maanantai 8. helmikuuta 2016

Isojen tyttöjen sängyssä

Meea sai viikonloppuna isojen tyttöjen sängyn, eli vaihdettiin pinnasänky junnusänkyyn.

Junnusänkyyn vaihtaminen on ollut mielessä jo loppusyksystä asti, mutta päiväkodin aloittamiseen liittyvistä uusista asioista johtuen, ei haluttu ottaa yhtä uutta asiaa lisää samaan syssyyn. Vaikka Meea olisi periaatteessa voinut vaihtaa sänkyä jo lokakuussa, päätettiin että uusi sänky tulee olemaan ajankohtainen aikaisintaan tammikuun puolivälissä. Näin ehtii neiti tottua sekä ylipäätään päiväkodin aloitukseen että vuoden alusta alkaneeseen kokopäivähoitoon.

Junnupeitto ja -tyyny sekä yksi lakanapaketti saatiin jo joululahjaksi, ja vuodenvaihteen jälkeen aloin googlettelemaan hyviä junnusänkyjä. Vaihtoehtojahan oli valtavasti; puisia, metallisia, jatkettavia, kiinteitä, kuviollisia, aluslaatikollisia...

Omat kriteerit olivat lähinnä kestävä ja neutraali (toisin sanoen valkoinen). Sekä mieluiten jatkettava malli, jotta sama sänky menisi monta vuotta.

Ehdottomasti parhaaksi vaihtoehdoksi valikoitui Unipuun Jatkopuu-sänky - ainoa huono puoli siinä oli hinta, sillä pelkkä sänky maksaa uutena yli 300 euroa. Esimerkiksi jonkun Ikean jatkettavan sängyn olisi saanut puolet halvemmalla - Minnenin jopa alle satasella!

Kuva lainattu Unipuun esitteestä.

No, onneksi on tori.fi ja kirppistelyä kannattavia ihmisiä. Kyseisiä sänkyjä löytyi yllättävän paljon myynnistä - ja yksi Jyväskylästä ihan äärettömän halvalla! Tai siis; suurinpiirtein samalla eurosummalla sai sängyn + turvalaidan + hyllyn + aluslaatikon, kuin mitä moni muu pyysi pelkästä käytetystä sängystä.

Käytiin katsomassa tuota sänkyä Jyväskylässä ja sehän lähti sitten samantien meidän mukaan pari viikkoa sitten. Muutama käytönjälki ja kolhu siinä toki on, mutta ei mitään pahoja - eikä niitä kyllä ole huomannut nyt, kun sänky on paikoillaan. Eikä yhtään ainutta tarraa, mikä vaikuttaisi olevan monen käytetyn sängyn ongelma (jota en ihan ymmärrä; toivon ainakin, ettei meillä tarroja tulla liimailemaan niin sänkyyn kuin muihinkaan huonekaluihin...). Laskeskelin, että uutena tuo koko setti olisi maksanut 564 euroa - nyt saatiin se yli puolet halvemmalla kuin mitä pelkkä sänky olisi maksanut uutena! Todellinen kirppislöytö!

Sänky kasattiin Meean huoneeseen sunnuntaiaamuna ja sänkyhän oli ihan paras paikka Meean mielestä. Neiti oli kiipeämässä sänkyyn jo kasausvaiheessa ja ilman patjaa - ja kun vihdoin sai luvan mennä sänkyyn, niin eihän häntä meinannut saada sieltä enää pois. :D





Sunnuntai menikin pitkälti sängyssä leikkiessä - sinne kasattiin lelut, siellä luettiin kirjaa, siellä syötiin välipalaa (äidin kielloista huolimatta...) ja siellä jopa vaihdettiin kertaalleen vaippa.

Varsinaiseen nukkumiseen - tai siis nukahtamiseen - sänky sitten soveltuikin huonommin. Koko ajan olisi pitänyt vaan ravata edestakaisin sänkyyn, lattialle, sänkyyn, lattialle - eikä Meea millään malttanut rauhoittua nukkumaan. Uuden sängyn alkuhuumaa.



Meea on tosin aina ollut huono sänkyyn nukahtaja. Vasta loppuvuodesta saatiin se sujumaan ilman suurempia itkuja taisteluita; syksyyn astihan Meea nukahti pääsääntöisesti tuttipullolle syliin ja sänkynukahtamisen opettelu alkoi tositouhulla vasta sitten, kun iltamaito jätettiin kokonaan pois.

En myöskään halua luoda uuteen sänkyyn mitään negatiivisia mielikuvia - eli mitään sänkyyn nukahtamisen pakottamista ei meillä ole ainakaan näin ensimmäisinä viikkoina tarkoitus tehdä. Eikä se kyllä ainakaan näin ensipäivinä olisi onnistunutkaan muuten kuin kiinni pitämällä. :D Sen verran kova halu oli neidillä ravata sänkyyn ja takaisin, sänkyyn ja takaisin.

Nukahtamiset onkin sen sängyssä ravaamis -pelleilyn (jota äiti jaksaa katsoa siihen asti, kunnes meno alkaa väsyneenä olemaan jo holtitonta) jälkeen tapahtuneet äidin kainalossa tai sylissä. Vähän takapakkia siis aiemmin opitusta, mutta eiköhän se sänkyyn nukahtaminenkin onnistu alkuhuuman laannuttua.




Positiivista on kuitenkin se, että sängyssä nukuttaa vallan mainiosti! Turvalaidan ansiosta ei pääse neitokainen tippumaankaan - vaikka meillä kyllä on nyt aluksi ollut patja lattialla vielä turvaamassa mahdollisilta vahingoilta. Mutta ei ole (tietääkseni) tullut yöheräämisiä ja sunnuntain päikkäritkin olivat Meealle aika pitkät (reilu 1,5 h).

Harjoittelua vaatii vielä vähän tuo itse herääminen, koska Meea ei ihan vielä tiedä mitä silloin pitäisi tehdä (eli tulla herättelemään äiti ja isi, ja kertoa että "hei, olen herännyt!").

Sunnuntain päikkäreiltä neiti huuteli sängystään äitiä ja menin hänet sieltä hakemaan. Mutta tänä aamunapa neiti nousi itse kaikessa hiljaisuudessa. Olin itse jo herännyt työaamun kunniaksi aikaisin ja olin juuri vessassa, kun kuulin, että Meean ovi aukesi. Mitään muuta ääntä ei kuulunut ja olinkin varma, ettei vielä nukkumassa ollut mies tajua Meean heränneen. Kiireen vilkkaa tulin pois vessasta ja oven avatessani näin vaan taaperon vilahtavan ovenraossa. Meea kuuli minun olevan tulossa ja juoksi täysillä olohuoneesta takaisin omaan huoneeseensa ja sänkyyn. En tiedä luuliko Meea, että sieltä ei olisi saanut itse lähteä ja pelkäsi jäävänsä kiinni - vauhdilla hän ainakin oli takaisin sängyssä. :D

Suurin jännitysmomentti meillä taitaakin olla se, mihin Meea suuntaa aamuisin herättyään - jos miehen kanssa satutaan olemaan vielä nukkumassa. Onneksi itsellä on huomenna taas aikainen aamuherätys, joten todennäköisesti minä kuitenkin olen meistä ensimmäisenä hereillä. :)

Miten muilla on sujunut totuttautuminen junnusänkyyn? Minkä ikäisenä teillä siirryttiin junnusänkyyn?

Seuraa Facebookissa, Instagramissa ja Bloglovinissa.

4 kommenttia:

  1. Hyvän löydön teit. :) Aivan ihana sänky nyt missä nukkua ja noi lakanat on ihanat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :) Tää sänky vaikuttaa kyllä kestävältä ja laadukkaalta - ja parasta on se, että miellyttää ulkonäöllisesti omaa silmää. :)

      Poista
  2. Me kasattiin junnusänky paikoilleen jo maaliskuussa, mutta vihdoin joulukuussa sain aikaan vipata pinniksen huoneesta pihalle. Nätisti sujuu edelleen nukkumaankäynti, kun aikanaan (10kk??) pidettiin unikoulu. Frida nukahtaa sänkyyn siis yksin :) aamulla tosin jää omaan huoneeseensa kaikessa rauhassa leikkimään tai kellii sängyssä, eikä tule herättämään. Sanoo että äiti hakee :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Me tehtiin vaihdos tälleen kertaheitolla, kun ei tuonne neidin huoneeseen oikein mahdu kahta sänkyä. :) Unikouluja on testattu meilläkin, mutta ollaan vasta siinä vaiheessa (tai siis oltiin ennen sängynvaihdosta), että Meea nukahtaa sänkyynsä, kun on itse vieressä. Se on huomattava parannus jo tuosta syliin nukkumisesta - joka oli vaan tottumiskysymys sen maidon nukahtamisen kanssa. Meeahan ei siis iltamaitoa suostunut juomaan koskaan sängyssään, vaan piti saada olla aina sylissä - ja siihen se unikin sitten useimmiten tuli.

      Poista

Kiitos kommentistasi!