Neiti 11 kuukautta

Viimeinen kuukausipäivitys; pikkuneiti kun täytti lauantaina jo 11 kuukautta. Seuraavaksi vuorossa siis pyöreät yksi vuotta!

Neiti ottaa rennosti!

Tukea vasten - kovaa!

Pikkuneiti kulkee sekä kontaten että tukea vasten kävellen - varsinainen kävelykään ei varmaan ole kaukana. 

Konttaamalla päästään jo kovaa vauhtia, eikä äiti meinaa pysyä perässä. Konttaamisen ohella kulkumuotona on ihmeellinen möngintä, jossa toinen jalka on koukussa ja toinen konttausasennossa. Yllättävän kovaa näinkin edetään, vaikka asento näyttää omituiselle.

Tukea vasten neiti kävelee kaikkialle, minne vaan mahdollista. Sohvaa, tv-tasoa ja keittiön tuoleja pitkin kävellään päivittäin. Myös taaperokärryn kanssa huristetaan kovaa; enää ei tarvitse äitiä viereen varmistamaan kaatumisten varalle, mutta kääntämäasä kärry pitää käydä, sitä ei neiti vielä itse osaa. Välillä taaperokärryn virkaa toimittaa myös lelulaatikot tai tuoli, joita kuljetellaan pitkin taloa.

Kertaalleen taaperokärryä käytettiin myös potkulautana... 

Taaperokärryn kyydissäkin on kiva istua. :)

Tukea vasten noustaan pystyyn jo kovin hätäisesti. Pysyy jo hyvin tukea vasten seisomassa, vaikkei pitäisi käsillä kii (vähän siis nojaa mahallaan). Muutaman sekunnin pysyy pystyssä ilman tukeakin. Viime viikkoina Meea on myös ryhtynyt nousemaan puoliseisovaan asentoon; toinen jalka on koukussa pyllyn alla ja toisella ollaan jo niin pystyssä, kuin se siinä asennossa on mahdollista. Pian varmaan yritetään siitä nousta ihan kokonaan seisaalle. 

Tueksi kelpaa myös astianpesukone. :D

Pusuja ja taputuksia

Puhetta tulee tältä kiljukaulalta jatkuvalla syötöllä, mutta ihan kaikkea ei äiti ymmärrä. Jotain oikeitakin sanoja kuitenkin jo. Äidin ja isin lisäksi Meea on useasti sanonut ainakin "mammammaa" (maito), "väpä" (vaippa), "puuka" (Boom Kah), "appu" (lamppu). Monia sanoja on myös toistettu perässä aina nukesta hampaaseen. :)

Hirveästi Meea myös ymmärtää puhetta. Nyt viime päivinä on opeteltu mm. lauseita "anna äidille pusu" ja "miten Meean taputtaa", joihin neiti osaa reagoida oikein. Ja kysymykseen "miten kello sanoo" Meea vastaa jo ihan oikein "tittat", eli tiktak. :)

Pusujen antaminen on ollut viime päivien juttu. Niitä annetaan pyynnöstä niillekin, joita muuten vähän vierastetaan. Äidille pusuja tulee päivittäin pyytämättäkin, monesti kunnon kuolapusuja. Niin ja Arttu-hauvaa Meea pussailee mielellään myös - selkään. :)

Pusu nätille tytölle peilissä. :)

Viimeisin opittu taito on taputtaminen, jonka neiti hiffasi ihan itse. Yhtenä iltana vaan alkoi taputtamaan ja kun äiti kovasti kehui, jatkoi taputtamista. Sitä sitten tehtiinkin koko loppunilta. :) Nyt taputtaa välill,ä kun innostuu jostain ja osaa myös pyydettäessä taputtaa hienosti. 

Uusista taidoista yksi paljon käytetty on myös osoittaminen. Meea osoittaa tavaroita tai ruokaa, jonka haluaa. Tai muuten vaan mielenkiintoisia asioita - ja sitten pitää kertoa Meealle, mitä nämä ovat. 

Parhaat lelut ja leikit

Lelujen osalta eniten on kiinnostanut viime päivinä niiden levittäminen. On niillä jonkin verran leikittykin, mutta levittäminen on ollut kivointa. Välillä siis seisoo lelukoria vasten ja kaksin käsin heittelee tavaraa pois laatikosta. :D Meean omassa huoneessa on jo Kallax-hylly leluhyllynä (vaikkei Meea vielä huoneeseen olekaan muuttanut), ja laatikoiden ottaminen pois hyllykoloista on myös hauskaa puuhaa. Pariin otteeseen neiti on myös heitellyt alahyllyn laatikosta tavaraa ylemmälle hyllylle. :)

Meea "auttoi" äitiä järjestämään leluja laatikoihin uuteen hyllyyn.

Potkuauto on varmaan yksittäisistä leluista se paras tällä hetkellä. Meea ei vielä itse osaa potkutella sitä, joten vaatii äitiä tai isiä työntämään. Eikä äiti tai isi ihan aina jaksa. :D Viime viikolla testasin kääntää auton kyljelleen kumoon (pystyssä ollessa kun Meea koitti koko ajan nousta autoa vasten ja auto lähti alta karkuun...). Meeahan innostui kumollaan olevasta autosta ja "korjasi" sitä varmaan puoli tuntia. Sen jälkeen on auto ollut kumollaan neidin huoneen lattialla ja sitä aina välillä käydään tohkeissaan korjaamassa. Tänä aamuna itse asiassa neiti sai auton itse pystyyn, joten taisi korjaus tulla valmiiksi. :)

Tuleva automekaanikko?

Myös mummin ja vaarin luota löytynyt potkuauto/traktori oli viikonloppuna hyvä menopeli. 

Muita kivoja leluja ovat pallo, autot (joita työnnetään sanoen brumbrum), luukkulelu ja kaikki pehmolelut. Meea myös tykkää laittaa tavaroita päällekkäin; pari viikkoa sitten Ikeasta shopatut purkit ovat olleet kovassa käytössä ja mummilassa neiti laittoi dubloja innoissaan muovipurkkiin. Vähän on innostusta jo rengaspyramidista; meinaa vaan mennä hermot, jos ei renkula vähintään kolmannella yrittämällä osu tappiin - silloin se viskataan vihaisena pois. :D

Purkkeja sisäkkäin. :)

Kirjatkin kiinnostavat edelleen. 

Ylipäätään leluksi kelpaavat parhaiten kaikki, jotka eivät ole oikeasti leluja. Kaukosäätimet (Meealla on yksi oma vanha säädin, joka pitää jättää sohvalle, josta Meea sitten sen "varastaa"), viivoitin, lehdet, kipot ja kannet...

Youtubesta on nyt katseltu aika paljon kaiken näköistä. Kun jättää ipadin pyörimään sohvalle nojaa vasten (lue: niin, ettei Meea ylety siihen), ehtii yleensä laittaa tiskit pyörimään ihan rauhassa. :D Robinin ja Fröbelin Palikoiden musiikkivideoiden lisäksi on katseltu Teletappeja, joka onkin ihan lemppari. Aamukuudelta laitetaan nykyisin aina Teletapit Junioriltakin pyörimään ja Meea malttaa ainakin viisi minuuttia tuijottaa telkkaria. Myös Mimiä ja Kukua sekä Tinyschoolia on katsottu, muut ohjelmat eivät vielä ole innostaneet. Mutta Teletapit tuntuisi olevan ihan paras. :)

Teletappeja katselemassa aamutuimaan. 

Tanssimassa Robinin tahtiin. 

Kelien lämmetessä ollaan jonkin verran oltu myös ulkoilemassa - siis ilman rattaita. Aluksi Meea ei halunnut olla muualla kuin sylissä, mutta sitten alkoi hiekka, ämpäri ja pihalla konttaaminen kiinnostamaan. :)

Auringonpaisteessa on mukava telmiä ulkona. :)

Ruokaa ja kasvua

Meea on nyt syönyt kuusi kertaa päivässä kiinteitä. Aamupala, välipala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala. Johtuen siis siitä, että hampaiden takia on nyt kaksi viikkoa nukuttu huonosti ja herätty pääsääntöisesti puoli kuudelta aamuisin. Siksi pitää antaa tuossa aamupalan ja lounaan välissä vielä ylimääräinen välipala, kun muuten lounasaika tulisi jo yhdeksältä. :)

Ruoka on (kulma)hampaiden teon takia maistunut vaihtelevasti. Iltapuuro menee varmimmin alas ja aamupala jää lähes joka aamu syömättä; syö siis kyllä maitoa sitten aamusta. Ja jippii - on otettu ruokavalioon mukaan vehnä makaronin muodossa, eikä ainakaan vielä näyttäisi oireilevan! Parina päivänä ollut pikkuista punoitusihottumaa, mutta ovat kadonneet parissa tunnissa, joten en niistä vielä huolestuisi - samaten nämä huonot nukkumiset johtunee kuolaamisen perusteella hampaista, eikä vehnästä. Viikko on jo makaronia syöty ja hyvältä näyttää! 

Leikkimässä kummitädin kanssa - hauskaa oli. :)

Sormiruokailu on alkanut kiinnostaa toden teolla, samoin äidin syömät ruuat, etenkin leipä. Leipää Meea syökin itse lähes joka ruokailulla, viimeistään siinä vaiheessa, kun muu murkina ei enää maita. Vähän on muitakin uusia sormiruokia kokeiltu, mutta pehmeät (eli aika lailla kaikki kasvikset) menevät mössöksi kädessä. Ruisnaksut ovat myös herkkua - tosin niitä ei voi napostella kuin syöttötuolissa; muutoin Meea syöttää kaikki suoraan Artun suuhun. :D

Ruokailujen yhteydessä juodaan nokkamukista tai mukista. Hienosti Meea osaa jo itsekin juoda nokkamukista. Maidot - jotka ovat pääosin unimaitoja - juodaan edelleen pullosta. Myös lusikan käyttö on alkanut kiinnostaa. 

Lapset valtasivat viikonloppuna mummin ja vaarin sängyn. 

Vaatteissa käytössä on pääasiassa koko 80, muutamia 86-koon bodeja ainakin löytyy. 74:ää ei taida enää montaa vaatetta olla - pitäisi itse asiassa siivoilla kaappia ja heittää pieniä pois... Tuntuu, että viimeisen viikon aikana neiti on ottanut taas jonkun kasvupyräyksen - tai ainakin itsestä tuntuu, että neitiä on hankalampi kanniskella, kun on niin pitkä ja painava. :D Veikkaisin 10 kg rajan menneen rikki, eikä pituuskaan kaukana 80 sentistä voi olla. 

Pottatreenit aloitettiin muutamaa päivää ennen kuin 10 kk tuli täyteen. Aluksi ilman vaippaa istuminen itketti, nyt potta on jo mukava paikka. Monet pissatkin on jo pottaan tullut, vähintään yhdet pissat per päivä! Eilen ensimmäistä kertaa potalla istuessa tuli pieru ja oli pakko päästä kiireesti äidin syliin turvaan, kun pelästyi. :D Potalla käydään useita kertoja päiväsaä, nyt on oikeastaan pissantäyteistä aamuvaippaa ja kakkavaippoja lukuunottamatta vaihdettu koko lailla kaikki vaipat potalla eikä hoitopöydällä. Käytössä siis öitä lukuunottamatta jo housuvaipat - sekin viime viikkojen uusi juttu!

Välillä potta toimii myös leluna - vaikka äiti kuinka kieltäisi...

Muuta kehitystä

Yöt ovat nyt hampaiden takia olleet aika risaisia. Herätys aika täsmällisesti klo 5.25 - vaikka ennen nukuttiin seiskaan. Illalla kuitenkin menee nukkumaan edelleen 19-20 aikoihin, kuten ennenkin. Ja yleensä 1-3 kertaa herää yössä (viime yönä ei kertaakaan!), yleensä kyllä nukahtaakin samantien syliin päästyään, eli pitkiä valvomisia ei kuitenkaan - onneksi - ole ollut, välillä joutuu juomaan pullollisen yömaitoa. 

Päikkäreitä neiti nukkuu kahdet, kesto vaihtelee. Iltapäiväpäikkärit jää monesti jostain syystä kesken; neiti herää rättiväsyneenä ja monesti jatkaakin unia hetken aikaa vielä äidin sylissä. Nyt on myös alkanut heräilemään, jos joku käy makkarissa hänen nukkuessaan, esim. illallakin monesti herää kun minä tulen itse nukkumaan. Tähän helpotusta tuo todennäköisesti omaan huoneeseen muutto, joka on edessä ensi vkonloppuna! 

Niin ja hampaita on siis se kahdeksan; nyt mahdollisesti neljä (!!) tulossa yhtäaikaa... 

Viaton tyttö. <3

Vierastaminen ja pahin äiti-vaihe on toivottavasti ohitettu. Tai ainakin vkonloppureissulla mummin syli oli melkeinpä parempi kuin äidin. :) Isin kanssakin touhuilee iltaisin hyvin ilman äitiä, ainoastaan sitten nukkumaanmenoajan lähestyessä kelpaa vain äidin seura. 

Kerhoillessa(kin) on hyvin huomannut Meean kehityksen. Ei enää tarvitse istua kylki äidissä kiinni, vaan voi mennä itsekseen ja vaikka välillä käydä muidenkin aikuisten vieressä. Vähän on jo yritystä leikkiä muiden kanssa, mutta harmittavan vähän noita samanikäisiä kerhossa on; ne ovat joko sitten sen verran pienempiä, etteivät vielä edes istu - tai sitten jo 1,5-2-vuotiaita, jotka menevät vähän kovempaa kuin Meea. Mutta kovasti Meea on sosiaalistunut ja seurailee muiden tekemisiä. 

Temperamenttiakin löytyy; uhmaikä on koko ikä? :D Kovasti kiukutellaan, jos ei saa tahtoaan läpi - eikä luovuteta kyllä yhdellä kiellolla, vaan vähintään viidesti pitää kokeilla rajoja. 

Touhua ja vauhtia riittää - jännityksellä odotan, miten käy sitten, kun jalat alkavat kantamaan ja vauhti kovenee entisestään. :)

Pikkuneidin kuulumiset kymmenen kuukauden iässä löydät täältä.

Pikkuneiti päivää vaille 11 kk.

Jos blogin lukijoissa on muita samanikäisten taaperoiden vanhempia, olisi kiva kuulla teidänkin kuulumisia? Miten kova on vauhti ja mikä on mielipuuhaa teillä? :)