Meea on jo pitkään mennyt nukkumaan pääsääntöisesti iltaseitsemän ja -kahdeksan välissä. Kuuden jälkeen syödään iltapuuro, vaihdetaan vaippa ja yökkäri, pestään hampaat ja kädet. Sen jälkeen hetki leikkiä ja unille iltamaidon kautta sitten kun alkaa väsyttämään.
Merkit siihen, milloin on nukkumisen aika, vaihtelevat illasta riippuen. Tärkeintä on kuitenkin tunnistaa ne ja osata antaa unimaito juuri oikeaan aikaan. Muutoin joko neiti juo maidon ja virkistyy ja leikkii vielä tunnin TAI nukutus kestään piiiiiitkään kiukutellen ja itkien.
Joinain iltoina Meea on selkeästi tosi väsynyt, yleensä jo silloin puuronsyönnin aikaan. Silloin iltaleikit sujuvat yleensä sylissä istuen ja neiti olisi valmis unille jo silloin kuudelta. Jottei aamuherääminen olisi ennen viittä, yritän kuitenkin aina pitkittää nukkumaanmenoa vähintään varttia vaille seitsemään.
Joinain iltoina iltapuuron jälkeen riittää virtaa älyttömästi ja leikit voivat olla jopa vauhdikkaampia kuin päiväsaikaan. Tällöin väsymys yleensä yllättää kesken leikkien.
Useimmiten Meea tosiaan tulee itse pyytämään, että äiti laittaisi hänet nukkumaan. Useimmiten neiti konttaa äidin luokse ja alkaa hokea "mammammaa", eli maito. Neiti voi myös kontata sohvan luo (jossa iltamaito juodaan) ja alkaa hokea mammammaata siellä. Muutamaan otteeseen neiti on myös itse huomannut väsymyksensä, kun kesken leikkien on uni alkanut yhtäkkiä painaa silmissä niin paljon, että joutuu siristelemään silmiä nähdäkseen mitään; silloin kontataan kovaa vauhtia äidin syliin.
Kaikista ihanimman "äiti, laita mut nukkumaan" -pyynnön neiti teki kuitenkin eilisiltana.
Pikkuneiti tuli kesken leikkien minun luokseni, otti kädestä kiinni ja veti käteni poskeaan vasten. Painoi päänsä hellästi kättä vasten ja huokaisi hiljaa "mammammaa".
Tämän äidin sydän suli. <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!