maanantai 30. maaliskuuta 2015

Ensimmäinen yö omassa huoneessa!

Pikkuneidin huone ei ole vielä ihan valmis, mutta asuttavassa kunnossa kuitenkin jo. Vähän saa vielä urakoida sisustuksen kanssa, mutta hyvässä vaiheessa ollaan jo lastenhuoneen suhteen!

Eilen suoritettiin virallinen muutto ja neidin sänky päätyi meidän makkarista Meean ikiomaan huoneeseen.

Nyt on sitten ensimmäinen yö omassa huoneessa takana ja hyvin sujui!

Muuttotouhuissa; sänky oli hetken olkkarissa. :)

Pitkästä aikaa hyvät yöunet!


Meea on erittäin hyvä yöunien nukkuja - nukkunut syksystä asti 10-12 tunnin yöunia ilman heräämisiä. Vähäuniset yöt ovat olleet harvinaisia (ja raskaita).

Kolmisen viikkoa nukkunut normaalia huonommin. Herännyt joka aamu viiden ja vartin yli kuuden välissä - yhtenä aamuna jopa puoli viideltä! Illalla mennyt kuitenkin normaaliin aikaan nukkumaan, eli yöunien pituus on ollut 9-10 tunnin luokkaa. Herännyt joka yö 1-5 kertaa; ei tosin kauaa ole ollut hereillä, vaan nukahtaa nopeasti syliin. Mutta on herännyt kovaan itkuun, joka on helpottanut vasta, kun pääsee syliin. Monesti on siis ihan sylittely auttanut, max kerran yössä on pitänyt ottaa maitoa. 

Ensimmäisen viikon laitoin kalakokeilun piikkiin, koska kalan lopettamisen jälkeen oli sitten pari hyvää yötä. Sitten alkoivatkin hammaskiukkuilut, jotka yöunien lisäksi veivät myös ruokahalun ja starttasivat järkyttävän kuolaamisen. Hammasvaivat tuntuvat muiden oireiden osalta helpottaneen jo vko sitten, mutta huonot unet jatkuivat vaan. Uutena ruokana oli tässä vaiheessa ollut muutaman päivän vehnä makaronin muodossa, josta pidin torstaina välipäivän ja seuraava yö oli parempi. Pe-la Meea sai makaronia ja nukkui huonosti, eilen su ei saanut ja edellisyö oli tosi hyvä. Eli jatkamme ilman vehnää ja toivomme hyviä yöunia.

Olipa kyse nyt sitten hammas- ja allergiavaivojen vähenemisestä tai itsenäistymisestä oman huoneen myötä, viime yö oli viime viikkojen mittakaavassa erittäin hyvä!

Viime yönä siis 11 tunnin unet, kaksi heräämistä (joista toisella kertaa nukahti pelkkään sängyssä silittelytn - tätä ei ole tapahtunut varmaan kuukauteen!) ja ei lainkaan maitoa yön aikana.

Äiti turvana lattialla


Nukuin ensimmäisen yön (ja varmaan vielä pari seuraavaakin) lattialla patjalla Meean sängyn vieressä. Ihan vaan varmuuden vuoksi. Ja ihan hyvä, että nukuin - oli neiti aamulla ihmeissään ja jopa vähän hädissään, kun nousi sängyn laitaa vasten seisomaan, eikä äitiä näkynytkään. Huutelin Meealle huomenet patjalta, joka oli Meean sängyn jalkopäätä vasten ja neiti ryntäsi seisomaan sängynpäätyä vasten. Otin sitten vielä viereen patjalle köllöttelemään ja saatiin 20 minuutin tirsat. :)

Sisustus vielä kesken, mutta sänky paikoillaan! :)

Arttu-hauvakin oli yön aikana kömpinyt makkarista Meean huoneeseen; nukkui aluksi vähän aikaa minun vieressäni ja aamuun mennessä oli siirtynyt ikkunan alle nojatuoliin uinumaan.

Kaiken kaikkiaan muutto omaan huoneeseen sujui oikein mallikkaasti. Yhdet päikkäritkin neiti ehti eilen huoneessaan nukkua, tämän päivän päikkärit uinuttiin vaunuissa matkalla kerhoon ja takaisin. Huomenna sitten luvassa päikkäritkin omassa huoneessa, toivottavasti nekin sujuvat hyvin. Vähänhän siellä on valoisampaa makkariin verrattuna, kun verhot on niin paljon vaaleammat, eivätkä niin paljon suojaa auringolta (vaikka toki kaihtimetkin on kiinni). Mutta jospa se ikioma huone nukuttaisi tarpeeksi.

Huonetta kuntoon!


Tämän viikon ja pääsiäisen urakkana on sitten laittaa huone muilta osin kuntoon.

Naapuri ompeli verhot ja toi ne meille keskiviikkona. Torstaina sain verhot silitettyä ja paikoilleen. Ihanan ilmeen antavat huoneeseen!
Kallax on ollut paikallaan jo pari viikkoa. Sisuksissakin on jo enemmän täytettä kuin tässä kuvassa. :)

Lamppu jätetään kuitenkin vielä ostamatta, päädyttiin siihen, että kun Meean synttärit lähestyvät, niin käytetään mahdolliset synttärilahjarahat sitten lamppuun. Nykyinen lamppu kun kuitenkin välttää siihen asti - ja se uusikin on jo valittu, enää tarvitsee vain ostaa. :) Pöllölampun neiti tosin sai jo yövaloksi hyllyn päälle. :)

Vaatekaapin mies kävi hakemassa tänään ja osaksi ehti jo kasatakin sitä huoneen nurkkaan; hyllyt ja ovet vielä puuttuvat, eli ihan ei vielä huomenna päästä siirtämään vaatteita lipastosta kaappiin. Onneksi on tässä muutakin järjesteltävää, niin ei käy varmasti aika pitkäksi huomennakaan. :D

Pikkuneiti päätti "auttaa" äitiä ja aloitti vaatteiden siirron jo tänään. :D

sunnuntai 29. maaliskuuta 2015

Pikkuvirpojat kävi kylässä

Olen niin onnellinen, kun meillä kävi tänään monta pikkuista noitaa virpomassa - ja yksi pupu sekä orava. Ihanaa!

Asuttiin aiemmassa asunnossa lähes neljä vuotta - kolme pääsiäistä. Rivariasunto Jyväskylässä, lähellä keskustaa, mutta kuitenkin viihtyisällä ja rauhallisella asuinalueella. Lapsiperheitä sekä omassa että viereisissä rivareissa ja kerrostaloissa.

Varauduin joka vuosi kasalla pääsiäismunia ja odotin innoissani virpojia. Eipä käynyt ketään. Kertaakaan. Minään vuonna.

Nykyiseen asuntoomme, omakotitaloalueelle maaseudulle, muutimme vajaa kaksi vuotta sitten. Viime vuonna odotin jännittyneenä palmusunnuntaita, laskeskelin naapuruston lapsien lukumäärää ja hamstrasin suuret määrät pääsiäismunia. Tällöin myös Meea oli mahassa viimeisiä hetkiä, joten tietynlainen pesänrakennusvietti varmaan osaltaan vaikutti suklaamunien lukumäärään. :D

Vuoden takaiset pääsiäistunnelmat. 

Uusi asuinalue ei tuottanut pettymystä; meillä kävi viime vuonna n. 25 pikkuvirpojaa ja suklaat hupenivat mukavasti. Tänä vuonna varauduttiin suurinpiirtein samanlaisella suklaamäärällä ja 18 pikkuvirpojaa kävi ovella kolkuttelemassa.

Ja tämä mama oli niin onnellinen! On ihan mahtavaa, että lapset vielä jaksavat näin innokkaasti virpoa. Itse muistan sen olleen suurta hupia omassa lapsuudessani. Ja jotenkin on hienoa, että se perinne on vielä voimissaan - ainakin täällä maalla.

Virpojien palkat eilisiltana odottelemassa noutajiaan.

Odotan innolla, että pikkuneitikin pääsee virpomaan. Katsotaan, josko jo ensi vuonna uskaltautuisi äidin kanssa lähimpien naapureiden oville. Ainakin vitsat askarrellaan yhdessä vuoden päästä!

Tänä vuonna neiti sai siis tyytyä availemaan ovia virpojille - ihan innoissaan oli kyllä siitäkin. Vähän kummastuneena katseli ensimmäisenä ovella käyneitä noitia, seuraaville irtosi jo hymy. Eniten pikkuneidille iloa toivat kuitenkin vitsat, joille nauraa kiherrettiin, kun kannettiin ne ulko-ovelta keittiön maljakkoon. Koristeita piti hipelöidä ja tuijotella. Muutamaan otteeseen päivän aikana on käytykin vitsoja ihailemassa - niistä riittää varmasti iloa vielä moneksi päivää!

Vitsat pikkuneidin ihasteltavina keittiön pöydällä. 
Toinen ihastelun aihe on vasta kasvamassa; laitoin ensimmäistä kertaa rairuohot talouspaperin päälle kasvamaan ja otin kuvan lähtötilanteesta toissapäivänä. Jospa nämä pääsiäiseksi ehtisivät kasvaa. :)

Alelöydöt eiliseltä

Pääsin eilen pitkästä aikaa shoppailemaan ilman pikkuneitiä kampaajalla käynnin jälkeen. Ja teinkin hyviä alebongauksia - luonnollisesti pikkuneidille. :)

Anttilan varastontyhjennyksestä löysin alelaareista superihanan Lotan & Lassin mekon. Ei ollut kuin kokoa 92, mutta kun hinta oli niin halpa, oli pakko ostaa varastoon. :) Kultaisen boleron ostin koossa 86, niin se todennäköisesti käy kesäjuhlien (kahdet rippijuhlat) mekkojen kanssa, jos kylmät kelit yllättävät. Yhteensä näillä juhlahepenillä hintaa oli kymppi - lisäksi mukaan tarttui kolmet sukat eurolla.

Juhlahepeniä pikkuneidille Anttilasta. 

H&M:llä pyörähdin varta vasten tsekkaamassa kympin paita+housut -tarjouksen tarjonnan Jyväskylän liikkeessä. Paita löytyi helposti, mutta housuvaihtoehdot olivat vähän huonot. Koska paita oli niin supersöpö, oli pakko jotkut housutkin kylkeen ottaa; en tiedä, onko valkoinen yhtään fiksu värivalinta, mutta muut värivaihtoehdot tässä mallissa olivat aika poikamaiset. Mallin puolestahan nämä housut ovat tosi ihanat.

Tämä yhdistelmä on jotenkin niin kiva, että voisin kuvitella pukevani nämä itsellekin - tosin ehkä paidassa pitäisi olla eri teksti. :D

Muutakin tuli shopattua, mutta nämä siis ne nimenomaiset ALE-löydöt.

Niin ja hiuksetkin on nyt eilisen reissun jäljiltä taas kuosissa ja musta väri palannut päähäni n. 1,5 vuoden tauon jälkeen. :)

lauantai 28. maaliskuuta 2015

Aamumaidosta eroon - ihan oikeasti!

Testasin joulukuun lopussa ensimmäistä kertaa aamumaidon poisjättämistä. Heikoin tuloksin.

Pariin otteeseen alkuvuodesta testasin samaa, mutta kokeilut päättyivät aina itkupotkuraivareihin. Pikkuneiti tarvitsi aamumaidon ja hetki heräämisen jälkeen äidin sylissä pullotuttia lussuttaen oli hänelle niin tärkeä. Päätin siirtää aamumaidon poisjääntiä hamaan tulevaisuuteen - eikä sitten sitä pariin kuukauteen testattu lainkaan.

Nyt viime viikkoina olen havainnut merkkejä siitä, että aika voisi olla kypsä aamumaidon pois jättämiselle. Olen muutenkin viime viikkoina yrittänyt vähentää tuota maidonjuontia (joka tosin epäonnistui heti, kun neiti aloitti hammaskiukuttelut, eikä maistunut juurikaan mikään muu kuin maito..) ja nyt pääsääntöisesti Meea juo ainoastaan unimaitoa - eli ennen päikkäreitä ja yöunia.

Viime viikkoina aamumaidolle ei ole ollut mikään kiire. Meea on aamuisin jutellut ja touhunnut omassa sängyssään, monesti vielä sen jälkeen köllötellyt minun/meidän vieressä meidän sängyssämme. Neiti on myös viihtynyt lattialla sen aikaa, kun lämmitän aamulla maidon (aiemmin piti olla sylissä maidonjuontiin asti) ja pariin kertaan on käyty vaihtamassa vaippakin ennen aamumaitoa (ennen ei onnistunut sekään).

Meea ei myöskään aina ole sitä aamun 90 ml maitotilkkaa juonut kokonaan, joten sekin kertoo osaltaan siitä, ettei aamumaito enää ole niin tärkeä.

Nyt on takana neljä aamua, jolloin aamutoimet on tehty järjestyksessä: vaipanvaihto, aamupala, leikkihetki. Neljä onnistunutta aamua - ei itkuja eikä raivareita. Ja aamupalakin on uponnut hyvin! Tässä vaiheessa uskaltanee jo sanoa, että aamumaidosta on päästy eroon - näinä neljänä päivänä nimittäin seuraavat maidot on juotu vasta sitten aamupäikkäreille mentäessä, eli 2-3 tuntia heräämisestä.

Mitä tästä opimme? Älä pakota vauvaa asiaan, ennen kuin aika on sille kypsä. Sitten homma sujuu kuin itsestään!

Meneillään olevana projektina on myös tosiaan tuo maidonjuonnin vähentäminen, jonka osalta ollaan nyt tilanteessa, että pääsääntöisesti juodaan vain unimaitoa. Pari desiä ennen kumpiakin päikkäreitä ja 2-4 desiä ennen yöunia, parina päivänä on joutunut juomaan myös yhdet 1,5 desin "välimaidot" päivällä. Yleensä kuitenkin pyrin tarjoamaan ruokaa (vaikka sitten kolmesti) aina ennen maitoa; vasta sitten, jos ei ruoka monen yrityksen jälkeen mene alas ja neiti on tosi kiukkuinen ja nälkäinen, tarjoan maitoa. Lähinnä siis hampaita tehdessä. Mutta kun parhaimmillaan korviketta kului päivässä litra, nyt sitä menee enää 6-8 dl päivässä, joten kehitystä on tapahtunut tässäkin.

Vielä kun jossain vaiheessa päästäisiin kokonaan tuttipullosta eroon... :D

perjantai 27. maaliskuuta 2015

Vauvavuoden kolme hankintavaihetta

Vauvavuosi alkaa olla lopuillaan ja kolme hankintavaihettakin jota kuinkin läpikäytynä. Niin, mielestäni siis hankinnat tehdään pääsääntöisesti kolmen eri vaiheen aikana. Toki yksittäisiä asioita (niitä must-juttuja, jotka tajuaa vasta myöhemmin - ja muita kivoilta kuulostavia juttuja) tulee hankittua pitkin vuotta, erityisesti vaatetta lapsen kasvaessa. Isoimmat hankinnat kuitenkin keskittyvät kolmeen - tai oikeastaan viiteen - vaiheeseen.

Mitkä ne sitten ovat?

1) Vauvan syntymän aikoihin


Tuntuu, että ihan kaikki mahdollinen hankitaan ennen vauvan syntymää - tai heti sen jälkeen. Vaunut, sänky ja sitteri isoimpina hankintoina, mutta myös iso kasa kaikkea muuta aina kantorepusta rintapumppuun ja lakanoista leikkimattoon.

Puhumattakaan niistä pienistä - mutta tarpeellisista - hankinnoista, joita tehdään viimeistään ensimmäisinä elinpäivinä; vaipat, voiteet, harsot, d-tipat, hiusharja, kylpypyyhe... Niin ja tottakai vaatteet. Äitiyspakkaus ja sairaalasta saatava Libero-laukku auttavat suuresti näissä pikkuhankinnoissa, mutta toki sitä hankittavaa jää vielä muutakin.

Äippäloman alkaessa vaatteet ja muut tarvikkeet vielä odotteli järjestelyä... Ja tässä vain osa niistä!

Jo ennen pikkunyytin saapumista tavaraa on hankittu niin paljon, että luulee tällä pärjättävän hyvinhyvin kauan. Isoimmat (sekä lukumäärän että eurojen puolesta) hankinnat tehdäänkin ennen syntymää.



2) Kiinteän ruuan aloitus


Vasta neljän tai kuuden kuukauden kohdalla tulee oikeastaan seuraava hankintavaihe. Toki vaatteita tai leluja - tai muita pikkuhankintoja - on voitu tehdä tässä välissäkin, mutta puolen vuoden rajapyykillä mukaan tulevat ruokakuviot. 


Stokken syöttötuoli ekaa kertaa testissä. :)
Isoimpana hankintana syöttötuoli, mutta muutakin tarvitaan. Meillä muita hankintoja olivat syöttötuolin pehmusteet, tarjotin pöydälle, ruokalaput, lautaset, lusikat, lusikan säilytyskotelo, nokkamukit, toinen syöttötuoli sormiruokailua varten (ihan oikeasti!). Lisäksi investoin jääpalarasioihin (soseiden pakastamista varten) sekä pieniin muovirasioihin (sekä pakastamista että matkustamista varten).

3) Kasvuun liittyvät hankinnat


Tämä osio jakaantuu oikeastaan kolmeen osa-alueeseen; eli käytännössä hankintavaiheita onkin kaikkineen viisi. Meillä nämä kaikki kolme vaihetta tulivat eteen suurinpiirtein samassa iässä, 10-11kk aikoihin. Joillain voi tulla jo aiemmin - ja jollain vasta vauvavuoden jälkeen.

A) Turvaistuin

Kun reilu 10 kg tai pituus (kuten meillä) tulee täyteen, alkaa olla aika vaihtaa turvakaukalo turvaistuimeen. Fiksut ostavat jo alunperin kaukalon, joka muuntuu istuimeksi - useimmat hankkivat kuitenkin tässä vaiheessa uuden. On vähän koosta ja vanhasta kaukalosta (ja sen painorajoista) kiinni, milloin hankinta tehdään. Turvallisuusaspektit käsittävä valinta on yksi vaikeimmista ja meillä ainakin pohdittiin tätä pitkään.

Turvaistuimeen investoitiin viime kuussa.

B) Kävelytarpeet

Kävelyä harjoiteltaessa moni investoi tähän liittyviin asioihin; samalla myös lelurepertuaaria voi joutua vähän uudistamaan. Vauvalelujen tilalle toiminnallisempia leluja; meiltä löytyy taaperokärry, potkuauto ja vedettävä ötökkä. Ensin mainittu auttaa myös kävelyn harjoittelussa, jotkut ostavat tähän tarkoitukseen myös kävelytuolin.

Taaperokärry on meillä ollut tarpeellinen menopeli - nyt ja varmasti jatkossakin. :)
Lisäksi kävelyvaiheessa ostoslistalle päätyvät liukuestesukat ja ensikengät. Kengät ovatkin itseasiassa jotakuinkin ainoa vauvavuoden ostos, joka meillä vielä on tekemättä - aion ostaa kengät vasta sitten, kun neiti on jo hetken kunnolla kävellyt.


C) Oma huone

Vauvan muuttaessa omaan huoneeseen, on jotain hankintoja yleensä tehtävä. Ja kuten sanottua; tämäkin voi ajoittua mihin kohtaan tahansa vauvavuotta - tai sen jälkeen. Joissain perheissä vauva nukkuu omassa huoneessaan alusta asti (itse en olisi tähän pystynyt!), joissain vauva muuttaa omaan huoneeseensa vasta parin vuoden iässä.

Meillä muutto on tarkoitus tehdä ensi viikonloppuna - oikeasti piti muuttaa jo pari viikkoa sitten, mutta aika tuli vastaan. Meillä laitettiin huonetta enemmän uuteen uskoon, joten ostoslista oli pitkä - ja itse asiassa huoneesta puuttuu vielä vaatekaappi ja lamppu.

Meillä lastenhuoneeseen ostettiin muun muassa Kallax-hylly (jonka täyttäminen kuvassa on vielä vähän vaiheessa...).


---

Lista vauvavuoden JÄLKEISISTÄ hankinnoista taitaakin olla sitten huomattavasti isompi. Kehiin tulevat kaiken maailman lelut, polkupyörät, uima-altaat, pulkat, trampoliinit, leikkimökit... Sitä odotellessa. :D

torstai 26. maaliskuuta 2015

Ihanimmat ihanuudet käytössä, vol 3

Huh, taas kului vähän aikaa, vaikka piti laittaa tämä postaus heti edellisen perään... Pitää nyt yrittää kuroa aikaa kiinni, jotta ne TÄMÄNHETKISET (ja ehkä jo tulevaisuutta varten hamstratut!) ihanimmat ihanuudetkin saisi esittelyyn blogiin. :)

Tässä siis vaatesatoa puolen vuoden iästä vuodenvaihteeseen asti, eli reiluun 8 kk ikään. Nää kuvat olikin helppo kaivaa, kun vaihdoin vuodenvaihteessa puhelinta, niin koneelta löytyi tallesta ne vanhan puhelimen kuvat.

Ja taas kerran tässä huomaa, että vaikka välillä tuntuu, että omaa vauvaa tulee kuvattua ihan älyttömästi, on osa niistä ihanimmista vaatteista tai vaateyhdistelmistä jäänyt totaalisesti kuvaamatta... :(

Neiti 6 kk. Hiuspantaa sai pitää päässä tasan kuvauksen ajan. :D

Kimperin pipo oli yksi luottavarusteista viime syksynä. Kevääksi täytynee hankkia isompaa kokoa. :)

Toinen ihana pipo viime syksyltä; pöllöpipo mahtuu edelleen, joten tullee olemaan keväälläkin käytössä. Haalarina äp:n haalari - joka myös minusta ihanan pirteän värinen, vaikka vähän poikaväreissä onkin. 
Puolivuotiskuvauksissa Studio Varjolla päällä yksi lempparibodeista sekä iiiiihana lintumekko (jonka käyttökerrat jäivät harmillisen vähäisiksi!).
Tällä ajanjaksolla pidettiin päällä enimmäkseen bodeja, mutta muutama paitakin on kuviin eksynyt. Hello Kitty -paita on sopivan tyttömäinen, vaikkei olekaan kovin vaaleanpunainen. Velourhousujen alla ihanat sukkikset eläinkuvioilla. :)
Tämmösiä pipoja meiltä löytyy kaksikin erilaista; toinen on vähän ohuempi (ja isompi), joten tätä kuvassa olevaa tuli talvella enemmän käytettyä. 
Yksi lempparibodeista. :) Jatkopalan kanssa tämä edelleen (juuri ja juuri) mahtuu päälle!
Tämä H&M:n tonttuasu oli itseasiassa päällä vain kerran - joulukorttikuvauksissa. 

Jouluaatoksi neiti sai päälleen mummun ostaman tonttumekon. 
Lempparibody ja lempparihousut. Nämä oli tiuhaan käytössä loppuvuodesta. :)
Yleensä ulkoillessa suosin toppahaalaria, koska se on vaan niin paljon helpompi pukea. Tämä ihana Cirafin takki+housut -setti pääsi päälle onneksi muutamaan kertaan. Ja kissapiposta on tullut nyt alkuvuodesta uusi piposuosikki; suojaa korvia tuulelta, ei ole liian paksu, mutta kuitenkin lämmin - ja ennen kaikkea söpö! :)

Joululahja-farkuista en löytänyt muuta kuvaa - eikä housut oikein tässäkään kunnolla näy... Hienot ne olivat silti - eivät ehtineet monesti jalkaan, kun olivat aika naftit jo saadessa. 

Tämä ja vastaava pinkki nallenkuvalla varustettu body olivat myös kestosuosikkeja. :)
Joululahjapaita testikäytössä joulunpyhinä; kasvunvaraa oli vielä tuolloin, nyt on sopivamman kokoinen neidille. :)

keskiviikko 25. maaliskuuta 2015

Neiti 11 kuukautta

Viimeinen kuukausipäivitys; pikkuneiti kun täytti lauantaina jo 11 kuukautta. Seuraavaksi vuorossa siis pyöreät yksi vuotta!

Neiti ottaa rennosti!

Tukea vasten - kovaa!


Pikkuneiti kulkee sekä kontaten että tukea vasten kävellen - varsinainen kävelykään ei varmaan ole kaukana. 

Konttaamalla päästään jo kovaa vauhtia, eikä äiti meinaa pysyä perässä. Konttaamisen ohella kulkumuotona on ihmeellinen möngintä, jossa toinen jalka on koukussa ja toinen konttausasennossa. Yllättävän kovaa näinkin edetään, vaikka asento näyttää omituiselle.

Tukea vasten neiti kävelee kaikkialle, minne vaan mahdollista. Sohvaa, tv-tasoa ja keittiön tuoleja pitkin kävellään päivittäin. Myös taaperokärryn kanssa huristetaan kovaa; enää ei tarvitse äitiä viereen varmistamaan kaatumisten varalle, mutta kääntämäasä kärry pitää käydä, sitä ei neiti vielä itse osaa. Välillä taaperokärryn virkaa toimittaa myös lelulaatikot tai tuoli, joita kuljetellaan pitkin taloa.
Kertaalleen taaperokärryä käytettiin myös potkulautana... 
Taaperokärryn kyydissäkin on kiva istua. :)

Tukea vasten noustaan pystyyn jo kovin hätäisesti. Pysyy jo hyvin tukea vasten seisomassa, vaikkei pitäisi käsillä kii (vähän siis nojaa mahallaan). Muutaman sekunnin pysyy pystyssä ilman tukeakin. Viime viikkoina Meea on myös ryhtynyt nousemaan puoliseisovaan asentoon; toinen jalka on koukussa pyllyn alla ja toisella ollaan jo niin pystyssä, kuin se siinä asennossa on mahdollista. Pian varmaan yritetään siitä nousta ihan kokonaan seisaalle. 


Tueksi kelpaa myös astianpesukone. :D


Pusuja ja taputuksia


Puhetta tulee tältä kiljukaulalta jatkuvalla syötöllä, mutta ihan kaikkea ei äiti ymmärrä. Jotain oikeitakin sanoja kuitenkin jo. Äidin ja isin lisäksi Meea on useasti sanonut ainakin "mammammaa" (maito), "väpä" (vaippa), "puuka" (Boom Kah), "appu" (lamppu). Monia sanoja on myös toistettu perässä aina nukesta hampaaseen. :)

Hirveästi Meea myös ymmärtää puhetta. Nyt viime päivinä on opeteltu mm. lauseita "anna äidille pusu" ja "miten Meean taputtaa", joihin neiti osaa reagoida oikein. Ja kysymykseen "miten kello sanoo" Meea vastaa jo ihan oikein "tittat", eli tiktak. :)

Pusujen antaminen on ollut viime päivien juttu. Niitä annetaan pyynnöstä niillekin, joita muuten vähän vierastetaan. Äidille pusuja tulee päivittäin pyytämättäkin, monesti kunnon kuolapusuja. Niin ja Arttu-hauvaa Meea pussailee mielellään myös - selkään. :)


Pusu nätille tytölle peilissä. :)

Viimeisin opittu taito on taputtaminen, jonka neiti hiffasi ihan itse. Yhtenä iltana vaan alkoi taputtamaan ja kun äiti kovasti kehui, jatkoi taputtamista. Sitä sitten tehtiinkin koko loppunilta. :) Nyt taputtaa välill,ä kun innostuu jostain ja osaa myös pyydettäessä taputtaa hienosti. 

Uusista taidoista yksi paljon käytetty on myös osoittaminen. Meea osoittaa tavaroita tai ruokaa, jonka haluaa. Tai muuten vaan mielenkiintoisia asioita - ja sitten pitää kertoa Meealle, mitä nämä ovat. 

Parhaat lelut ja leikit


Lelujen osalta eniten on kiinnostanut viime päivinä niiden levittäminen. On niillä jonkin verran leikittykin, mutta levittäminen on ollut kivointa. Välillä siis seisoo lelukoria vasten ja kaksin käsin heittelee tavaraa pois laatikosta. :D Meean omassa huoneessa on jo Kallax-hylly leluhyllynä (vaikkei Meea vielä huoneeseen olekaan muuttanut), ja laatikoiden ottaminen pois hyllykoloista on myös hauskaa puuhaa. Pariin otteeseen neiti on myös heitellyt alahyllyn laatikosta tavaraa ylemmälle hyllylle. :)

Meea "auttoi" äitiä järjestämään leluja laatikoihin uuteen hyllyyn.

Potkuauto on varmaan yksittäisistä leluista se paras tällä hetkellä. Meea ei vielä itse osaa potkutella sitä, joten vaatii äitiä tai isiä työntämään. Eikä äiti tai isi ihan aina jaksa. :D Viime viikolla testasin kääntää auton kyljelleen kumoon (pystyssä ollessa kun Meea koitti koko ajan nousta autoa vasten ja auto lähti alta karkuun...). Meeahan innostui kumollaan olevasta autosta ja "korjasi" sitä varmaan puoli tuntia. Sen jälkeen on auto ollut kumollaan neidin huoneen lattialla ja sitä aina välillä käydään tohkeissaan korjaamassa. Tänä aamuna itse asiassa neiti sai auton itse pystyyn, joten taisi korjaus tulla valmiiksi. :)

Tuleva automekaanikko?
Myös mummin ja vaarin luota löytynyt potkuauto/traktori oli viikonloppuna hyvä menopeli. 

Muita kivoja leluja ovat pallo, autot (joita työnnetään sanoen brumbrum), luukkulelu ja kaikki pehmolelut. Meea myös tykkää laittaa tavaroita päällekkäin; pari viikkoa sitten Ikeasta shopatut purkit ovat olleet kovassa käytössä ja mummilassa neiti laittoi dubloja innoissaan muovipurkkiin. Vähän on innostusta jo rengaspyramidista; meinaa vaan mennä hermot, jos ei renkula vähintään kolmannella yrittämällä osu tappiin - silloin se viskataan vihaisena pois. :D


Purkkeja sisäkkäin. :)
Kirjatkin kiinnostavat edelleen. 

Ylipäätään leluksi kelpaavat parhaiten kaikki, jotka eivät ole oikeasti leluja. Kaukosäätimet (Meealla on yksi oma vanha säädin, joka pitää jättää sohvalle, josta Meea sitten sen "varastaa"), viivoitin, lehdet, kipot ja kannet...

Youtubesta on nyt katseltu aika paljon kaiken näköistä. Kun jättää ipadin pyörimään sohvalle nojaa vasten (lue: niin, ettei Meea ylety siihen), ehtii yleensä laittaa tiskit pyörimään ihan rauhassa. :D Robinin ja Fröbelin Palikoiden musiikkivideoiden lisäksi on katseltu Teletappeja, joka onkin ihan lemppari. Aamukuudelta laitetaan nykyisin aina Teletapit Junioriltakin pyörimään ja Meea malttaa ainakin viisi minuuttia tuijottaa telkkaria. Myös Mimiä ja Kukua sekä Tinyschoolia on katsottu, muut ohjelmat eivät vielä ole innostaneet. Mutta Teletapit tuntuisi olevan ihan paras. :)

Teletappeja katselemassa aamutuimaan. 
Tanssimassa Robinin tahtiin. 
Kelien lämmetessä ollaan jonkin verran oltu myös ulkoilemassa - siis ilman rattaita. Aluksi Meea ei halunnut olla muualla kuin sylissä, mutta sitten alkoi hiekka, ämpäri ja pihalla konttaaminen kiinnostamaan. :)

Auringonpaisteessa on mukava telmiä ulkona. :)

Ruokaa ja kasvua


Meea on nyt syönyt kuusi kertaa päivässä kiinteitä. Aamupala, välipala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala. Johtuen siis siitä, että hampaiden takia on nyt kaksi viikkoa nukuttu huonosti ja herätty pääsääntöisesti puoli kuudelta aamuisin. Siksi pitää antaa tuossa aamupalan ja lounaan välissä vielä ylimääräinen välipala, kun muuten lounasaika tulisi jo yhdeksältä. :)

Ruoka on (kulma)hampaiden teon takia maistunut vaihtelevasti. Iltapuuro menee varmimmin alas ja aamupala jää lähes joka aamu syömättä; syö siis kyllä maitoa sitten aamusta. Ja jippii - on otettu ruokavalioon mukaan vehnä makaronin muodossa, eikä ainakaan vielä näyttäisi oireilevan! Parina päivänä ollut pikkuista punoitusihottumaa, mutta ovat kadonneet parissa tunnissa, joten en niistä vielä huolestuisi - samaten nämä huonot nukkumiset johtunee kuolaamisen perusteella hampaista, eikä vehnästä. Viikko on jo makaronia syöty ja hyvältä näyttää! 


Leikkimässä kummitädin kanssa - hauskaa oli. :)

Sormiruokailu on alkanut kiinnostaa toden teolla, samoin äidin syömät ruuat, etenkin leipä. Leipää Meea syökin itse lähes joka ruokailulla, viimeistään siinä vaiheessa, kun muu murkina ei enää maita. Vähän on muitakin uusia sormiruokia kokeiltu, mutta pehmeät (eli aika lailla kaikki kasvikset) menevät mössöksi kädessä. Ruisnaksut ovat myös herkkua - tosin niitä ei voi napostella kuin syöttötuolissa; muutoin Meea syöttää kaikki suoraan Artun suuhun. :D

Ruokailujen yhteydessä juodaan nokkamukista tai mukista. Hienosti Meea osaa jo itsekin juoda nokkamukista. Maidot - jotka ovat pääosin unimaitoja - juodaan edelleen pullosta. Myös lusikan käyttö on alkanut kiinnostaa. 


Lapset valtasivat viikonloppuna mummin ja vaarin sängyn. 

Vaatteissa käytössä on pääasiassa koko 80, muutamia 86-koon bodeja ainakin löytyy. 74:ää ei taida enää montaa vaatetta olla - pitäisi itse asiassa siivoilla kaappia ja heittää pieniä pois... Tuntuu, että viimeisen viikon aikana neiti on ottanut taas jonkun kasvupyräyksen - tai ainakin itsestä tuntuu, että neitiä on hankalampi kanniskella, kun on niin pitkä ja painava. :D Veikkaisin 10 kg rajan menneen rikki, eikä pituuskaan kaukana 80 sentistä voi olla. 

Pottatreenit aloitettiin muutamaa päivää ennen kuin 10 kk tuli täyteen. Aluksi ilman vaippaa istuminen itketti, nyt potta on jo mukava paikka. Monet pissatkin on jo pottaan tullut, vähintään yhdet pissat per päivä! Eilen ensimmäistä kertaa potalla istuessa tuli pieru ja oli pakko päästä kiireesti äidin syliin turvaan, kun pelästyi. :D Potalla käydään useita kertoja päiväsaä, nyt on oikeastaan pissantäyteistä aamuvaippaa ja kakkavaippoja lukuunottamatta vaihdettu koko lailla kaikki vaipat potalla eikä hoitopöydällä. Käytössä siis öitä lukuunottamatta jo housuvaipat - sekin viime viikkojen uusi juttu!

Välillä potta toimii myös leluna - vaikka äiti kuinka kieltäisi...

Muuta kehitystä


Yöt ovat nyt hampaiden takia olleet aika risaisia. Herätys aika täsmällisesti klo 5.25 - vaikka ennen nukuttiin seiskaan. Illalla kuitenkin menee nukkumaan edelleen 19-20 aikoihin, kuten ennenkin. Ja yleensä 1-3 kertaa herää yössä (viime yönä ei kertaakaan!), yleensä kyllä nukahtaakin samantien syliin päästyään, eli pitkiä valvomisia ei kuitenkaan - onneksi - ole ollut, välillä joutuu juomaan pullollisen yömaitoa. 

Päikkäreitä neiti nukkuu kahdet, kesto vaihtelee. Iltapäiväpäikkärit jää monesti jostain syystä kesken; neiti herää rättiväsyneenä ja monesti jatkaakin unia hetken aikaa vielä äidin sylissä. Nyt on myös alkanut heräilemään, jos joku käy makkarissa hänen nukkuessaan, esim. illallakin monesti herää kun minä tulen itse nukkumaan. Tähän helpotusta tuo todennäköisesti omaan huoneeseen muutto, joka on edessä ensi vkonloppuna! 

Niin ja hampaita on siis se kahdeksan; nyt mahdollisesti neljä (!!) tulossa yhtäaikaa... 


Viaton tyttö. <3

Vierastaminen ja pahin äiti-vaihe on toivottavasti ohitettu. Tai ainakin vkonloppureissulla mummin syli oli melkeinpä parempi kuin äidin. :) Isin kanssakin touhuilee iltaisin hyvin ilman äitiä, ainoastaan sitten nukkumaanmenoajan lähestyessä kelpaa vain äidin seura. 

Kerhoillessa(kin) on hyvin huomannut Meean kehityksen. Ei enää tarvitse istua kylki äidissä kiinni, vaan voi mennä itsekseen ja vaikka välillä käydä muidenkin aikuisten vieressä. Vähän on jo yritystä leikkiä muiden kanssa, mutta harmittavan vähän noita samanikäisiä kerhossa on; ne ovat joko sitten sen verran pienempiä, etteivät vielä edes istu - tai sitten jo 1,5-2-vuotiaita, jotka menevät vähän kovempaa kuin Meea. Mutta kovasti Meea on sosiaalistunut ja seurailee muiden tekemisiä. 

Temperamenttiakin löytyy; uhmaikä on koko ikä? :D Kovasti kiukutellaan, jos ei saa tahtoaan läpi - eikä luovuteta kyllä yhdellä kiellolla, vaan vähintään viidesti pitää kokeilla rajoja. 

Touhua ja vauhtia riittää - jännityksellä odotan, miten käy sitten, kun jalat alkavat kantamaan ja vauhti kovenee entisestään. :)

Pikkuneidin kuulumiset kymmenen kuukauden iässä löydät täältä.

Pikkuneiti päivää vaille 11 kk.

Jos blogin lukijoissa on muita samanikäisten taaperoiden vanhempia, olisi kiva kuulla teidänkin kuulumisia? Miten kova on vauhti ja mikä on mielipuuhaa teillä? :)

torstai 19. maaliskuuta 2015

Throwback: raskausmahakuvia

Viime viikolla selailin vanhoja kuvia ja bongasin tasan vuosi sitten otettuja kuvia raskausmassusta - ja latasinkin Instagramiin muutaman massukuvan. 

Tajusin samalla, että blogin alkuaikoina jäi kokoamatta raskausmahakuvat blogiin. Etsiskelin kaikki parhaat raskausmassukuvat ja onhan niitä kuvia tullut jonkin verran näpsittyä - pääsääntöisesti tosin kännykällä, joten laatu ei kaikissa ole hyvä. Enemmänkin olisi pitänyt (muistaa) ottaa kuvia, mutta onpahan näistäkin jo jotain muistoa säilytettäväksi. :)

Nyt tosiaan ilman sitä isoa (tai ainakaan niiiiiin isoa) massua on oltu jo lähes vuosi, eli onkin jo korkea aika koota näitä näytille.

Maha on yksi niistä (aika harvoista) asioista, joita raskaudesta on ikävä. Etenkään, kun ei ole vielä(kään) palautunut vanhoihin mittoihinsa, olisi ihanaa verhoutua ison vauvamasun taakse. Eikä tarvitsisi huolehtia siitä, näyttääkö vaatteissaan läskiltä - vaikka raskaana painoa oli huomattavasti enemmän, en missään vaiheessa tuntenut itseäni lihavaksi.

Ihan ensimmäinen raskausmassukuva, jossa maha on vielä kovin pieni. Kuva otettu marraskuun alussa; tuolloin jo ensimmäinen äitiyspaita otettu käyttöön!

Jouluna mahaa ei enää voinut piilotella. :)

Tammikuussa oli jo iso pallo. <3

Tää oli selkeesti lempparipaita raskausaikana. :)

Arttu-hauva ihmettelemässä pallomahaa helmikuun lopussa. 

Yksi ihanimmista muistoista raskausajalta. Maaliskuun alun kuvaussession tuotoksia tämä - sekä muutama seuraava kuva. 

<3

Sivuprofiili.

Pikkusukat olivat jopa isot masuasukille syntyessään. :)

Maaliskuun massua.

Massun kannattelua. 

Tämä maaliskuun lopulla otettu kuva on varmaan viimeinen raskausmassukuva. :)