keskiviikko 21. maaliskuuta 2018

Viimeiset päivät päiväkodissa tällä erää

Oman äitiyslomani alkaessa pohdittiin pitkään, mitä tehdään Meean päivähoidon kanssa. Jääkö Meea hoitoon, jääkö hän kotiin, milloin hän jää kotiin, voisiko hän mennä kerhoon tai muuhun harrastukseen...

Meidän paikkakunnallamme päivähoidon määrä on rajoitettu 20 tuntiin viikossa, mikäli toinen vanhemmista on kotona. Tämä luonnollisesti asetti omat rajansa päivähoidon jatkumiselle. 20 tuntia viikossa ei tuntunut niin suurelle; käytännössä se tarkoittaisi kahta päiväkotipäivää viikossa, mikäli Meea kävisi hoidossa miehen työpäivien ajan. Toinen vaihtoehto pikkuneidin aktivoimiseksi olisi ollut kerho; paikkakuntamme ainoa (?) ilman äitiä käytävä kerho olisi tarjonnut Meealle vielä tänä lukuvuonna vain yhden parin tunnin kerhopätkän viikossa (jos Meea olisi ollut 4 kk vanhempi, eli syntynyt 2013 puolella, kerhoon olisi päässyt kahdesti viikossa).

Keskustelin asiasta päiväkodin kanssa ja päätettiin yhdessä silloin syksyllä, että Meea jatkaa päiväkodissa ainakin vuodenvaihteeseen saakka - jonka jälkeen katsellaan, miten vauva-arki on lähtenyt sujumaan yms. Hän sai myös jatkaa omassa ryhmässä ja käydä kaksi ns. pidempää päivää; oikeasti päiväkodin suositus olisi ollut 3-4 lyhyempää päivää (joka meidän tarpeisiimme olisi ollut "huonompi" vaihtoehto) sekä vaihto eri ryhmään.

Hän on niin iso ja reipas neiti jo. 

Kun Meea nyt sai kuitenkin jatkaa omassa ryhmässään, se oli oikeastaan tärkein syy siihen, että Meea on päiväkodissa ollut näin pitkään. Oma tuttu ryhmä ja kovin tärkeäksi muodostuneet kaverit. Vaikka ollaan niitä Meean parhaita kavereita nyt nähty päiväkodin ulkopuolellakin kyläilyjen ja paikkakunnan tapahtumien merkeissä, onhan se erilaista leikkiä yhdessä koko päivä päiväkodissa.

Ja toki päiväkoti-päätökseen vaikutti myös Meean halu jatkaa päiväkodissa. Hän viihtyy siellä mainiosti ja mielellään on aina aamuisin hoitoon lähtenyt. Se, että pari päivää viikossa on itse saanut keskittyä vaan yhteen lapseen, on puolestaan auttanut omaan jaksamiseeni - refluksivauvan kanssa kun alkuvuodesta päivät olivat toisinaan pelkkää huutoa ilman päikkäreitä tai lepotaukoja; ja eihän hän edelleenkään juurikaan nuku päivisin.

Päiväkoti on siis selkeästi tehnyt hyvää koko meidän perheelle, mutta kesän saapuessa on kuitenkin ollut ajatuksissa irtisanoa päiväkotipaikka ja ottaa Meea kokonaan kotiin. Kesällä kun vauva on kasvanut, eikä ole niin kiinni minussa aivan koko aikaa (toivottavasti), niin pystyy Meeallekin ihan eri tavalla tarjoamaan aktiviteetteja ja seuraa. Lisäksi liikkuminen kerhoihin, leikkipuistoon yms on kelien lämmettyä huomattavasti helpompaa (se pukemisrumba ainakin helpottuu) ja ainakin vielä luotan siihen, että arki on sujuvampaa kuin mitä se on alkuvuoden ollut.

Alunperin mietittiin, että Meea voisi jäädä kotiin jossain kohtaa toukokuuta, mutta itse ehdotin jokin aika sitten miehelle, että jospa se Meea jäisikin jo tämän kuun lopusta kotiin.

Kuten sanottua; kevään korvilla on helpompaa aktivoida neitiä ja suunnitella leikkipuistoreissuja ja shoppailua yms. Huhti-toukokuussa pyörivät vielä kerhot ja avoimen päiväkodin toiminta, joten näissä periaatteessa olisi neljälle aamupäivälle (ti, ke, to ja pe) tekemistä! Kun lumet sulavat, niin tuo matka keskustaan hiekkatietä pitkin on helpompi vaunujen kanssa taapertaa; viime viikolla käytiin ensi kertaa kerhossa ja kyllä siinä melkoinen urheilusuoritus oli vaunuja JA seisomalaudalla olevaa Meeaa työntää lumisohjossa, vaikka neiti osan ylämäistä kävelikin.

Reissailujen lisäksi voidaan kutsua kavereita kylään: päiväkotikavereiden lisäksi myös naapurustossa asuu samanikäisiä lapsia ja kesän alkaessa yhteinen ulkoilukin on helpompaa. Keväällä suunnitteilla on myös viikon lomailu mummilassa; lisäksi huhtikuussa on tiedossa miehen loppu isyysloma (viikko) sekä kesällä muutama viikko kesälomaa.

Syksyllä Meean olisi mahdollista palata takaisin päiväkotiin, mikäli vaan hoitopaikkoja on tarjolla. Ollaan kuitenkin pohdittu, josko haettaisiin Meealle kerhopaikkaa syksyksi tuolta aiemmin mainitsemastani kerhosta; silloin hän pääsisi ikänsä puolesta kerhoon jo kaksi kertaa viikossa. Tämän lisäksi ne äiti-lapsi-kerhoilut ja mahdollisesti jokin iltaharrastus, jolloin mies pääsisi viettämään isä-poika -aikaa sillä aikaa, kun me Meean kanssa harrastettaisiin. Siinähän sitä tuntuisi olevan riittävästi puuhaa ensi syksylle. :)

Oma äitiyslomani kesto on vielä määrittämätön ja katsotaan kauanko sitä tällä kertaa kotona viihtyy ja pystyy olemaan. Se on kuitenkin varmaa, että tänä vuonna en vielä töihin ole palaamassa, joten ensi syksy ja alkutalvi saadaan kerhoilla urakalla.

Mikäpäs sitä näiden kanssa kotoillessa. :)


Seuraa Facebookissa, Instagramissa ja Bloglovinissa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!