sunnuntai 8. tammikuuta 2017

2,5-vuotiaan joululahjat



Joulu on aikaa, jolloin itse kullakin lähtee vähän käsistä - ja niin tänäkin vuonna Meea sai taas valtavan kasan joululahjoja. Joululahja-postaus venyi tammikuun puolelle, koska viimeisimmät joululahjat kotiutuivat vasta vuodenvaihteen tienoilla - ja halusin kuitenkin koko lahjapinosta napata kuvan muistoksi. :) Oli muuten haastavaa ottaa tuo kuva vasta tammikuun alussa, kun osa lahjoista oli jo leikeissä mukana - eikä tämä hajamielinen äiti enää tarkalleen muistanut, mitä kaikkea paketeista tuli. Jälkikäteen olen tajunnut, että ainakin kynsilakat ja huuliharppu tästä kuvasta jäivät pois, ehkä jotain muutakin.

Koska lahjoja oli valtavasti (ja minun mielestäni ihan liikaa - vaikka itsekin useamman lahjan neitokaiselle lahjapaperiin käärin), ajattelin viimevuotiseen tapaan nostaa esille vain muutamia lahjoja.



Baby Born -nukke oli kaikesta päätellen ykköslahja tänä jouluna. Lilliksi ristittyä nukkea on hoivattu niin paljon, että ihme, ettei se ole vielä haljennut rakkaudesta. <3

Lilli-vauvan lisäksi joululahjaksi tuli vauvanhoitotarvikkeita (eli ne, mitkä Baby Born -paketissa on mukana), kehto, petivaatteet ja kylpyamme leluineen. Kehto oli aivan pakko sijoittaa Meean sängyn viereen ja neiti silittelee iltaisin nuken uneen ennen kuin itse painaa päänsä tyynyyn; pariin kertaan on myös laulanut Lillille tuutuutupakkarullaa.

Lillin nimen hän muuten keksi ihan itse. Kyselin, että mikäs tytön nimi tällä vauvalla voisi olla. Ensimmäiset ehdotukset olivat muistaakseni "äiti", "Arttu", "heppa" ja "telkkari", mutta maanittelun jälkeen sieltä tuli ihan oikeakin tytön nimi. Hänestä tuli Lilli.

"Vaan äiti saa antaa vauvalle maitoa pullosta; minä olen tämän vauvan äiti!", neiti on jo monesti todennut ja hoivaa niin tarmokkaana pikkuäitinä vauvaansa. Jonkinlaista hoivaviettiä meillä on ollut nähtävillä loppuvuoden aikana, mutta tämän uuden nuken hän on kyllä ottanut hoiviinsa paljon pontevammalla rakkaudella. :)



Pelit olivat tottakai yksi parhaimmista lahjoista - niitä toivoi sekä äiti että tytär täksi jouluksi. Lautapelien pelaaminen on alkanut kiinnostaa pikkuneitiä ja keskittymiskyky pelaamiseen kasvaa koko ajan. Yhdessä pelailu onkin mukavaa ajanviettoa ja siksi lautapelit olivat mieluisia lahjoja koko perheelle. Veikkaanpa, että näitä löytyy toivelistoilta jatkossakin; lautapelejä ei voi koskaan olla liikaa?

Pelivalikoima kasvoi joulun aikaan melkoisesti, kun joulupukki toi Chocon, Mummon Ankan Maatila -pelin, prinsessapelin sekä muistipelikirjan. Näitä on joulun jälkeen pelailtu ja neiti on ollut ihan fiiliksissä! Etenkin tuo Choco (joka on samantyylinen kuin aiempi lemppari Pikku Myy -peli) on ollut neidin mieleen.

Lisäksi pelien joukkoon luokittelisin myös Frozen-palapelin, puisen rakennuspalapelin sekä nuppialustan, jotka myös joulupaketeista paljastuivat.



Neidin saamat pikkulegot olivat yksi kivoimpia lahjoja. Pakko sanoa näin, vaikka itse nämä ostinkin (no okei, äitini osti tuon alustan). :D Meealta löytyi tätä ennen kotoa vaan Duploja - jotka nekin toki edelleen ovat leikeissä mukana - eli nämä joululahjaksi saadut olivat neitokaisen ensimmäiset omat pikkulegot.

Mummin ja vaarin luona on leikitty viime kesästä asti minun vanhoilla pikkulegoillani, ja selkeästi ne ovat olleet Meean mieleen. Ehkä osittain siksikin, että pikkulegoja ei omasta kodista vielä ole löytynyt. No, nyt kuitenkin ensimmäiset pikkulegot on ostettu. Legokokoelma toki on vielä melko vaatimaton, mutta riittänee 2,5-vuotiaan leikkeihin aivan mainiosti. :)



Frozen on hitti - edelleen - ja ei ollutkaan yllättävää, että paketeista paljastui melko paljon Frozenia. Isoin juttu olivat tietenkin Anna- ja Elsa-nuket, joilla on leikitty monenlaisia leikkejä joulunpyhinä. Pari päivää vuodenvaihteen tienoilla Meea hoki "Haluaisin samanlaiset letit kuin Annalla!"

Lisäksi Frozen-aiheisena joulupaketeista paljastui rahapussi, kännykkä, soitinsetti, pari erilaista säilytyslaatikkoa, kynäsetti, liidut, kynsilakat, tyyny, viltti, palapeli, tarroja, karkkia - sekä pari erilaista Olof-hahmoa.

Kunnon Frozen-yliannostus. Toivotaan, että se Frozen pysyy hittinä ainakin vielä hetken. :D



Vaikka pehmoleluja on jo valtava kasa, niin ne vaan ovat aina mieluisia lahjoja lapselle. :) Meea sai joululahjaksi kaksi pehmolelua (eri päivinä avatuista paketeista) ja kumpikin päätyi samantien seuraavan yön unikaveriksi. <3

Pöllö (joka on muuten myös minun mielestäni aivan ihastuttava!) saavutti paikkansa vakiounikaverina samantien jouluaattona - Meea siis sanoi paketin avattuaan "tässä on minun uusi unikaveri!" ja juoksi viemään pöllön sänkyyn nukkumaan kesken lahjojen avaamisen. :) LPS-nallukalle hän puolestaan eräänä iltana unta etsiessään jutteli "Kuulepas nalle, sinä olet ihan samanlainen kuin Sanabileiden nalle!" ja tämä nalle onkin ollut nyt vakio-unilelu - Meealla kun ei edelleenkään mitään yhtä tiettyä unilelua ole, vaan kainaloon otettava pehmolelu vaihtelee tilanteen mukaan.



Pakko nostaa vielä esille nämä "kotitalousvälineet". Kahdessa kuvassa, kun en tajunnut vielä kuvatessani, että nämä lahjat voisi yhdistää samaan aihealueeseen (ja ei, en millään jaksa enää ottaa uusia kuvia tätä bloggausta varten - oli sen verran haastavaa muutenkin kerätä kaikki lahjat samaan kuvaan).

Puiset leikattavat ruuat ovat olleet Meean lahjalistalla jo vuoden; ostin sellaisia sitten itse, kun Lidlissä niitä (halvalla) bongasin. Ostin itse asiassa näitä muutaman enemmänkin; ovat vielä kaapissa jemmassa synttäreitä tms odottelemassa. :) Leikattavat ruuat ovat olleet kyllä yksi leikityimmistä joululahjoista - Lilli-vauvan ohella. Leikkikeittiökin itsessään on yksi neidin leikityimmistä leluista, joten sinänsä ei ole ihme, että myös nämä leikkiruuat kiinnostivat. Vaikkakin näiden kanssa ei välttämättä tarvitse edes varsinaisesti kokata; veitsen käytön harjoittelu ja ruokien "pilkkominen" on aivan yhtä jännittävää.

Äidin pieni kotiapulainen sai lahjaksi myös ikioman imurin ja harjan. Ja kyllä niillä onkin siivottu! Jatkossa siivouspäivät sujuvatkin helposti, kun neiti voi auttaa; häneltähän löytyy jo ennestään rikkalapio ja siivousrätti leikkikeittiöstään. ;)



Kirjoja paketeista ei tainnut tulla lainkaan (lukuunottamatta ostamaani Minun sukuni -kirjaa - joka sekään ei mikään satukirja ole), mutta dvd:itä sitäkin enemmän. Taisi itse asiassa aika lailla tuplaantua Meean dvd-määrä joululahjojen myötä. :D

Meea pikkuhiljaa malttaa jopa katsella lastenohjelmia, joten nämä paketit lienevät äidin (ja kotitöiden tekemisen) kannalta ihan hyviä lahjoja. ;) Itse olen ajatellut, että voisi ryhtyä keräämään Meealle Disneyn klassikot -elokuvia. Nyt on kasassa kaikkineen jo kolme (jo aiemmin olleet Lumikki ja Bambi, sekä lahjaksi saatu Pieni Merenneito), joten alussa vasta ollaan keräilyssä - yhteensähän noita on yli viisikymmentä! :D



Ulkoleluja ei ollut tänä vuonna toivelistalla, koska ajattelin kaiken tarvittavan jo pihaltamme löytyvän. Onneksi ne isoimmat saadut lahjat tänä vuonna kuitenkin olivat ulkoleluja, sillä sisätiloihin ei todellakaan näin isoja leluja olisi enää mahtunut. :D

Meea nimittäin sai lahjaksi (pinkin!) rattikelkan sekä potkukelkan. Näillä kelpaa huristella tänä talvena - ja muutamana seuraavanakin! Lisäksi ostin itse Meealle liukurin ja luistelukypärän (joka unohtui yllä olevasta kuvasta, hups).

Vaikka joulunpyhinä satoi vettäkin, ehdittiin kuitenkin kaikkia näitä talviurheilun joululahjoja testaamaan jo välipäivinä ja ne ehdottomasti olivatkin yhdet parhaista lahjoista!


Seuraa Facebookissa, Instagramissa ja Bloglovinissa.

keskiviikko 4. tammikuuta 2017

Keittiöpyyhkeet perunapainannalla made by taapero

Minulla on ollut tapana antaa Meean kummeille ja isovanhemmille joululahjaksi jotain Meean liittyvää. Ensimmäisenä vuotena he saivat kuvalahjat, edellisvuonna Meean värittämät joulukuusen koristeet/mukit ja tänä vuonna vuorossa olivat omatekoiset keittiöpyyhkeet.

Nämä olivatkin ihan konkreettisesti omatekoiset, sillä en löytänyt kaupoista kokovalkoisia keittiöpyyhkeitä painamista varten, vaan jouduin ompelemaan pyyhkeet itse. Omalla ompelukokemuksellani tämäkin oli haaste, eivätkä pyyhkeet varmaan ihan priimaa ole. Ajanevat asiansa kuitenkin. :D

Leikkelin kankaan palasiksi ja tein perunoista painantamuotit piparkakkumuottien avulla. Sydämiä ja tähtiä sekä keltaista ja mustaa kangasväriä. Meean mielenkiinto ei riittänyt ihan näin moneen (5 kpl) pyyhkeeseen kerralla, mutta saatiin kuitenkin pyyhkeet painettua hyvissä ajoin ennen joulua.



Painamisen jälkeen silitin, ompelin, silitin ja ompelin. Löysin netin syövereistä ihanat kangasmerkit, jotka toivat hyvän loppusilauksen näille pyyhkeille. Ompeluharrastusta pitäisi selkeästi päästä pian jatkamaan, sillä näitä merkkejä jäi vielä viisi kappaletta pussiin odottelemaan. ;)

Painoin itse asiassa samalla kertaa myös itse yhden sydänkuvioisen keittiöpyyhkeen, mutta se on vielä odottavat projektit -kasassa (tämän muuten unohdin tästä projekti-listauksesta!) - ihan jo siksikin, että onnistuin tuhoamaan silitysraudan ja uutta ei ole vielä ostettu...



Saa nähdä, menevätkö lahjat käyttöön vai koristeeksi, mutta ainakin lahja oli tällä kertaa melko persoonallinen. Toista samanlaista ei varmastikaan löydy!

Parastahan oli tietenkin se, että Meeakin oli perunapainannasta sen verran fiiliksissä, että muisti tuon pari viikkoa aiemmin tehdyn painamistyön vielä joulunakin. Ei sentään mennyt paljastamaan kummeilleen aatonaattona lahjapaketin sisältöä sitä ojentaessaan - vaikka oltiin aiemmin päivällä puhuttu ja muisteltu mieliin, mitä paketissa onkaan. :)




Seuraa Facebookissa, Instagramissa ja Bloglovinissa.

tiistai 3. tammikuuta 2017

Uuden vuoden lupaukseni

Vuoden vaihtuessa on perinteisesti tehtävä lupaukset uudelle vuodelle - ihan vaan siksi, että jotain on luvattava. Siispä tässä omat uuden vuoden lupaukseni vuosimallia 2017.




1) Aion liikkua enemmän
Aion joka viikko harrastaa liikuntaa kahdesti. Olipa se sitten kotijumppaa, reipasta kävelyä tai aktiivista touhuamista taaperon kanssa. Kahden kerran liikuntatavoitteesta ei tingitä, vaan liikunnat suoritetaan vaikka peräkkäin sunnuntai-iltana, jos ei ole aiemmin ehtinyt.
Paitsi jos olen kipeänä. Tai jos Meea on kipeänä. Tai jos mies on kipeänä (koska miesflunssa on ehkä pahinta). Tai jos töissä on ollut tositosi kiireistä. Tai jos on jotain muita projekteja kesken, jotka pitäisi saada ehdottomasti sillä viikolla valmiiksi. Tai jos ei vaan millään jaksa. Mutta näitä poikkeuksia lukuunottamatta aina.

2) Aion syödä terveellisemmin
Aion syödä joka päivä vihanneksia/kasviksia/marjoja. Aion vähentää leivän syömistä, joka on yksi pahimmista vatsanturvottajistani. Aion juoda enemmän vettä ja vähemmän muuta (siis maitoa tai limpparia). Aion lopettaa herkuttelun ja pitää korkeintaan yhden herkkupäivän viikossa. Aion ottaa kaikki tiedossa olevat terveelliseen elämään ja painonpudotukseen liittyvät ruokaan liittyvät vinkit käyttöön arjessa.
Ainakin siihen asti, kunnes repsahdan kerran; ajattelen, että ei kai toinenkin kerta haittaa ja pian olen tilanteessa, jossa kahdeksannen kerran jälkeen ei ole enää mitään väliä, mitä syö. Sen jälkeen odotan sopivaa tilannetta, jossa voisi jälleen aloittaa terveellisen elämän; maaliskuun jälkeen sopivia paikkoja ei oikein ole näköpiirissä, koska ensin on Meean synttärit (joita ennen väsyttää juhlajärjestelyt ja ei ehdi panostaa syömiseen - ja joiden aikana kuitenkin joutuu syömään herkkuja), heti perään vappu (jota ennen ei kannata muuttaa syömistottumuksia, kun kuitenkin repsahtaisi), sitten alkaakin pitkä kesä aina toukokuun puolivälistä elokuun loppuun (jolloin on pakko syödä grilliruokaa, koska sitä saa niin harvoin). Ja sittenhän se joulu tuleekin jo ihan pian kesän jälkeen (ja silloin nyt ainakaan ei voi aloittaa terveellisyys-projektia!).

3) Aion ottaa vähemmän "projekteja"
Aion keskittyä vain muutamaan mieluisampaan "projektiin" ja jätän muut tekemättä. Aion iltaisin töiden jälkeen myös levätä, enkä aina vaan miettiä, mitä seuraavaksi pitäisi tai voisi tehdä.
Tämän vuoksi olenkin suunnitellut tähän alkuvuoteen ainoastaan muutaman projektin, joita tartun tekemään kotitöiden ohella iltaisin ja viikonloppuisin (eli yhtenä viikonloppuna; muille on jo suunnitelmia lyötynä lukkoon). Aikaahan on ruhtinaallisesti; tunneissa laskien yli sata tuntia tammikuussa - josta toki täytyy vähentää se tuntimäärä, mikä kuukaudessa kuluu kotitöihin, lapsenhoitoon ja parisuhteeseen, eli tunteja on todellisuudessa vain murto-osa tuosta.
Mielen päällä olevia, osittain aloittamista odottavia, projekteja alkuvuoteen ovat ainakin:
- säilytyskorien virkkaaminen ontelokuteesta Meean huoneeseen
- keskeneräisten virkattujen ruokien tekeminen loppuun (plus ehkä muutama ruokavirkkaus-idean toteutus niiden lisäksi)
- sinivalkoisten vauvasukkien kutominen Suomi100-hengessä
- pikkuneidin huoneen sisustusprojektin loppuunsaattaminen (kunhan joulukuusi on saatu huoneesta pois)
- joulun siivoaminen pois kotoa (oikeasti tämän viikon projekti!),
- vierashuoneen sisustusprojekti (joka on tällä hetkellä "uusi kaappi kasattu" -vaiheessa)
- Ikea-tilauksen tekeminen (ostoslistalla ainakin sohvapöytä ja säilytyslaatikoita; tätä tilausta varten sisustusprojektia pitäisi saada hieman eteenpäin)
- Meean pienten vaatteiden ja vanhojen lelujen myyminen / vienti SPR:lle
- Minun Sukuni -kirjan täyttäminen
- kuvallisen "viikko-ohjelman" tekeminen Meealle (tai sitten vaan tilaan tämän)
Vielähän tonne pari mahtuis? Ehkä se keittiön ja kylppärin kaappien siivous vielä saataisiin mahdutettua alkuvuoteen - niin ja vaatteiden ompelu Meealle, kun kankaitakin olisi kaappi täynnä. Lisäksi ikuisuusprojekteista odottelevat ainakin Meean leikekirjan tekeminen ja varaston siivous, ehkä nekin ehtisi tekemään? Ja, ja, ja...
Sellaisen ihanan tuunatun DIY-kalenterin jätin sentään alkuvuoden listasta pois, koska aika ei vaan riitä - vaikka sen tekeminen houkuttaisi kyllä aivan hirveästi! <3

4) Aion tinkiä perfektionismistani
Aion alentaa vaatimustasoani ja tehdä asiat vaan riittävän hyvin, en täydellisesti. Vain vaadittavat, ei mitään extraa. Esimerkiksi Meean synttäreille en aio leipoa kymmentä erilaista syötävää (kahdeksan riittää), en aio tehdä omatekoisia muffinssiviiri-koristeita tai numeron 3 muotoon koottua valokuvaesitystä seinälle (ehkä), enkä myöskään aio astua epämukavuusalueelleni ja opetella täytekakkua varten täysin uusia taitoja (paitsi jos löydän to-del-la hyvän idean). Jos repäisen kunnolla, laitan synttärikutsutkin menemään tekstiviestinä varta vasten väsätyn kortin sijaan!

5) Aion olla polttamatta tupakkaa
Aion luvata myös, etten polta tupakkaa tänä vuonna. Tämä lupaus lienee kaikista helpoin pitää, koska en ole koskaan tupakkaa polttanut. :D Voisin myös samaan syssyyn luvata vähentäväni alkoholin käyttöäni - joka lienee toinen yhtä yleinen uuden vuoden lupaus - toki oma alkoholinkäyttöni on nykyään sen verran vähäistä, että sen vähäisen määrän vähentäminen voi olla haastavaa. :D

6) Aion vähentää some-aikaa
Oikeasti - tämä on se ihan aito ja oikea lupaukseni vuodelle 2017. Somesta on tullut melkoinen aikasyöppö; kun kännykkä on käsillä lähes koko ajan, tulee Facea, Instaa ja Whatsappia selailtua aivan turhan paljon. Jatkossa pyrin vähentämään tätä; esimerkiksi Insta-kuvien määrä tuskin tulee vähentymään, mutta pyrin vähentämään sitä selailua ja puhelimen jatkuvaa vilkuilua. Totaaliseen lopettamiseen en pysty, mutta vähentämiseen kyllä. Yhtenä hyvänä "korvikkeena" ajantappovälineenä (ihan kuin minulla sitä aikaa riittäisi tapettavaksi...) tulee tulevana vuonna toimimaan myös e-kirjat, joiden avulla puhelimesta ei tarvitse irrottautua totaalisesti - mutta sen silmäilyn sisältö on kuitenkin rakentavampaa.



Mitä sinä lupaat tulevalle vuodelle?


Seuraa Facebookissa, Instagramissa ja Bloglovinissa.

sunnuntai 1. tammikuuta 2017

Vuoden 2016 luetuimmat

Edellisvuotiseen tapaan vuoden vaihtuessa on hyvä katsoa hetki taaksepäin - blogissa se tarkoittaa luetuimpien bloggausten listaamista.

Miltä näyttää vuoden 2016 top 5 blogin silmin?



5. Maitoallergia selätetty!

Yksi blogihistorian parhaita bloggauksia; aiheen takia. Maitoallergian selättäminen vaikutti niin paljon arkeen ja ruuanlaittoon - positiivisella tavalla. Nyt reilu puoli vuotta myöhemmin, maitoallergia tuntuu hyvin etäiseltä muistolta. Ja hyvä niin!




4. DIY-joulukalenteri 2016

Tämänvuotisesta joulukalenterista kirjoittelin heti tuoreeltaan; päivä sen jälkeen, kun joulukalenteri valmistui. Myös joulukalenterin sisällöstä kirjoitin blogiin toissapäivänä, mutta se ei ole ehtinyt vielä saamaan kovinkaan montaa lukukertaa.




3. Jouluaskarteluna lumiukko

Bloggauslinkkien jakaminen erääseen askarteluryhmään vaikuttanee aika selvästi blogin kärkiviisikkoon - kovin askartelupainotteisia kun nämä suosituimmat kirjoitukset ovat. Mutta väliäkös sillä. ;) Joulukalenterin luukusta löytyneiden tarvikkeiden voimin tehtiin neidin kanssa ihastuttava lumiukko. Joka muuten tulee pääsemään hyllylle koristeeksi vielä seuraavana jouluna - ja sitä seuraavana ja sitä seuraavana...




2. Joulukorttiaskartelua vuosien tauon jälkeen

Tämän vuoden joulukorteistakin bloggasin, mutta nämä vuoden takaiset kortit ovat ehtineet saamaan huomattavasti enemmän lukijoita. Olivathan nämä lumiukkokortit hurmaavat - mutta sen verran suuritöiset, että samanlaisia en tule enää koskaan tekemään. :D




1. Lumiukkosoppaa päiväkodin tädeille

Luetuimpana bloggauksena tänä vuonna oli lumiukkosoppa! Ihan reilusti kärjessä; nopeasti laskien n. 30 % enemmän lukukertoja kuin kakkossijalla olleella bloggauksella. Sinänsä hauskaa, että juuri tänään pikkuneidin kanssa keitettiin hänen joululahjakseen saama lumiukkosoppa. :)


Ihanaa alkanutta uutta vuotta kaikille blogin lukijoille! Mistä aiheista sinä haluaisit lukea tulevana vuonna?

Seuraa Facebookissa, Instagramissa ja Bloglovinissa.

perjantai 30. joulukuuta 2016

Joulukalenterin sisältö 2016



Tänäkin vuonna pikkuneiti sai tavarajoulukalenterin. Vuoden takaisen kalenterin sisältö löytyy täältä, mutta mitä kaikkea tonttu olikaan tänä vuonna Meean joulukalenteriin laittanut?

----------


1: Villasukat - Kudoin itse Meealle ex tempore nimetyt villasukat. Ajatuksena oli tehdä näistä päiväkoti-villasukat (jotka eivät erillistä nimeämistä tarvitsisi), mutta nimen vuoksi niistä tulikin sen verran pitkävartiset, että eivät ole parhaimmillaan päiväkodin hulinoissa. :D



2: Huulirasva - Neiti on toivonut jo pitkään omaa huulirasvaa - ja tämä taisikin olla yksi parhaista joulukalenterin yllätyksistä. Hän kun monesti iltaisin pohti, mitä seuraavana aamuna joulukalenterista mahtaakaan löytyä ja etenkin joulukuun alkupäivinä hänen oma vastauksensa oli "varmaan huulirasva!"



3: Lorupussilorut 1 - Lorupussi on neidille mieluinen lelu ja se on jo pitkään kaivannut lisää loruja ja lauluja leikittäväksi. Kolmosluukusta tuli kuusi kappaletta uusia loruja lorupussiin.



4: Joulutikkari - Sunnuntaiaamu alkoi tikkarin syönnillä. Alunperin ajatuksena oli laittaa useampaankin luukkuun karkkiyllätys, mutta olinkin hamstrannut (taas) yllätyksiä niin paljon, ettei karkeille jäänyt enää tilaa. :D



5: Palapeli 1 - Ostin kesällä paikalliselta fb-kirppikseltä kasan palapelejä, muistaakseni yhteensä kymmenisen palapeliä parilla eurolla. Osan jätin jemmaan "pottapalkinnoiksi" ja siellähän ne kaapissa olivat edelleen, kun tuli aika miettiä joulukalenterin sisältöä.



6: Lumiukko-askartelutarpeet - Neidin innostuttua askartelusta, innostuin itse kartuttamaan askarteluvarastoamme. Ostin samalla tarpeita useampaan jouluiseen askarteluun - ja nehän sopivat mainiosti myös joulukalenterin täytteeksi (tätä en tajunnut vielä niitä ostaessani). Valmiin lumiukon näet täältä.



7: Pikkuheppa - Samaa sarjaa palapelien kanssa; ostin siis kesällä kassillisen heppoja vitosella (joukossa myös keppiheppa) ja osan jemmasin kaappiin. Sieltä kaivoin sitten muutaman pikkuhepan joulukalenteriinkin.



8: Hammasharja - Ihme kyllä, tämä oli myös yksi Meean lemppariyllätyksistä joulukalenterissa! Voi kun olisin tajunnut ostaa hammastahnankin yhteen luukkuun; se nimittäin veteli jo viimeisiään joulukuussa ja olisi ollut hyvä (ja tarpeellinen) lisä joulukalenteriin. ;) Hammasharja oli siis sen verran mieluinen, että hampaat piti päästä harjaamaan uudella harjalla heti ja neiti jopa esitteli harjaansa Arttu-hauvalle ylpeänä.



9: Jouluinen kynä - Tämä kynä on pyörinyt meidän "lahjakaapissa" jo monta vuotta, en edes muista mistä tämä alunperin on meille tullut. Joskus meinasin jo ottaa kynän käyttöön töihin, kun omat kynäni tuntuivat katoavan aina pöydältä - ajattelin, että tätä ei kukaan kehtaisi napata mukaansa. Jäi kuitenkin ottamatta ja nyt kynä pääsikin parempaan käyttöön Meean joulukalenterin täytteeksi.



10: Lorupussilorut 2 - Lisää lorupussiloruja. Yksi mukava joulukalenteri-ideahan olisi ollut lorupussiloru joka päivälle! Ihan niin paljoa en kerennyt loruja askartelemaan - vaikka tekemättä jäi vielä monta Meean tuntemaa lorua ja lastenlaulua. Katsotaan, josko alkuvuodesta olisi aikaa askarrella lisää loruja; lorupussi kun on Meean mielestä ehdottoman mukava kapistus!



11: Joulukuusi-askartelutarpeet - Askartelujutut piti sijoittaa viikonlopuille, joten sunnuntaina päästiin heti aamusta askartelemaan joulukuusta. Nämä askarteluosiot Foam Clay -massoineen olivat selkeästi kalleimmat tässä joulukalenterissa; mutta nämä olivat sellaisia hankintoja, jotka olisin joka tapauksessa askartelusta innostuneelle neidille ostanut.



12: Pikkuheppa - "Mai lit pouni" neiti huusi jo innostuneena. My Little Ponyt ovat nyt kuuminta hottia (en edes tiedä miksi?), joten nämä viime kesän kirpparilöydöt olivat kyllä hyvä lisä joulukalenteriin!



13: Pinnit - Kyseiset pinnit ostin alunperin vuonna 2012 häidemme morsiusneidoille. Ostelin erinäisiä hiuskoristeita heille ja nämä jäivät tuolloin yli - ja päätyivät sinne "lahjakaappiimme", jossa on siis kaikenlaista tavaraa vuosienkin takaa. Sitä kyseistä kaappia siivoilin joulukalenteria täyttäessäni ja nämä pinnit olivat myös oiva lisä pikkuneidille. Vaikkeivät pinnit yleensä kovin kauaa neidin päässä pysykään (hän siis repii ne itse irti), olivat nämä perhospinnit Meeankin mielestä ihastuttavat.



14: Virkattu munakas ja pekoni - Muutaman virkkauksen ehdin tekemään Meean joulukalenteriin. Enemmänkin piti, mutta herneenpalko ja parsakaali jäivät vielä keskeneräisiksi. Vuosi sittenhän virkkailin enemmänkin Meean kalenteriin. Munakas oli jo valmiina, mutta pekonin sen kaveriksi tein marraskuun viimeisinä päivinä - koska oli "pakko".



15: Pikkuheppa - Ajattelin aluksi, että viitsiiköhän näitä näin montaa samanlaista heppaa laittaa, mutta joka aamu Meea on kyllä niistä ollut innoissaan. Tämä kyseinen pikkuheppa sai nimekseen "Risto Räppääjä" - neidiltä siis hepan nimeä aamutuimaan kyselin ja spontaani vastaus oli aivan loistava. Kaikista pikkuhepoistaan Meea siis edelleen muistaa, kuka on Risto Räppääjä. :D



16: Joulukuusen pallo 1 - Lauantain suunnitelmissa oli tuoda joulukuusi neidin huoneeseen, joten perjantaina kalenterista paljastui jo sitä enteille joulukuusen pallo. Ihastuttavia palloja myytiin Tigerissä 0,50 e kappalehintaan (euron paketissa siis kaksi palloa), joten tälle ei kyllä paljon hintaa tullut! Tiger oli muutenkin unelmakauppa pienen neidin joulukalenteria täytettäessä; harmi, että itse kävin sieltä hakemassa vaan loppuvaiheessa muutaman täytteen - Tigerin tavaroilla olisi saanut helposti koko kalenterinkin täyteen suhteellisen edullisesti!



17: Askartelutarvikkeita - Muutamat äidiltäni saamat jouluiset askartelutarpeet sujautin lauantain joulukalenteriin. Askartelutarvikkeita oli tosiaan pakko laittaa viikonloppuaamuille, ettei päiväkotiin lähtiessä tule itku. Silloin marraskuun lopussa ei vaan kaikki viikonloppumenot olleet selvillä ja tänäkin lauantaina lähdettiin heti aamusta parturiin - siksi jäi askartelu väliin ja itse asiassa vasta seuraavalla viikolla muistettiin liimailla osat kasaan.



18: Puuhelmiä - Tigeristä eurolla pussillinen puuhelmiä. Aamutuimaan ei keskittymiskyky riittänyt puuhelmien pujotteluun, mutta niiden järjestely ja ihailu tuntuivat riittävän. Myöhemmin sitten testailtiin pujotteluakin, mutta hetki vielä menee, että saadaan kokonainen kaulakoru aikaiseksi. ;)



19: Joulukuusen pallo 2 - Joulukalenteri on usein tehokas "herätyskello", etenkin maanantaiaamuisin, jolloin yleensä väsyttää kaikista eniten. Neiti nousee sängystä reippaasti, kun tietää saavansa avata joulukalenterin ja välillä se joulukalenterin sisältökin saa energiat nousuun. Kun pussukasta paljastui joulukuusen pallo, kääntyi neidin suu hymyyn ja hän juoksi (!!) laittamaan pallon omaan joulukuuseensa. Kyllä oli hyvä aloitus maanantaille ja jouluviikolle!



20: Pikkuheppa - Pikkuheppoja ei voi koskaan olla liikaa? Vaikka tämä oli jo neljäs pikkuheppa joulukalenterissa, oli se silti mieluinen yllätys. Koska edellinen (luukun 15) heppa nimettiin Risto Räppääjäksi, piti tällekin hepalle antaa aamutuimaan nimi. Hänestä tuli Pippe. :D



21: Veitsi, haarukka ja lusikka - Nämä tarttuivat mukaan alkutalven Ikea-tilaukseen - yhdessä seinähyllyjen ja halpojen lasien kanssa. Mietin jo tuolloin, että näistä voisi saada täytettä joulukalenteriin. Tosin tuolloin ajattelin laittavani näistä yllätyksen kolmeen eri luukkuun. Kun sitä joulukalenteri-kamaa tuntuikin olevan niin paljon (ja osa jäi ylikin!), sujahtivat aterimetkin kaikki samaan pakettiin - ja hyvin sujahtivatkin, koska olivat juuri oikein mitoitetut kääreenä toimineeseen talouspaperirullaan!



22: Virkattu kurkku, tomaatti ja mansikka - Muutama virkkaus lisää. Näitä meinasin tosiaan jakaa useammalle päivälle, mutta yksinäinen mansikka joulukalenteri-yllätyksenä tuntui vähän laimealta. Eri asia, jos olisi ollut kalenteri täynnä virkattuja kasviksia; silloin se yksinäinen mansikkakin olisi ollut ihan kiva. En tiedä pitäisiköhän alkaa noita virkattuja ruokia tekemään jo nyt, että saisi ensi vuodeksi virkattujen ruokien teema-joulukalenterin? :D



23: Joulutikkari - Joulutikkari katosi suuhun hyvinhyvin nopeasti - sai kunnon energiapiikin (eli sokeripiikin) heti aamuun, ennen kuin lähdettiin ajelemaan joulunviettoon.



24: Palapeli 2 - Kesän kirppispalapeleistä vielä toinenkin joulukalenteriin jouluaaton luukkuun. Jouluaattoa vietettiin omien vanhempieni luona, joten joulukalenterin viimeinen luukku (eli kassi) pakattiin mukaan ja se odotteli Meeaa aattoaamun aamiaispöydässä. Palapeli oli kiva valinta aattoaamuksi siksi, että palapelissä riitti hetkeksi puuhaa aattoaamuun ja se oli eräänlainen joululahja sekin. :)

-----

Laskeskelin, että joulukalenterille tuli hintaa (ilman paketointitarvikkeita) n. 30 euroa. Loppuvuodesta maksoin tämän kalenterin sisällöstä euroina kuitenkin itse vain kymmenisen euroa, sillä aika moni tavaroista oli ostettu jo aiemmin jemmaan ja/tai löytyi "lahjakaapistamme"; lisäksi nuo tikkarit ja 17-luukun askartelutarpeet sain äidiltäni Meean kalenteriin. 30 euron summaan en laskenut käsitöistä yhteensä kuin parin euron summan lankoihin; jos varsinaista arvoa laskettaisiin, niin esimerkiksi villasukillehan hintaa tulisi roimasti enemmän.

Prismassa katselin ennen joulukuuta Frozen-tavarakalenteria, jolla hintaa oli reilut 30 euroa. Sillä summalla sai muutaman keräilyfiguurin, tarroja ja jotain muuta krääsää. Ottaen huomioon, että tämä omatekoinen kalenteri oli euromääräisesti halvempi (vaikka siihen laskisi mukaan ne äitini ostamat tavarat sekä jemmaan ostetut tavarat) ja sisällöltään monipuolisempi ja fiksumpi - olen aika onnellinen siitä, että päädyin tekemään joulukalenterin itse.

Koskaan ei voi mitään asiaa sanoa satavarmaksi, mutta todettakoon, että 99 prosentin varmuudella meiltä tulee vuoden päästäkin tavarakalenteri löytymään. Tietyn teeman kalenteri houkuttaisi (esim. virkattujen ruokien kalenteri), mutta voi olla, ettei sitä malta ensi vuonnakaan keskittyä vain yhteen teemaan.

Sen kuitenkin tiedän, että ensi vuonna mietin ensin pussukat/paketointitavan - ja vasta sitten ostan niihin sopivat tavarat. Päässee nimittäin huomattavasti helpommalla niin!



Seuraa Facebookissa, Instagramissa ja Bloglovinissa.

torstai 29. joulukuuta 2016

Jouluaattona


Tänä jouluaattona herättiin aikaisin aamulla - kuten yleensäkin. Pikkuneiti määrää heräämisajan ja aikaisista päiväkotiaamuista (ja vasta yhdestä lomapäivästä ennen jouluaattoa) johtuen se oli tänä jouluaattona kuuden jälkeen.

Joulun viettoon oltiin tänä vuonna lähdetty jo edellispäivänä vanhempieni luokse. Joulutunnelmaa ei joutunut etsiskelemään, sillä äitini esille laittamien joulukoristeiden määrä ylitti varmasti laissa sallitun rajan. ;)

Ihan vaan esimerkkinä - pieni murto-osa joulukoristeista. 

Tonttu oli jättänyt aattoaamun aamupalapöytään odottelemaan yhden paketin. Jouluaaton kihelmöivä jännitys oli taattu heti aamusta. Aamupala piti syödä vauhdilla, jotta paketin pääsi avaamaan.

Paketista paljastunut Tonttu Toljanterin Joulukalenteri herätti kiinnostusta, mutta katselu jäi sillä erää väliin. Seuraavaksi kun piti päästä avaamaan joulukalenterit - joiden avaamisesta oli jo muodostunut tapa. Tavarajoulukalenterin reissuun mukaan pakatusta kassista tuli Nalle Puh -palapeli, jota alettiin heti kokoamaan.

Aattoaamun asusteena varta vasten ostetut joulupaidat. :)

Suuntasimme heti aamusta hautausmaalle viemään kynttilöitä. Monesti hautausmaalla on käyty vasta iltapäivällä, mutta pikkuneidin päikkäreistä ja jouluaaton muusta ohjelmasta johtuen aikainen aamu oli paras ajankohta hautausmaalla käynnille. Ja kyllä siellä jo aamusta loisti kynttilämeri palamassa.

Mies jäi koiravahdiksi hautausmaalla käynnin ajaksi ja lämmitteli samalla aamusaunan. Saunakin sijoitettiin päikkäreistä johtuen ennen lounasta, jotta neitikin ehtii joulusaunaan. Päikkäreiden jälkeen kun piti vielä ehtiä syödä ennen pukin tuloa. Päikkäreiltä heräämisen kellonaika kun ei ole kiveen hakattu - ja kesken unien neitiä ei vaan voi herätellä ilman että loppupäivä menee kiukkuillessa.

Aamusauna teki terää itse kullekin ja päivä lähti kunnolla käyntiin. Mummi kokkaili viimeisimpiä laatikoita ja vaari hämmensi riisipuuroa. Neiti halusi samanlaisen hatun kuin mummilla ja lauleli joululaulujen ohella myös Leipuri Hiivaa, Joulupukin Kuuman Linjan pyöriessä taustalla.

Jouluaaton Leipuri Hiiva.

Lounaaksi riisipuuroa ja mantelin löytäjälle palkinto. Vaarin kauhaan tarttunut manteli siirrettiin vaivihkaa pikkuneidin lautaselle ja hän sai muikeana palkinnon osakseen. Riisipuuro maistui kaikille ja itsekin söin kaksi lautasellista; toisen kanelin ja toisen sekahedelmäsopan kera.

Perinteinen Lumiukko telkkarista ja sitten pikkuneiti lähti isänsä kanssa päikkäreille. Sillä aikaa paketoin viimeisen lahjan, kannettiin joulusäkit tuulikaappiin pukkia odottelemaan, tehtiin rosolli ja äitini laittoi joululaatikot paistumaan... Taidettiin hetki ehtiä istahtaakin ennen joulupäivällistä.

Jouluselfie ja ihana kamala joulupaita.


Ruoka oli pöydässä puoli neljän aikoihin ja pikkuneitikin heräsi ajoissa ennen sitä.

Juuri ennen ruokailua pihapiirissä hiippaili eksyksissä oleva joulupukki, joka etsi lähistöllä sijaitsevaa taloa. Meea tuijotti joulupukkia ikkunasta jännittyneenä ja innoissaan - vielä ihmeellisempää oli, kun vaari käväisi pihalla neuvomassa joulupukille reitin oikeaan taloon. Meealle meni vielä läpi selitys siitä, että joulupukki sanoi tulevansa vasta sitten kun ollaan syöty - oikeasti kun joulupukiksi saapui myöhemmin aivan eri henkilö.

Joulukattaus ja jouluastiasto.


Jouluruuat eivät neidille maistuneet - todennäköisesti jännitti sen verran, ettei pystynyt syömäänkään. (Tänään jouluruokien round 2:n alkaessa söi kyllä porkkana- ja bataattilaatikkoa hyvällä ruokahalulla.) Lihapullia ja haarukallisen makaronilaatikkoa neiti taisi syödä aattona - niin ja joululimppua.

Sitten vaihdettiin joulumekko päälle, tonttulakki päähän ja odoteltiin joulupukkia saapuvaksi. Kauaa ei ehdittykään odotella, kun joulupukki jo kolkutteli ovella.

Joulupukkia odottelemassa.

Pikkuneitiä jännitti sen verran, että istui tiiviisti äidin sylissä joulupukin astellessa sisään lahjasäkin ja kitaran kanssa. Ensimmäisenä pukki kevensi tunnelmaa ja laulettiin yhdessä Joulupuu on rakennettu. Pikkuneiti yllätti äidin reippaudellaan ja lauloi mukana kovalla ja kuuluvalla äänellä - muistaen lähes kaikki sanat!

Joulupukin ryhtyessä jakamaan lahjoja jännitys unohtui ja neiti ponkaisi äidin sylistä joulupukin viereen. Hän otti lahjat vastaan ja kiitti (lähes) jokaisesta reippaasti. Hän myös opasti joulupukkia, mihin tyhjän lahjasäkin voi viikata ja kävi tutkimassa joulupukin kitaraa tarkemmin.

Joulupukki kyläilemässä.

Joulupukin syliin neiti ei uskaltanut, mutta lauloi reippaasti pukille Pieni liekki -laulun - jota hän on edellisviikon lauleskellut kotona ja totesin, että senhän voisi laulaa joulupukillekin. Meea muisti tämän ja itse alkoi laulamaan reippaasti pukille - ihan ilman erillistä kehotusta. Muisti myös itse antaa joulupukille tekemänsä piirustukset.

Joulupukin ollessa lähdössä toisten lasten luokse neiti vielä kyseli "Meeksää sitten kotiin?" ja joulupukin vastauksen jälkeen vielä totesi "Me sitten avataan nämä kaikki lahjat!" Kiikutti vielä joulupukilta unohtuneen kepinkin pukille ja vilkutti ovelta perään. Aivan superreipas neiti!

Joulupukin lähdettyä löytyi vielä muutama lahjapaketti, jotka sitten yhteistuumin jaettiin. Minä luin paketeista nimiä ja neiti kuljetti niitä oikeille henkilöille.

Pikkuneiti muikeana lahjakasansa kanssa. 

Yllättäen pikkuneidin lahjakasa oli isoin ja avaamisessa kestikin yli tunti! Tosin välissä neiti jo joillain leluilla halusi leikkiä ja tutkia niitä tarkemmin. Ajateltiin, että saa nyt tutkailla leluja niin kauan kuin haluaa - säästetään sitten vaikka osa avaamisesta seuraavalle päivälle. Mutta neiti sai kaikki avattua "välileikeistä" huolimatta.

Itse olin innoissani siitä, että sellaista päätöntä "äkkiä vaan kaikki lahjat auki" -ilmiötä ei ollut nähtävillä, vaan Meea oikeasti malttoi keskittyä jokaiseen pakettiin. Toki esimerkiksi vaatelahjat eivät niin kamalan mielenkiintoisia olleet ja niiden jälkeen haettiin jo aika nopeasti uusi paketti avattavaksi. Mutta kuitenkin; ei niitäkään viskattu sivuun tai vaikutettu mitenkään epäkiitollisilta niistäkään (lapsen mielestä vähän tylsemmistä) paketeista.

Lahjojen availua. 


Lahjojen availun jälkeen neiti kävi ottamassa hieman välipalaa (jota tosin itse luulin silloin iltapalaksi) ja sitten availtiin vielä vuoronperään muiden lahjat. Hienosti Meea jaksoi siinäkin auttaa ja tutkailla tarkasti, millaisia lahjoja muut saivat. Ja oli innoissaan muidenkin lahjoista; yritti jopa omia muutaman itselleen. :D

Äidin apulainen.

Vielä hetki leikkimistä ja iltapalaa, kun kaikkien lahjat oli saatu auki. Kello taisi olla yhdeksän, kun Meea vihdoin pääsi sänkyyn asti. Aika reippaasti jaksoi, koska arkisin meillä kuitenkin ollaan sängyssä jo ennen kahdeksaa. Joululahjaksi saatu ihastuttava pöllö pääsi heti unikaveriksi ja Tuiki tuiki tähtöstä laulaen neiti vihdoin aattoiltana simahti puoli kymmenen maissa.

Me aikuiset (ja Arttu-hauva) vietimme vielä hetken aattoiltaa televisiota katsellen, kinkkua syöden, punaviiniä juoden sekä lahjoja tutkaillen. Oli itse kukin ollut melkoisen kiltti tänä jouluna. <3

Rakas joulukaksikko. <3


Seuraa Facebookissa, Instagramissa ja Bloglovinissa.