Neiti uhmatuhma puolitoistavee. |
Uhmailu onneksi vähän rauhoittui viikonlopun aikana, mutta viime viikolla oli kyllä ihan mahdotonta menoa.
Kaikki kiukutti ja kiukku purettiin huutamalla, itkemällä, raivoamalla ja jopa lyömällä. Välillä mietin jopa, että onkohan meidän tyttö vaihtunut - niin erilaista on ollut käytös viimeisen viikon ajan!
Kiukkua aiheutti - muun muassa - jos joku asia ei onnistunut heti, jos häntä yritti auttaa tai ei yrittänyt auttaa, jos hän ei saanut heti haluamaansa, jos hän ei saanut huomiota, jos kiellettiin, jos kehuttiin...
"Tahtoo" on kuulunut meillä niin useasti päivittäin, etten edes osaa laskea niin pitkälle. Ja jos ei saa sitä, mitä tahtoo, niin siitähän se vasta riemu repeää. Neiti on opetellut jopa jalan (tai jalkojen) polkemista lattiaan kuluneen viikon aikana...
"Tahtoo" on kuulunut meillä niin useasti päivittäin, etten edes osaa laskea niin pitkälle. Ja jos ei saa sitä, mitä tahtoo, niin siitähän se vasta riemu repeää. Neiti on opetellut jopa jalan (tai jalkojen) polkemista lattiaan kuluneen viikon aikana...
Uhmailun lisäksi on koettu myös ilkikurisuutta ja tottelemattomuutta; muun muassa äitiä karkuun juoksemista... |
Pahimpia itkupotkuraivareita on koettu vaipanvaihdon yhteydessä. Meea kun haluaa itse viedä vanhan vaipan roskikseen. Niin halusi nytkin - ja sitten ei halunnutkaan... "Viekö Meea vaipan?" "Ei..." (ja päänpudistus). "Viekö äiti?" "Too-o!" Ja sitten kun äiti lähti viemään vaippaa, alkoi huuto ja raivoaminen. Yleensä sama keskustelu käytiin läpi useamman kerran. Harvoin Meea otti edes vaippaa käteensä; ja jos otti, niin heitti sen pois. Yleensä tilanne päättyi siihen, että äiti kuitenkin laittoi vaipan roskikseen ja neiti itki lohduttomasti vieressä.
Ja viime viikolla käydessämme (ensimmäistä kertaa) avoimessa päiväkodissa neiti purki kiukkuaan kaikin mahdollisin tavoin - pahimmillaan tönimällä toisia. Ei ole sellaista aiemmin tehnyt - yleensä vaan antanut haleja ja pusuja toisille lapsille. Syystäkin olin siis vähän kauhuissani! Etenkin kun en muista että lähipäivinä olisi edes kerhossa tai päiväkodissa kenenkään nähnyt tönivän - aiemmin toki varmasti on nähnyt, mutta en tiedä voisiko Meea muistaa tällaisen. Ja jos, niin miksi se muisto kaivettiin esiin juuri nyt...
Uhmailija avoimessa päiväkodissa - ilme kertoo kaiken. |
En tiedä johtuuko tämä kellojenkäännöstä (ja siihen liittyvästä väsymyksestä, kun joka aamu on herätty jo 5.30...) vai onko kyseessä vaan uusi kasvuvaihe. Ikävää joka tapauksessa, että tämä osui juuri ennen päiväkodin alkua! Tosin onhan sen mahdollista, että päiväkodissa uhmailua ei esiinny - koska nytkin uhmaillaan huomattavasti enemmän äidille kuin isille.
Melkoista menoa ollut neitokaisen kanssa viime päivät. Sitä kunnon uhmaikää odotellessa...
Seuraa Facebookissa, Instagramissa ja Bloglovinissa.
Milloin teillä alkoi uhmaikä - tai sen ensimmäiset oireet?
Seuraa Facebookissa, Instagramissa ja Bloglovinissa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!