteessa. Kevään ja kesän hän sai nauttia rajattomasti minun ja pikkuveljensä seurasta, syyskuussa alkoi neidin oma kerho, jonne hän suurella ylpeydellä asteli. 2,5h kerhoilua kahdesti viikossa on tehnyt erittäin hyvää meidän perheelle; Meea nauttii täysillä ikätovereidensa seurasta, Veini nauttii äidin sataprosenttisesta huomiosta ja äiti nauttii vaan yhden lapsen huolehtimisesta (etenkin kun toinen kerhokerta ajoittuu Veinin päikkäriaikaan).

Oman kerhon lisäksi on vietetty muutenkin kohtuullisen aktiivista elämää, sillä pääsääntöisesti joka viikko käydään lisäksi yhdessä perhekerhossa sekä avoimen päiväkodin jumpassa. Lisäksi Meea aloitti syksyllä ensimmäisen oikean harrastuksensa, kansantanssin, jossa hän kävi kevätkauden loppuun asti maaliskuulle. Pari viikkoa sitten neiti aloitti jalkapallokerhon, jossa käy kerran viikossa harjoittelemassa lajin saloja parinkymmenen muun 5-6 -vuotiaan kanssa.




Höpöttelijä, jota kiinnostaa kirjaimet


Meea on aina ollut ikäistään edellä puheen osalta ja sanavarasto on ollut hyvin laaja pienestä pitäen. Sitä se on edelleen ja Meea nauttii puhumisesta. 

Nykyään se puhuminen - tai pikemminkin höpöttely - on mennyt jo sille tasolle, että neiti jää jokaisella kauppareissulla tms suustaan kiinni. Milloin hän kyselee kassaneidiltä kassan takana näkyvien valvontakameroiden kuvista ja milloin hän kertoo karkkihyllyllä vieraalle mummelille millaisista karkeista tykkää eniten. Hän ei todellakaan ujostele jutustella ventovieraille - eikä taatusti jää missään tilanteessa sanattomaksi. 

Kirjaimet (ja numerotkin) ovat kiinnostaneet jo pitkään ja se on ihan pienestä kiinni, että Meea osaisi lukea. Hän osaa jokaisen kirjaimen; tunnistaa ne tekstistä ja osaa kirjoittaa ne ulkomuistista. Hän osaa tavata helppoja sanoja miettimällä, mitä kirjaimia siihen tulee - eli periaatteessa osaa lukea tositosihelppoja sanoja. Kirjainten yhdistely sanoiksi ei ole kuitenkaan vielä ihan aukotonta ja vaikeimpien äänteiden kohdalla se ei vielä onnistu. Hän osaa kirjoittaa oman nimensä lisäksi kymmenisen nimeä (mm. Veini, äiti, isi) ja kyselee lähes kaikesta näkemästään tekstistä esim. autojen kyljissä tai kaupan hyllyn reunassa, että mitä siinä lukee. 

Meea on melko herkkä ja tietyllä tavalla haaveilija. Hän toisinaan pohdiskelee asioita hyvinkin pitkäjänteisesti ja tarkkaan; välillä kyselee sellaisiakin asioita, mitä en itse ole koskaan sen tarkemmin ajatellut. Hän lähes päivittäin haastaakin minut (liian) vaikeilla kysymyksillään ja välillä on pitänyt turvautua googleen vastausten tukena... 





Sosiaalinen tyttö ja ihana isosisko


Meea on hyvin sosiaalinen tyttö, joka tulee toimeen kaikkien kanssa. Ihan oikeasti, kaikkien. Tämän olen huomannut erityisesti kerhoissa, joissa käydään yhdessä. Toki Meean "omassa" kerhossakin hän on ns. kaikkien kaveri ja leikkikaverit vaihtuvat kerhokerrasta toiseen; Meea saa aikaan hyvät leikit jokaisen kerhokaverinsa kanssa. Perhekerhossa ikäskaala on kuitenkin laajempi - aina vastasyntyneestä syksyn eskarilaisiin - ja silti neiti 5vee löytää sieltä aina leikkiseuraa. Välillä hän toimii vauvakuiskaajana ja silittelee kerhon pienimpiä vauvoja. Välillä hän leikkii omanikäistensä kanssa melko villejäkin leikkejä. Välillä hän leikkii kotoa tuttuja leikkejä Veinin ikäisten poikien kanssa. Välillä leikkikaverina on 2-vuotias tyttö tai 3-vuotias poika. Ei taida kerhon vakiokävijöissä ollakaan sellaista lasta, jonka kanssa Meea ei jossain vaiheessa olisi leikkinyt. 

Meea on myös - uhmailuistaan huolimatta - aivan mahtava isosisko. Hän on jo sen verran iso, että hänestä on ollut paljon apua Veinin "hoidossa"; milloin hän antaa veljelleen tutin hyllyn päältä, milloin riisuu Veinin vaatteet vaihtamista varten, milloin tuo uuden vaipan minulle vaihtamista varten, milloin syöttää veljelleen banaania välipalaksi. Meea ottaa (useimmiten) mielellään Veinin mukaan leikkeihin ja heillä on kahdestaan niin mahtavat leikit välillä. He tanssivat yhdessä, rakentavat dubloilla yhdessä, ajeluttavat autoja sohvatyyny-liukumäkeä pitkin... Oma suosikkileikkini on, kun he perustavat etsintäpartion ja kulkevat huoneesta toiseen suurennuslasien ja taskulamppujen kanssa peräkanaa. 

Toki Meea kaipaa myös "omaa aikaa" ja omia leikkejään, joihin Veini ei voi osallistua. Silloin hän osaa kasata pikkulegot, hama-helmet tai vaikkapa värityskirjat keittiön pöydälle ja leikkiä yksin siellä, minne Veini ei yletä. 


Meea on hyvin temperamenttinen (liittyy osittain kiukutteluunkin) ja omaa vahvat mielipiteet. Kavereiden kanssa aina ei uskalla näyttää omia mielipiteitään, vaan myötäilee muita - mutta tässä perhepiirissä kyllä omat mielipiteet kuulutetaan kovaan ääneen. Hänestä on myös tullut tarkka pukeutumisen ja hiustenlaiton suhteen - aivan kaikki äidin ehdotukset eivät enää kelpaakaan.






Parhaat leikit


Leikeistä puheen ollen... Edelleenkin ulkoleikit ovat meillä se kaikkein suosituin leikki. Tällä hetkellä ykkösjuttuna on leikkipuistoon pyöräily. Meeaa ei ole aiempina vuosina pyöräily kiinnostanut pätkääkään, mutta nyt on kunnon inspiraatio pyöräily-harjoittelua kohtaan iskenyt. Suurimpana motivaattorina taitaa olla apupyörien poissaanti (koska muutamalla kaverilla jo on otettu pois), mutta vielä me alkukesä ainakin treenaillaan. 

Pyöräilyn ohella hiekkalaatikko ja keinuminen ovat sitä mukavinta tekemistä meidän pihassa. Ja talvella mäenlasku, mäenlasku ja mäenlasku. Hiihtämistä ja luisteluakin kokeiltiin muutamia kertoja, mutta mäenlasku oli se ihan ykkösjuttu - piti jopa pihaankin tehdä neidille oma pieni mäki laskettavaksi. 

Sisäleikeistä kivoimpia ovat varmaankin askartelu, legot, piirtäminen, värittäminen, nukkekoti, barbiet... Pikkuveljen kanssa yhdessä rakentavat dubloilla tai megablokseilla ja leikkivät autoilla. Aika paljon erilaisia leikkejä Meea leikkii yhdenkin päivän aikana, eikä leikkeihin aina tarvita edes leluja. Kaikenlainen "pikkusälä" ja erinäiset pikkulelut (LOL-nuket, Hatchimalsit yms) kirvoittavat aikaan erinomaisia leikkejä!

Meea on myös kehittynyt piirtämisen saralla ihan uskomattomasti viime kuukausina. Piirtää kohta jo paremmin kuin äitinsä! Jos Meea aiemmin piirsi sekasotkun lisäksi lähinnä ihmisiä ja kukkasia, nyt hän piirtää erilaisia eläimiä, maisemia, ruokia, veneitä... 

Lastenohjelmia katsotaan vaihtelevasti - jonain päivänä enemmän, jonain päivänä vähemmän. Ainoat ohjelmat, joita Meea odottaa ja joiden lähetysajat hän muistaa, ovat Ryhmä Hau, Tarinoita puumajasta sekä Putous. Tämä varmasti onkin Meean kolmen kärki lempi-ohjelmissa. Näiden lisäksi suosikkeja ovat Ritariprinsessa Nella, My Little Pony (jonka hengessä juhlittiin synttäreitäkin) ja Muumit. Niin ja noroviruksen telkkariähkyssä tutuksi tulleen LOL-unwrap -videot YouTubesta ovat sellaisia, joita Meea jaksaisi katsoa varmaan kuinka kauan tahansa...

Meea on alkanut kiinnostua myös musiikista ja lempikappaleet ovat selkeät. Ykkösenä on Haloo Helsingin "Kaksi ihmistä", kakkossijalla Marcuksen ja Martinuksen "Plystre på deg". Myös Eino ja Aapeli sekä Risto Räppääjän biisit pyörivät soittolistalla (Robin on jo ihan out).





Ruoka maistuu vaihtelevasti


Allergia-asioiden kanssa on kamppailtu kuluneet vuodet, mutta nyt mennään niidenkin suhteen hyvässä vaiheessa. Käytännössä jäljellä on enää vaan maitoallergia, joka sekin on helpottanut kovasti. Meea on jo pitkän aikaa kestänyt maitoa kypsennettynä ruuan seassa. Lisäksi vatsa kestää (ainakin) yhden jätskin/jugun per päivä. Viimeksi testatessa kahdesta annoksesta per päivä tuli itkuinen yö, mutta tästäkin on jo aikaa. Nyt mennään kuitenkin siinä vaiheessa, että kaverisynttäreille ilmoittautuessa ei tarvitse mainita maitoallergiaa, ja neiti saa huoletta syödä kaikkea tarjolla olevaa. Kun kauramaitoa on ruokajuomana juotu jo näin pitkään, luulen, että se ei ihan helposti tule neidin maitolasista väistymään - onhan kaurajuoma maultaan tosi erilaista tavalliseen maitoon verrattuna...

Ruuan osalta jo 4-vuotiaana valloillaan ollut nirsoilu jatkuu edelleen. Kaikki aina toteavat "no se on vaan vaihe", mutta meillä tämä vaihe on kestänyt kohta 1,5 vuotta... Kaikki hiemankin uusi ruoka sekä lähes kaikki kasvikset ovat pahimpia Meean mielestä. Vähän on vuodessa päästy eteenpäin, mutta edelleenkin Meea esim. salaatista napsii vain kurkkuja lautaselleen, eikä suostu muuhun koskemaan...

Lempiruokia ovat tortillat, makaronilaatikko sekä avokadopasta.





Ihana nuori neiti


5-vuotisneuvola-aika saatiin vasta tälle viikolle, kuukausi synttäreiden jälkeen.

Mitat 5-vuotiaalla olivat 115,5 cm ja 19.7 kg. Pituutta on vuodessa tullut 8,5 cm ja painoa 2,3 kg, joten ei ihmekään, että vaatteet tuntuvat käyvän jatkuvasti pieneksi etenkin pituuden osalta!

Vaatteissa ollaan siirtymässä kokoon 122 ja jotain sitä tai hieman isompaakin kokoa on jo otettu käyttöön. Tällä hetkellä vaatekaapista taitaakin löytyä vaatetta kokovälillä 110-134. Kengissä käytössä on koko 31-32, vähän kengästä riippuen.

Meealla on parhaillaan menossa "päikkärit vai ei päikkärit" -vaihe, enkä tällä hetkellä oikein tiedä, kannattaisiko hänen päikkäreitä nukkua vai ei. Meea ei pääsääntöisesti enää päikkäreille haluaisi, mutta toisiaan (etenkin kerhopäivien jälkeen) on sen verran väsynyt, että lepo tekisi hyvää. Nyt ollaankin sovittu, että Meea menee joka päivä puoleksi tunniksi lepäämään - välillä väsy yllättää, välillä neiti makoilee sängyssään sovitun ajan ja nousee tasan puolen tunnin päästä leikkimään. Mikäli päikkärit nukutaan, ne venyvät helposti melko pitkiksikin - joka osaltaan sitten venyttää illan nukkumaanmenoaikaa, eikä Meeaa meinaa saada millään nukahtamaan. Toisaalta, mikäli päikkärit jäävät väliin, on ilta välillä melkoista kiukuttelua, kun väsymys ottaa vallan.





Hän on reipas ja temperamenttinen viisivuotias. Kekseliäs ja asioista kiinnostunut tyttö. Pahimmassa uhmaiässä oleva kiukuttelija, mutta samalla niin herkkä. Sanavalmis tyttö, joka ei turhia ujostele.


Ihana ja täydellinen viisivuotias!



Jos blogin lukijoissa on muita samanikäisten lasten vanhempia, olisi kiva kuulla teidänkin kuulumisia? Miten kova on vauhti ja mikä on mielipuuhaa teillä? :)



Seuraa Facebookissa, Instagramissa ja Bloglovinissa.

tiistai 19. helmikuuta 2019

1v 3kk pikkuherran sanavarasto

Listasin aikoinaan blogiin Meean sanavarastoa 1v 3kk ikäisenä. Meea oli pienenä melkoinen papupata ja alkoi puhumaan hyvin varhaisessa vaiheessa. Kun Veini alkoi liikkumaan paljon isosiskoaan aiemmin ja lähti kävelemäänkin 2,5 kk nuorempana, ajattelin että Veinillä puhe tulisi siskoaan myöhemmin. Samanlaisia höpöttelijöitä nämä kuitenkin tuntuvat olevan ja jo vuoden ikäisenä oltiin aika tasoissa puheenkehityksen suhteen.

Nyt kun aloin Veinin osaamia sanoja listaamaan, hän menee 1v 3kk iässä jopa vähän siskonsa ohi. Uskoisin tämän johtuvan ennen kaikkea isosiskon olemassaolosta; kotona tulee puhuttua paljon enemmän päivisin kuin vaan yhden lapsen kanssa ja Veini bongaa runsaasti sanoja myös minun ja Meean keskusteluista. Myös kirjoja on luettu Veinille periaatteessa vastasyntyneestä asti (tuolloin toki enemmänkin Meealle, mutta Veini oli aina niissä hetkissä läsnä), joten sekin varmasti on vaikuttanut sanavaraston kasvamiseen.

Kuten Meeankin vastaavaan bloggaukseen aikanaan - listasin tähän nyt kaikki sellaiset sanat, jotka itse olen Veinin puheista tunnistanut ja jotka hän a) osaa sanoa oma-aloitteisesti (ei siis perässä toistaen) ja b) osaa kohdentaa oikeaan asiaan/esineeseen/tmv.



Henkilöt:
äitti = äiti
ikkä = iskä
Meea
Aattu = Arttu
mummu = mummi/mummu
pappa
vauvva
Apka = Mika-kummi
Anna = Anni-kummi

Eläimet:
eppa/peppa = heppa (ja Muumit - nehän nyt vähän näyttää hepoilta...)
hauvva = hauva
kijja = kissa
kaakka = ankka
pupu
kukko
epkko = lepakko
poppo = possu
mommo = lammas
muu = lehmä

Verbit:
anna/anttaa = anna
poppu = loppua
ippu = tippua
pyyvvää = piirtää
mennä
auttaa

Esineet/asiat:
pomppu = pallo
kejjo = kello
amppu = lamppu
kiijja = kirja
autto = auto
poppa = takka
kukka
tuttu = tutti
haaju = haarukka
lukka = lusikka
etto = peitto
okka = roska
kaukka = kaukosäädin
akke = traktori
aua = lumiaura
kakka
aappa = vaippa
pu = puu
appu = ruokalappu
sukka = sukka
pappe = palapeli
ku = kuu
Anna = Frozenin Anna/Elsa/mikä tahansa prinsessa

Ruuat:
mammaa = maito
että = vettä
puujo = puuro
eippä = leipä
kuku = juku
kuukku = kurkku
papka = paprika
bankku = bansku
uokka = ruoka
pujja = lihapulla
ankki = ranskis
hakke = hakkarainen-tabletti

Ruumiinosat:
pippe = pippeli
enä = nenä
papa = napa

Muuta:
mo = moi
eieiei = ei
on
too = joo
haukkaa = hauskaa
tonne = tuonne (esim. mihin joku meni tai minne me mennään)

Aika paljon niitä sanoja kyllä tulee - ei ihmekään, että välillä meteli kotona on kova; kun Meeakin vielä höpöttää kaikennäköistä. Ja tästä kun tosiaan puuttuu vielä ne mitääntarkoittamattomat hölpötykset, joita niitäkin tulee aika paljon - samaten kuin niitä sanoja, jotka ehkä tarkoittavat jotain, mutta niiden merkitystä en ole vielä ymmärtänyt.

Meean listassa 1v 3kk iässä oli viitisenkymmentä sanaa, Veinin sanamääräksi laskin nyt vajaa 70 sanaa. Aikamoinen kasa sanoja! Ja niitä tulee päivittäin lisää; tästäkin listasta tosiaan puuttuu vielä pari sanaa, jotka on tulleet käyttöön vasta tällä viikolla - 1v 3kk kun tuli sunnuntaina jo täyteen.

Seuraa Facebookissa, Instagramissa ja Bloglovinissa.

perjantai 21. joulukuuta 2018

Iloista ja lämmintä joulua!

Tänä vuonna ulkoistin joulu(kortti)kuvien ottamisen Studio Varjon taitavalle Pasi Hakalalle, joka nappasi meidän tonttukaksikosta muutaman kuvan Veinin 1-vuotiskuvausten päätteeksi. Kuvausasuina toimineet Handmade by Mariairan ihastuttavat jouluasut odottavat parhaillaan hyllyn päällä jouluaattoiltaa ja joulupukin kohtaamista.

Näiden kuvien myötä toivotan blogin lukijoille iloista ja lämmintä joulunaikaa sekä mahtavaa uutta vuotta! Blogin pariin palaan ensi vuoden puolella.









Seuraa Facebookissa, Instagramissa ja Bloglovinissa.

keskiviikko 19. joulukuuta 2018

Pikkuherran 1-vuotiskuvaukset

Vanhempani kustansivat synttärilahjaksi Veinin 1-vuotiskuvauksen, eikä (tälläkään kertaa) tarvinnut kahdesti miettiä, kenen haluaisin 1v-kuvat ottavan. Studio Varjon Pasi Hakalan laatuun on luotettu joka kerta lapsikuvauksissa, joten miksipä sitä hyvää vaihtamaan!

Vaikka kuvattava kaksikko oli hieman hankala (toinen ei pysynyt hetkeäkään paikoillaan ja toinen kiukutteli), upeita kuvia Pasi sai jälleen loihdittua!


















Tämä meidän ainoa vaaleapohjainen kuva on erinomainen esimerkki siitä, miten kuvasta voi tulla hyvä, vaikka tilanne on mahdoton. Tarkoituksena oli ottaa valkoisella pohjalla useampi kuva ja alkuperäinen visio oli, että lapset siinä sopuisasti makoilisivat vierekkäin mahallaan. No, Meea oli kiukutellut jo hetken ennen tätä (jälkikäteen kertoi, että kiukuttelu johtui siitä, kun Veini pääsi formula-auton kyytiin ja hän ei...) ja Veini ei vaan malttanut pysyä paikoillaan eikä varsinkaan mahallaan. Hieman ennen tämän kuvan ottoa Meea makasi selällään jumpitellen jalat kohti taivasta ja Veini hortoili ties missä muualla kuin kuvausalueella - käyden siellä vaan varastamassa isosiskolta pinnin päästä. Tässä kuvassa Veini on oikeasti tulossa varastamaan pinniä uudelleen kiukkuisen isosiskonsa kädestä - vaikka kuva näyttääkin siltä kuin pikkuveli antaisi hellän suukon siskolleen. :D

Ihania kuvia ja ihania muistoja - tyytyväinen saa olla näihin jälleen kerran!

p.s. Pasin ottamia kuvia meidän lapsista voit ihastella lisää: keväiset sisaruskuvat (sekä käytännössä Veinin puolivuotiskuvat ja Meean 4v-kuvat), Meean 1v-kuvat ja 1v-ulkokuvat sekä Meean puolivuotiskuvat.


Seuraa Facebookissa, Instagramissa ja Bloglovinissa.

maanantai 17. joulukuuta 2018

1-vuotissynttärit viidakkoteemalla

Jos se vauvan syntymä marraskuussa on "huono" juttu, niin on kyllä nämä jokavuotiset synttärijärjestelytkin kuukausi ennen joulua. Tulee nimittäin melkoinen hoppu joulujärjestelyiden kanssa ja jää esimerkiksi tällaiset synttäri-bloggaukset kokonaan kirjoittamatta.

Tämän illan ajattelin kuitenkin jouluhössötysten keskellä pyhittää kaikelle muulle kuin joululle, joten nyt blogiinkin pitkästä aikaa päivitystä. Eli juttua meidän pikkuherran 1-vuotissynttäreistä.

Meillä vuosi tuli täyteen 17.11., mutta synttäreitä juhlittiin viikkoa myöhemmin. Koska vielä tänä vuonna äiti sai päättää teeman - ja koska äiti rakastaa teemasynttäreiden järjestämistä - meillä juhlittiin 1-vuotiasta viidakkotunnelmissa! Toisena vaihtoehtona olisi ollut metsäteema, mutta kun viidakkoleluja löytyi kaapista on valmiina, ajattelin pääseväni helpommalla.

Myös lupasin miehelle, että tällä kertaa mennään pienellä budjetilla ja panostuksella, mutta eräänä lauantai-iltana pakkauspahvista ja kartongista palmua väsätessäni tajusin kyllä, että taisi se taas vähän lähteä käsistä. :D

Pöytäkoristeina palvelivat pitkälti kaapista löytyneet viidakkoaiheiset lelut sekä muutama teemaan sopivaksi muotoiltu tarjottava.

Värisävy oli melko vihreäpainotteista; jopa mokkapalat saivat päälleen vihreitä nonparelleja.

Pöydän katseenvangitsijana oli tämä patonki-käärme.

Myös hedelmät oli koottu teemaa mukaillen palmujen muotoon.

Osa leluista pääsi kakunkoristeeksi. :)

Tärkeimmät ja ihanimmat koristeet; isosisko-Meean kertakäyttölautasista tekemät viidakon eläimet. Näitä muuten askarreltiin tarkasti ja rakkaudella. <3

Meean käsialaa olivat myös kiikarit lapsivieraille. 

En etukäteen miettinyt mitään paikkaa näille lehtikoristeille. Kun eivät ne oikein pöytään mitenkään päin mahtuneet, ex tempore läiskin ne nimen muotoon seinälle. 

Myös blogissakin esitellyt 12kk-kuvat pääsivät näytille seinälle juhlien ajaksi.

Se aiemmin mainitsemani palmu oli keittiön oviaukossa ohjeistamassa juhlavieraita.

Herra 1vee oli enemmän kuin täpinöissään kakusta; näyttäisi nimittäin olevan tämän herrasmiehen suurinta herkkua!

Isosisko oli hyvänä apurina lahjojen avaamisessa.

Melkoinen kasa niitä lahjoja sitten tulikin - kiitos! <3



Seuraa Facebookissa, Instagramissa ja Bloglovinissa.