keskiviikko 27. tammikuuta 2016

"Isi" löytyi vihdoin

Otsikko on raflaavampi kuin bloggauksen sisältö. Ei se isi varsinaisesti ole hukassa ollutkaan, mutta "isi"-sana vähän on.

Meea nimittäin osasi ensimmäisten sanojensa joukossa - vuosi sitten - sanoa myös "izi", mutta sitten se sana katosi vuoden iän tienoilla. Eikä tullut millään takaisin. Kesällä Meea alkoi kutsua minua "äijä":ksi ja syksymmällä siitä vääntäen isistä tuli jostain syystä "ähjä". Aluksi näitä oli vaikea erottaa toisistaan, mutta syksyn myötä "äijä" ja "ähjä" olivat selkeästi lausuttuja ja tarkoittivat aina selkeästi eri ihmisiä.

"Isi":ä koitettiin ahkerasti opettaa - mies vielä ponnekkaammin. Meea kyllä tiesi tasan tarkkaan mitä "isi" tarkoittaa, mutta ei millään suostunut sanomaan niin itse. Vaikka osasi sanoa muun muassa "sisi" ja "pissi".

Joulun jälkeen "isi" löytyi ihan itsestään. Ensin se tuli "ähjä":n tilalta muutamaan otteeseen silloin tällöin, sitten Meea alkoi viljelemään sitä puheessaan aina isistä puhuttaessa. Vuodenvaihteen jälkeen ei ole "ähjä"-sanaa meillä enää kuultu, vaan isistä on tullut ihan oikeasti "isi".

Niin ja en minäkään enää ole "äijä". Vähän "isi"-sanan löytymisen jälkeen Meea sanoi muutaman kerran pyydettäessä "äiti" (aiemmin on siis vaan nauranut päin naamaa ja todennut "äijä!") ja hiljalleen sekin sana vakiintui puheeseen. Ei ole itse asiassa pariin viikkoon tainnut "äijä":ä enää kotona kuulua!

Puheen kehitys on muutenkin ollut ihan valtavaa. Joulun aikaan sanoja tuli jo yli sata, mutta yksittäisiä ja aika tuttuja juttuja - osa vielä äännettäen eri tavalla kuin oikeasti. Nyt ovat lähes kaikki sanat löytäneet oikean (tai oikeamman) muodon, kahden sanan lauseita tulee jatkuvasti ("äiti tähän", "Miia kokkaa", "tahtoo kiijja") ja useammankin sanan lauseita toisinaan ("Aattu menee tohon", "pissiä ei tujjut", "isi hakee äiti kattoo"). Ja uusia sanoja tulee valehtelematta joka päivä.

Tämän päivän saldona oli "mikko" (eli mikro) ja "mimmie mukkaai" (eli Mimmien Muskari). Eilisen uusi sana oli "hööppää" (eli hörppää/hörpätä).

Kehitystahti on uskomatonta ja joka päivä ihmettelen, miten etevä tyttö meillä onkaan.

Kuva ei liity aiheeseen, mutta bloggaus ilman kuvaa on niin tylsä. :D

Seuraa Facebookissa, Instagramissa ja Bloglovinissa.

2 kommenttia:

  1. Meillä poika ei muuta tällähetkel huutele ku isiä, vois vaihtaa levyä välillä :) toi on muuten totta, että blogiteksti on mälsä ilman kuvaa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä oli yhdessä vaiheessa ehdottomasti käytetyimmät sanat "äijä", "anna" ja "tahtoo". Hyvä, että nyt on jo tullu vähän vaihtelua - ehkä teilläkin viel! :)

      Tää kuva-asia on kyllä haastava, koska oon enemmän teksti- kuin kuvaihminen. Harvoin myöskään otan kuvia varta vasten bloggaukseen - esim. tässä en ees tiiä millaisen kuvan ois voinu ottaa (jos/kun mies ei ois halunnu poseerata).

      Poista

Kiitos kommentistasi!