perjantai 30. joulukuuta 2016

Joulukalenterin sisältö 2016



Tänäkin vuonna pikkuneiti sai tavarajoulukalenterin. Vuoden takaisen kalenterin sisältö löytyy täältä, mutta mitä kaikkea tonttu olikaan tänä vuonna Meean joulukalenteriin laittanut?

----------


1: Villasukat - Kudoin itse Meealle ex tempore nimetyt villasukat. Ajatuksena oli tehdä näistä päiväkoti-villasukat (jotka eivät erillistä nimeämistä tarvitsisi), mutta nimen vuoksi niistä tulikin sen verran pitkävartiset, että eivät ole parhaimmillaan päiväkodin hulinoissa. :D



2: Huulirasva - Neiti on toivonut jo pitkään omaa huulirasvaa - ja tämä taisikin olla yksi parhaista joulukalenterin yllätyksistä. Hän kun monesti iltaisin pohti, mitä seuraavana aamuna joulukalenterista mahtaakaan löytyä ja etenkin joulukuun alkupäivinä hänen oma vastauksensa oli "varmaan huulirasva!"



3: Lorupussilorut 1 - Lorupussi on neidille mieluinen lelu ja se on jo pitkään kaivannut lisää loruja ja lauluja leikittäväksi. Kolmosluukusta tuli kuusi kappaletta uusia loruja lorupussiin.



4: Joulutikkari - Sunnuntaiaamu alkoi tikkarin syönnillä. Alunperin ajatuksena oli laittaa useampaankin luukkuun karkkiyllätys, mutta olinkin hamstrannut (taas) yllätyksiä niin paljon, ettei karkeille jäänyt enää tilaa. :D



5: Palapeli 1 - Ostin kesällä paikalliselta fb-kirppikseltä kasan palapelejä, muistaakseni yhteensä kymmenisen palapeliä parilla eurolla. Osan jätin jemmaan "pottapalkinnoiksi" ja siellähän ne kaapissa olivat edelleen, kun tuli aika miettiä joulukalenterin sisältöä.



6: Lumiukko-askartelutarpeet - Neidin innostuttua askartelusta, innostuin itse kartuttamaan askarteluvarastoamme. Ostin samalla tarpeita useampaan jouluiseen askarteluun - ja nehän sopivat mainiosti myös joulukalenterin täytteeksi (tätä en tajunnut vielä niitä ostaessani). Valmiin lumiukon näet täältä.



7: Pikkuheppa - Samaa sarjaa palapelien kanssa; ostin siis kesällä kassillisen heppoja vitosella (joukossa myös keppiheppa) ja osan jemmasin kaappiin. Sieltä kaivoin sitten muutaman pikkuhepan joulukalenteriinkin.



8: Hammasharja - Ihme kyllä, tämä oli myös yksi Meean lemppariyllätyksistä joulukalenterissa! Voi kun olisin tajunnut ostaa hammastahnankin yhteen luukkuun; se nimittäin veteli jo viimeisiään joulukuussa ja olisi ollut hyvä (ja tarpeellinen) lisä joulukalenteriin. ;) Hammasharja oli siis sen verran mieluinen, että hampaat piti päästä harjaamaan uudella harjalla heti ja neiti jopa esitteli harjaansa Arttu-hauvalle ylpeänä.



9: Jouluinen kynä - Tämä kynä on pyörinyt meidän "lahjakaapissa" jo monta vuotta, en edes muista mistä tämä alunperin on meille tullut. Joskus meinasin jo ottaa kynän käyttöön töihin, kun omat kynäni tuntuivat katoavan aina pöydältä - ajattelin, että tätä ei kukaan kehtaisi napata mukaansa. Jäi kuitenkin ottamatta ja nyt kynä pääsikin parempaan käyttöön Meean joulukalenterin täytteeksi.



10: Lorupussilorut 2 - Lisää lorupussiloruja. Yksi mukava joulukalenteri-ideahan olisi ollut lorupussiloru joka päivälle! Ihan niin paljoa en kerennyt loruja askartelemaan - vaikka tekemättä jäi vielä monta Meean tuntemaa lorua ja lastenlaulua. Katsotaan, josko alkuvuodesta olisi aikaa askarrella lisää loruja; lorupussi kun on Meean mielestä ehdottoman mukava kapistus!



11: Joulukuusi-askartelutarpeet - Askartelujutut piti sijoittaa viikonlopuille, joten sunnuntaina päästiin heti aamusta askartelemaan joulukuusta. Nämä askarteluosiot Foam Clay -massoineen olivat selkeästi kalleimmat tässä joulukalenterissa; mutta nämä olivat sellaisia hankintoja, jotka olisin joka tapauksessa askartelusta innostuneelle neidille ostanut.



12: Pikkuheppa - "Mai lit pouni" neiti huusi jo innostuneena. My Little Ponyt ovat nyt kuuminta hottia (en edes tiedä miksi?), joten nämä viime kesän kirpparilöydöt olivat kyllä hyvä lisä joulukalenteriin!



13: Pinnit - Kyseiset pinnit ostin alunperin vuonna 2012 häidemme morsiusneidoille. Ostelin erinäisiä hiuskoristeita heille ja nämä jäivät tuolloin yli - ja päätyivät sinne "lahjakaappiimme", jossa on siis kaikenlaista tavaraa vuosienkin takaa. Sitä kyseistä kaappia siivoilin joulukalenteria täyttäessäni ja nämä pinnit olivat myös oiva lisä pikkuneidille. Vaikkeivät pinnit yleensä kovin kauaa neidin päässä pysykään (hän siis repii ne itse irti), olivat nämä perhospinnit Meeankin mielestä ihastuttavat.



14: Virkattu munakas ja pekoni - Muutaman virkkauksen ehdin tekemään Meean joulukalenteriin. Enemmänkin piti, mutta herneenpalko ja parsakaali jäivät vielä keskeneräisiksi. Vuosi sittenhän virkkailin enemmänkin Meean kalenteriin. Munakas oli jo valmiina, mutta pekonin sen kaveriksi tein marraskuun viimeisinä päivinä - koska oli "pakko".



15: Pikkuheppa - Ajattelin aluksi, että viitsiiköhän näitä näin montaa samanlaista heppaa laittaa, mutta joka aamu Meea on kyllä niistä ollut innoissaan. Tämä kyseinen pikkuheppa sai nimekseen "Risto Räppääjä" - neidiltä siis hepan nimeä aamutuimaan kyselin ja spontaani vastaus oli aivan loistava. Kaikista pikkuhepoistaan Meea siis edelleen muistaa, kuka on Risto Räppääjä. :D



16: Joulukuusen pallo 1 - Lauantain suunnitelmissa oli tuoda joulukuusi neidin huoneeseen, joten perjantaina kalenterista paljastui jo sitä enteille joulukuusen pallo. Ihastuttavia palloja myytiin Tigerissä 0,50 e kappalehintaan (euron paketissa siis kaksi palloa), joten tälle ei kyllä paljon hintaa tullut! Tiger oli muutenkin unelmakauppa pienen neidin joulukalenteria täytettäessä; harmi, että itse kävin sieltä hakemassa vaan loppuvaiheessa muutaman täytteen - Tigerin tavaroilla olisi saanut helposti koko kalenterinkin täyteen suhteellisen edullisesti!



17: Askartelutarvikkeita - Muutamat äidiltäni saamat jouluiset askartelutarpeet sujautin lauantain joulukalenteriin. Askartelutarvikkeita oli tosiaan pakko laittaa viikonloppuaamuille, ettei päiväkotiin lähtiessä tule itku. Silloin marraskuun lopussa ei vaan kaikki viikonloppumenot olleet selvillä ja tänäkin lauantaina lähdettiin heti aamusta parturiin - siksi jäi askartelu väliin ja itse asiassa vasta seuraavalla viikolla muistettiin liimailla osat kasaan.



18: Puuhelmiä - Tigeristä eurolla pussillinen puuhelmiä. Aamutuimaan ei keskittymiskyky riittänyt puuhelmien pujotteluun, mutta niiden järjestely ja ihailu tuntuivat riittävän. Myöhemmin sitten testailtiin pujotteluakin, mutta hetki vielä menee, että saadaan kokonainen kaulakoru aikaiseksi. ;)



19: Joulukuusen pallo 2 - Joulukalenteri on usein tehokas "herätyskello", etenkin maanantaiaamuisin, jolloin yleensä väsyttää kaikista eniten. Neiti nousee sängystä reippaasti, kun tietää saavansa avata joulukalenterin ja välillä se joulukalenterin sisältökin saa energiat nousuun. Kun pussukasta paljastui joulukuusen pallo, kääntyi neidin suu hymyyn ja hän juoksi (!!) laittamaan pallon omaan joulukuuseensa. Kyllä oli hyvä aloitus maanantaille ja jouluviikolle!



20: Pikkuheppa - Pikkuheppoja ei voi koskaan olla liikaa? Vaikka tämä oli jo neljäs pikkuheppa joulukalenterissa, oli se silti mieluinen yllätys. Koska edellinen (luukun 15) heppa nimettiin Risto Räppääjäksi, piti tällekin hepalle antaa aamutuimaan nimi. Hänestä tuli Pippe. :D



21: Veitsi, haarukka ja lusikka - Nämä tarttuivat mukaan alkutalven Ikea-tilaukseen - yhdessä seinähyllyjen ja halpojen lasien kanssa. Mietin jo tuolloin, että näistä voisi saada täytettä joulukalenteriin. Tosin tuolloin ajattelin laittavani näistä yllätyksen kolmeen eri luukkuun. Kun sitä joulukalenteri-kamaa tuntuikin olevan niin paljon (ja osa jäi ylikin!), sujahtivat aterimetkin kaikki samaan pakettiin - ja hyvin sujahtivatkin, koska olivat juuri oikein mitoitetut kääreenä toimineeseen talouspaperirullaan!



22: Virkattu kurkku, tomaatti ja mansikka - Muutama virkkaus lisää. Näitä meinasin tosiaan jakaa useammalle päivälle, mutta yksinäinen mansikka joulukalenteri-yllätyksenä tuntui vähän laimealta. Eri asia, jos olisi ollut kalenteri täynnä virkattuja kasviksia; silloin se yksinäinen mansikkakin olisi ollut ihan kiva. En tiedä pitäisiköhän alkaa noita virkattuja ruokia tekemään jo nyt, että saisi ensi vuodeksi virkattujen ruokien teema-joulukalenterin? :D



23: Joulutikkari - Joulutikkari katosi suuhun hyvinhyvin nopeasti - sai kunnon energiapiikin (eli sokeripiikin) heti aamuun, ennen kuin lähdettiin ajelemaan joulunviettoon.



24: Palapeli 2 - Kesän kirppispalapeleistä vielä toinenkin joulukalenteriin jouluaaton luukkuun. Jouluaattoa vietettiin omien vanhempieni luona, joten joulukalenterin viimeinen luukku (eli kassi) pakattiin mukaan ja se odotteli Meeaa aattoaamun aamiaispöydässä. Palapeli oli kiva valinta aattoaamuksi siksi, että palapelissä riitti hetkeksi puuhaa aattoaamuun ja se oli eräänlainen joululahja sekin. :)

-----

Laskeskelin, että joulukalenterille tuli hintaa (ilman paketointitarvikkeita) n. 30 euroa. Loppuvuodesta maksoin tämän kalenterin sisällöstä euroina kuitenkin itse vain kymmenisen euroa, sillä aika moni tavaroista oli ostettu jo aiemmin jemmaan ja/tai löytyi "lahjakaapistamme"; lisäksi nuo tikkarit ja 17-luukun askartelutarpeet sain äidiltäni Meean kalenteriin. 30 euron summaan en laskenut käsitöistä yhteensä kuin parin euron summan lankoihin; jos varsinaista arvoa laskettaisiin, niin esimerkiksi villasukillehan hintaa tulisi roimasti enemmän.

Prismassa katselin ennen joulukuuta Frozen-tavarakalenteria, jolla hintaa oli reilut 30 euroa. Sillä summalla sai muutaman keräilyfiguurin, tarroja ja jotain muuta krääsää. Ottaen huomioon, että tämä omatekoinen kalenteri oli euromääräisesti halvempi (vaikka siihen laskisi mukaan ne äitini ostamat tavarat sekä jemmaan ostetut tavarat) ja sisällöltään monipuolisempi ja fiksumpi - olen aika onnellinen siitä, että päädyin tekemään joulukalenterin itse.

Koskaan ei voi mitään asiaa sanoa satavarmaksi, mutta todettakoon, että 99 prosentin varmuudella meiltä tulee vuoden päästäkin tavarakalenteri löytymään. Tietyn teeman kalenteri houkuttaisi (esim. virkattujen ruokien kalenteri), mutta voi olla, ettei sitä malta ensi vuonnakaan keskittyä vain yhteen teemaan.

Sen kuitenkin tiedän, että ensi vuonna mietin ensin pussukat/paketointitavan - ja vasta sitten ostan niihin sopivat tavarat. Päässee nimittäin huomattavasti helpommalla niin!



Seuraa Facebookissa, Instagramissa ja Bloglovinissa.

torstai 29. joulukuuta 2016

Jouluaattona


Tänä jouluaattona herättiin aikaisin aamulla - kuten yleensäkin. Pikkuneiti määrää heräämisajan ja aikaisista päiväkotiaamuista (ja vasta yhdestä lomapäivästä ennen jouluaattoa) johtuen se oli tänä jouluaattona kuuden jälkeen.

Joulun viettoon oltiin tänä vuonna lähdetty jo edellispäivänä vanhempieni luokse. Joulutunnelmaa ei joutunut etsiskelemään, sillä äitini esille laittamien joulukoristeiden määrä ylitti varmasti laissa sallitun rajan. ;)

Ihan vaan esimerkkinä - pieni murto-osa joulukoristeista. 

Tonttu oli jättänyt aattoaamun aamupalapöytään odottelemaan yhden paketin. Jouluaaton kihelmöivä jännitys oli taattu heti aamusta. Aamupala piti syödä vauhdilla, jotta paketin pääsi avaamaan.

Paketista paljastunut Tonttu Toljanterin Joulukalenteri herätti kiinnostusta, mutta katselu jäi sillä erää väliin. Seuraavaksi kun piti päästä avaamaan joulukalenterit - joiden avaamisesta oli jo muodostunut tapa. Tavarajoulukalenterin reissuun mukaan pakatusta kassista tuli Nalle Puh -palapeli, jota alettiin heti kokoamaan.

Aattoaamun asusteena varta vasten ostetut joulupaidat. :)

Suuntasimme heti aamusta hautausmaalle viemään kynttilöitä. Monesti hautausmaalla on käyty vasta iltapäivällä, mutta pikkuneidin päikkäreistä ja jouluaaton muusta ohjelmasta johtuen aikainen aamu oli paras ajankohta hautausmaalla käynnille. Ja kyllä siellä jo aamusta loisti kynttilämeri palamassa.

Mies jäi koiravahdiksi hautausmaalla käynnin ajaksi ja lämmitteli samalla aamusaunan. Saunakin sijoitettiin päikkäreistä johtuen ennen lounasta, jotta neitikin ehtii joulusaunaan. Päikkäreiden jälkeen kun piti vielä ehtiä syödä ennen pukin tuloa. Päikkäreiltä heräämisen kellonaika kun ei ole kiveen hakattu - ja kesken unien neitiä ei vaan voi herätellä ilman että loppupäivä menee kiukkuillessa.

Aamusauna teki terää itse kullekin ja päivä lähti kunnolla käyntiin. Mummi kokkaili viimeisimpiä laatikoita ja vaari hämmensi riisipuuroa. Neiti halusi samanlaisen hatun kuin mummilla ja lauleli joululaulujen ohella myös Leipuri Hiivaa, Joulupukin Kuuman Linjan pyöriessä taustalla.

Jouluaaton Leipuri Hiiva.

Lounaaksi riisipuuroa ja mantelin löytäjälle palkinto. Vaarin kauhaan tarttunut manteli siirrettiin vaivihkaa pikkuneidin lautaselle ja hän sai muikeana palkinnon osakseen. Riisipuuro maistui kaikille ja itsekin söin kaksi lautasellista; toisen kanelin ja toisen sekahedelmäsopan kera.

Perinteinen Lumiukko telkkarista ja sitten pikkuneiti lähti isänsä kanssa päikkäreille. Sillä aikaa paketoin viimeisen lahjan, kannettiin joulusäkit tuulikaappiin pukkia odottelemaan, tehtiin rosolli ja äitini laittoi joululaatikot paistumaan... Taidettiin hetki ehtiä istahtaakin ennen joulupäivällistä.

Jouluselfie ja ihana kamala joulupaita.


Ruoka oli pöydässä puoli neljän aikoihin ja pikkuneitikin heräsi ajoissa ennen sitä.

Juuri ennen ruokailua pihapiirissä hiippaili eksyksissä oleva joulupukki, joka etsi lähistöllä sijaitsevaa taloa. Meea tuijotti joulupukkia ikkunasta jännittyneenä ja innoissaan - vielä ihmeellisempää oli, kun vaari käväisi pihalla neuvomassa joulupukille reitin oikeaan taloon. Meealle meni vielä läpi selitys siitä, että joulupukki sanoi tulevansa vasta sitten kun ollaan syöty - oikeasti kun joulupukiksi saapui myöhemmin aivan eri henkilö.

Joulukattaus ja jouluastiasto.


Jouluruuat eivät neidille maistuneet - todennäköisesti jännitti sen verran, ettei pystynyt syömäänkään. (Tänään jouluruokien round 2:n alkaessa söi kyllä porkkana- ja bataattilaatikkoa hyvällä ruokahalulla.) Lihapullia ja haarukallisen makaronilaatikkoa neiti taisi syödä aattona - niin ja joululimppua.

Sitten vaihdettiin joulumekko päälle, tonttulakki päähän ja odoteltiin joulupukkia saapuvaksi. Kauaa ei ehdittykään odotella, kun joulupukki jo kolkutteli ovella.

Joulupukkia odottelemassa.

Pikkuneitiä jännitti sen verran, että istui tiiviisti äidin sylissä joulupukin astellessa sisään lahjasäkin ja kitaran kanssa. Ensimmäisenä pukki kevensi tunnelmaa ja laulettiin yhdessä Joulupuu on rakennettu. Pikkuneiti yllätti äidin reippaudellaan ja lauloi mukana kovalla ja kuuluvalla äänellä - muistaen lähes kaikki sanat!

Joulupukin ryhtyessä jakamaan lahjoja jännitys unohtui ja neiti ponkaisi äidin sylistä joulupukin viereen. Hän otti lahjat vastaan ja kiitti (lähes) jokaisesta reippaasti. Hän myös opasti joulupukkia, mihin tyhjän lahjasäkin voi viikata ja kävi tutkimassa joulupukin kitaraa tarkemmin.

Joulupukki kyläilemässä.

Joulupukin syliin neiti ei uskaltanut, mutta lauloi reippaasti pukille Pieni liekki -laulun - jota hän on edellisviikon lauleskellut kotona ja totesin, että senhän voisi laulaa joulupukillekin. Meea muisti tämän ja itse alkoi laulamaan reippaasti pukille - ihan ilman erillistä kehotusta. Muisti myös itse antaa joulupukille tekemänsä piirustukset.

Joulupukin ollessa lähdössä toisten lasten luokse neiti vielä kyseli "Meeksää sitten kotiin?" ja joulupukin vastauksen jälkeen vielä totesi "Me sitten avataan nämä kaikki lahjat!" Kiikutti vielä joulupukilta unohtuneen kepinkin pukille ja vilkutti ovelta perään. Aivan superreipas neiti!

Joulupukin lähdettyä löytyi vielä muutama lahjapaketti, jotka sitten yhteistuumin jaettiin. Minä luin paketeista nimiä ja neiti kuljetti niitä oikeille henkilöille.

Pikkuneiti muikeana lahjakasansa kanssa. 

Yllättäen pikkuneidin lahjakasa oli isoin ja avaamisessa kestikin yli tunti! Tosin välissä neiti jo joillain leluilla halusi leikkiä ja tutkia niitä tarkemmin. Ajateltiin, että saa nyt tutkailla leluja niin kauan kuin haluaa - säästetään sitten vaikka osa avaamisesta seuraavalle päivälle. Mutta neiti sai kaikki avattua "välileikeistä" huolimatta.

Itse olin innoissani siitä, että sellaista päätöntä "äkkiä vaan kaikki lahjat auki" -ilmiötä ei ollut nähtävillä, vaan Meea oikeasti malttoi keskittyä jokaiseen pakettiin. Toki esimerkiksi vaatelahjat eivät niin kamalan mielenkiintoisia olleet ja niiden jälkeen haettiin jo aika nopeasti uusi paketti avattavaksi. Mutta kuitenkin; ei niitäkään viskattu sivuun tai vaikutettu mitenkään epäkiitollisilta niistäkään (lapsen mielestä vähän tylsemmistä) paketeista.

Lahjojen availua. 


Lahjojen availun jälkeen neiti kävi ottamassa hieman välipalaa (jota tosin itse luulin silloin iltapalaksi) ja sitten availtiin vielä vuoronperään muiden lahjat. Hienosti Meea jaksoi siinäkin auttaa ja tutkailla tarkasti, millaisia lahjoja muut saivat. Ja oli innoissaan muidenkin lahjoista; yritti jopa omia muutaman itselleen. :D

Äidin apulainen.

Vielä hetki leikkimistä ja iltapalaa, kun kaikkien lahjat oli saatu auki. Kello taisi olla yhdeksän, kun Meea vihdoin pääsi sänkyyn asti. Aika reippaasti jaksoi, koska arkisin meillä kuitenkin ollaan sängyssä jo ennen kahdeksaa. Joululahjaksi saatu ihastuttava pöllö pääsi heti unikaveriksi ja Tuiki tuiki tähtöstä laulaen neiti vihdoin aattoiltana simahti puoli kymmenen maissa.

Me aikuiset (ja Arttu-hauva) vietimme vielä hetken aattoiltaa televisiota katsellen, kinkkua syöden, punaviiniä juoden sekä lahjoja tutkaillen. Oli itse kukin ollut melkoisen kiltti tänä jouluna. <3

Rakas joulukaksikko. <3


Seuraa Facebookissa, Instagramissa ja Bloglovinissa.

perjantai 23. joulukuuta 2016

Joulukortit 2016

Taisin vuosi sitten joulukorttiaskartelujen jälkeen todeta, että ei enää joulukorttiaskartelua.

No, jouluvalokuvan saaminen korttiin tuntui tänäkin vuonna liian työläältä (vaikka aionkin tänään tai viimeistään aattona edes jonkinlaisen kuvan napata muistoksi), joten askartelemaanhan sitä taas päädyttiin. Ajattelin, että tämä on sellainen askartelu, jossa äiti on vaan assistenttina ja neiti tekee suurimman työn - mutta aika paljonhan sitä työtä taas kerran tuli äidille.

Mutta reippaasti neiti hoiti oman osansa!



Kuusikorttien askartelu aloitettiin jo syksyllä, kun Meea sai piirteilyidensä ohella välillä piirtää myös paperin täyteen pelkkiä vihreitä kyniä käyttäen. Se oli muuten kovin tylsää Meean mielestä - siksi sitä tehtiinkin useassa osassa. :D



Äiti välissä leikkeli noita vihreäsävyisiä papereita kuusen muotoiseksi ja liimaili korttipohjiin. Sitten päästettin taas neiti irti ja hän sai liimailla silkkipaperisilppua (jonka senkin äiti oli leikellut) joulukuusiin koristeeksi.




Loppu olikin sitten taas äidin hommaa, eli loppupelissä neidin osuus oli ajallisesti aika vähäinen, kun äiti teki kaikki valmistelevat työt. :D No, neiti oli kyllä tosi innoissaan liimaushommasta ja mielenkiintokin riitti yllättävän pitkään. Ei kylläkään tehty kaikkia kortteja yhdeltä istumalta - ihan niin hyvät hermot meillä kummallakaan ei ole - mutta aika monta korttia kuitenkin kerrallaan. Eli vaikeustasoltaan varmaan aika sopivaa puuhaa 2,5-vuotiaalle.

Vaikka siinä aikaa menikin, niin tulihan näistä nyt aika kivat. Pääsin myös perustelemaan aakkosleimasin-ostoni tarpeellisuuden miehelle, kun käytin leimasimia joulukorteissa - alkuperäisenä ideana oli kaunokirjoitus kullanvärisellä kynällä, mutta nämä leimasintekstit ovat kyllä pirteämmät.



Ehkä silti ensi vuonna sitten ne kuvakortit? :D


*** Tämän bloggauksen myötä blogi vetäytyy joululomille muutamaksi päiväksi. Ihanaa ja rauhallista joulunaikaa kaikille! ***


Seuraa Facebookissa, Instagramissa ja Bloglovinissa.

torstai 22. joulukuuta 2016

Joulupaketointia - ruskeaa, punaista ja Dymoa

Minun mielestäni lahjojen paketointi on yksi kivoimmista jutuista. On ihanaa valita käärepapereita, miettiä nauhoja ja muita koristeita, suunnitella mitä twistiä lahjapaketteihin voisi tehdä... Ja toki ihan siis jo lahjojen antamisen ilo on yksi asia, mikä paketoinnista tekee niin mukavaa - kun voi miettiä jo etukäteen siinä vaiheessa, mitähän lahjan saaja paketistaan tuumii ja mahtaako hän tykätä paketin sisällöstä.

En todellakaan ole niitä ihmisiä, jotka innostuvat kaupan ilmaisesta joulupaketoinnista - vaikka se välillä joulukiireiden keskellä helpottaisikin arkea huomattavasti. Ja vaikka mies joka joulu sitä ehdottaa.

Jouluna paketoitavaa riittää ja joulu onkin sekä huonoa että hyvää aikaa paketointiin panostamiseen.

Hyvää siksi, että "monistamalla" pystyy tekemään kerralla monta ihanaa pakettia. Kun kerran on keksinyt hyvän idean, sitä voi käyttää useammalle lahjansaajalle - tai siis paketoida useamman paketin samalla idealla.

Huonoa siksi, että jos ideoita on monta, ei niitä välttämättä pysty kaikkia toteuttamaan - etenkään jos toteutus vaatisi panostamista turhan moneen erilaiseen paketointivälineeseen. Siksi niissä erilaisissakin ideoissa pitäisi olla jollain tasolla sama linja; niin että ideat on helppo toteuttaa suhteellisen samoilla välineillä. Lisäksi kun paketteja on monta (!!), ei aika riitä panostamaan yhteen pakettiin kovin montaa minuuttia. En laskenut tänä jouluna paketoimieni pakettien kokonaislukumäärää, mutta  veikkaisin luvun olevan pyöreästi viitisenkymmentä.

Joulupaketoinnin osalta itselläni on yleensä monia ideoita yhdelle joululle. Etenkin sen jälkeen, kun omat paketointitarpeet on jo ostettu, bongaan yleensä ihanampia ja parempia ideoita - ja harmittelen, etten tullut toteuttaneeksi tuollaista. Esimerkiksi tänä jouluna ihanat kultaiseen ja hopeiseen glitter-paperiin käärityt lahjat hurmasivat minut viime viikolla! Myös paperista tehdyt (kuulemma helpot) "hapsutähdet" pakettien päälle jäivät tänä vuonna toteuttamatta, kun tähdet eivät olisi kunnolla istuneet muuhun paketointi-ideaani (enkä olisi kyllä niitä ehtinyt tekemäänkään kuin ehkä jonain yönä...).

Kuten joulushoppailuista (eli jouluhulluudesta!) kirjoittaessani mainitsinkin, tulin ostaneeksi joulua tekosyytä käyttäen Dymon ja aakkosleimasimet. Molemmat ovat olleet omalla ostoslistallani jo pitkään. Leimasimille tuli käyttöä joulukorteissa (ihan siis siksi oli pakko käyttää, kun leimasimet nyt oli ostettu!), joten Dymoa oli käytettävä joulupaketoinnissa. Ja itse asiassa siitä Dymosta (ja sen ostohaaveista) tämä joulupaketoinnin "teeman" idea alunperin lähtikin.

Pinterestissä tuli vastaan ihania ideoita Dymon käytöstä paketoinnissa ja pakettikorteissa. Ihan kaikkia näitä ideoita en pystynyt toteuttamaan; osa jäi toteuttamatta jo ihan siksikin, että en löytänyt vihreää Dymo-nauhaa. Punaistakin ostin vaan yhden rullan (3 rullan paketissa yhtenä värinä), joten se loppui kesken jo paketoinnin alkuvaiheessa...

Eilen sain viimeisetkin paketit paketoitua; muun muassa tällaisia paketteja omasta paketointipajastani lähtee - tai on jo lähtenyt - matkaan.













Tonttupaperia ja ruskeita pakettikortteja jäi vielä sen verran yli paketointiurakkani päätteeksi, että samantapaista teemaa riittää ensi jouluksikin - ainakin muutamaan pakettiin. :)

Seuraa Facebookissa, Instagramissa ja Bloglovinissa.