perjantai 9. marraskuuta 2018

Kiireistä arkea

Syksyn myötä arki on muuttunut niin kiireiseksi, että blogi on jäänyt hyvin vähälle huomiolle. Ei se ole unohtunut, mutta aika ei vaan ole riittänyt. Oman mausteensa tähän arjen kiireisyyteen on tuoneet myös huonosti nukutut yöt sekä täystuho, jonka kanssa ei saa päivisin aikaan mitään.

Tietyllä tavalla elän nyt kiireisintä arkea ikinä. Okei, töissä käydessä lähdin kotoa (lähes) joka päivä, päivät olivat täynnä hommia ja illat kotona kuluivat nopeasti. Mutta se oli työtä ja sinänsä vähän eri asia.

Nyt siis eletään periaatteessa seesteistä kotiarkea, muta silti ollaan menossa aivan jatkuvasti! Käytännössä joka päivälle riittää ohjelmaa - syyslomaviikolla kotoillessa kävi jo aikakin tylsäksi, kun kerhot ja harrastukset olivat tauolla! Ja nimenomaan nämä kaikki siis ovat ns. lasten ehdoilla - toki äitikin saa kerhoista ja harrastuksista itselleen äiti-seuraa, vertaistukea ja uusia tuttavia/ystäviä, mutta enemmän näihin silti lasten takia lähdetään.

Äidin muruset tiistain kerhoilujen jälkeen. :)


Meidän normaali viikko menojen osalta näyttää siis tältä:

Maanantai: Aamupäivällä MLL:n perhekahvila, eli Meean mielestä vauvakerho. Täällä ei ihan joka viikko olla käyty, mutta aika usein kuitenkin. Meea on siis selkeästi tämän kerhon vanhin osallistuja, mutta hän on siellä melkoinen vauvakuiskaaja ja innolla leikkii muiden max 1,5-vuotiaiden osanottajien kanssa. :)

Tiistai:Aamupäivällä seurakunnan perhekerho. Täällä on toisinaan erinäistä ohjelmaa leikkien lomassa; syksyn mittaan on ollut mm. tuote-esittelyitä ja isänpäiväkortin askartelua, nyt viimeisimpänä myös kerhokuvaus. Bonuksena vielä edullinen lounas srk-kodilla kerhon päätteeksi; tiistaisin ei siis tarvitse kotona kokata!
Illalla on Meean tanhu, joka pitkälti on ollut sellaista äiti-tytär -aikaa. Siis sellaista, että vien ja haen Meean tanhuun ja sen 45min tanhuilun aikana joko käyn kaupassa tai vietän laatuaikaa somen kanssa pukuhuoneessa. Meealle se on kuitenkin tärkeää äiti-aikaa, kun ihan kaksin lähdetään kotoa - se on kuitenkin melko harvinaista nykyään!

Keskiviikko:Aamupäivällä on Meean oma kerho. Meea siis aloitti syyskuun alussa seurakunnan päiväkerhossa, joka on ainoa paikkakunnallamme oleva lasten kerho (siis sellainen, johon mennään ilman vanhempia). 2,5h kahdesti viikossa; tekee hyvää varmasti meille molemmille. Meean kerhossa oli alunperin yhdeksän lasta, mutta nyt kaksi on aloittanut päiväkodin ja kaikki lapset eivät joka kerta kerhossa ole, viimeksikin vain kolme (poikaa) Meean lisäksi. Kivoja uusia kavereita sieltä on tullut ja Meea kyllä viihtyy mainiosti kerhossa!
Lisäksi keskiviikkoiltaisin alkoi juuri lasten jalkapallokerho; Meea ei vielä ole täällä käynyt, mutta voi olla, että tästä tulisi sellaista isi-tytär -laatuaikaa.

Reipas kerholainen ekaa kertaa kerhoon lähdössä.


Torstai:Iltapäivällä on jälleen Meean oma kerho. Tämä iltapäiväkerho on sinänsä hieman hankalaan aikaan, kun Meea ei ehdi nukkua päikkäreitä torstaina lainkaan. Välillä meinaa sitten kerhon jälkeen olla todella väsynyttä (ja kiukkuista) menoa, joten ei ihan joka torstai taideta kerhoilla, niin säästyy äidin hermot. :D
Torstaisin meidän lähipuistossa olisi myös aamupäivällä leikkipuistotreffit, mutta ei juurikaan ole keretty sinne - eikä nämä ilmatkaan ole olleet kovin suotuisat leikkipuistoiluun...

Perjantai:Perjantait ovat tähän asti olleet meillä niitä viikon ainoita kotipäiviä, joista ollaan kyllä nautittu. Mutta juuri kuulin kerhossa yhdeltä äidiltä, että perjantaisin on alkanut avoimen päiväkodin jumppasalivuoro. 45min vapaata riehumista jumppasalissa ennen päikkäriaikaa; kuulostaa varsin hyvältä vaihtoehdolta! Eli varmaan siis jatkossa perjantaisinkin poistutaan kotoa jumppailemaan. :)

Nyt kun nämä kirjasi ylös, ei ole mikään ihme, kun tuntuu, että ollaan jatkuvasti menossa! Tähän päälle kun vielä laitetaan kauppareissut, neuvolakäynnit, kaveritreffit ja ulkoilut, niin aika vähän aikaa viikolla kotiseinien sisällä vietetään. Välillä tekisi mieli olla enemmän kotona, niin saisi kotihommia tehtyä - mutta sitten aina muistan, millainen täystuho meillä asuu ja etten kuitenkaan saisi mitään aikaiseksi hänen tuhojaan estellessäni. :D

Ja vaikka tämä onkin tietyllä tavalla elämäni kiireisintä arkea (ja väsyneintä sekä hermojaraastavinta), on tämä myös antoisaa, ihanaa ja upeaa arkea! 

Meean kerhon eteisessä on Veinikin moooooonta hetkeä viettänyt. :)


p.s. Blogin hiljaiseloon liittyen: Tavoitteenani oli julkaista kaksi bloggausta (joista tämä bloggaus ei ole kumpikaan) ennen 1v-synttäreitä; molemmat ovat jo luonnosvaiheessa, mutta nähtäväksi jää, näkevätkö ne päivänvalon ennen ensi viikon lauantaita. Kyllä, ensi viikon lauantaina tulee täyteen pikkuherralla yksi vuotta! Ei uskoisi, että siitä on jo vuosi, kun influenssan ja keuhkokuumeen kourissa makasin keskussairaalassa ja lapsivedet menivät yskiessä. Huhhuh, on kyllä nopeasti mennyt tämä vuosi!


Seuraa Facebookissa, Instagramissa ja Bloglovinissa.