Nostettiin painoa
Painoa on tullut tasaisesti lisää koko ajan. Neuvolassa käytiin viimeksi kesäkuun puolivälissä, silloin neljän kilon raja meni nipin napin rikki. Ennen lomareissuille lähtöä reilut kolme viikkoa sitten kotipunnituksessa painoa oli 4,7 kiloa. Tänään kotipuntari näytti painoksi huimat 5,5 kiloa!
Huomenna meillä on 3 kk -neuvola, niin saadaan siellä sitten ihan tarkka paino tietoon. Mutta yli viisi kiloa joka tapauksessa!
Ja kyllä se painonnousu jo näkyykin. On nimittäin rimpuloista käsistä ja jaloista tullut melkoista pullataikinaa ja posket ovat pyöristyneet. Mutta sehän on vaan positiivista, että ruokahalu on hyvä - etenkin, kun Meea syntyessään oli pieni kirppu.
Kolme viikkoa sitten Meea aloitti kovan kehittymisen sosiaalisissa taidoissa. Se pikkuvauva, joka vaan nukkui sylissä ja itki nälkäänsä vaihtui energiseksi juttelijaksi, joka kaipaa aktiviteetteja.
Ensin hymyiltiin ja naureskeltiin, sitten varovasti äänneltiin ja sitten jo juteltiin. Nyttemmin jutellaan pitkiäkin pätkiä ja välillä Meea kiljuu itsekseenkin sitteristä roikkuville leluille tai sängyn päällä olevalle mobilelle. Kahtena viime yönä on myös vaihdettu öinen herättäminen itkusta kovaääniseen kiljumiseen - varmaan naapuritkin herää, kun neidistä lähtee sen verran kova ääni! :D
Myös leikkimatto ja sitteri ovat alkaneet kiinnostamaan ihan eri tavalla kuin ennen, niissä viihdytään nyt yksinkin aika hyvin leluille jutellen. Ja oikeastaan ihan kaikki värikäs kiinnostaa ja katseella osataan jo hyvin seurata liikkuvia asioita. Myös musiikki kiinnostaa; äiti onkin saanut laulaa ja soittaa ihan riittävästi. Ja onpa me jo kuvakirjaakin luettu ja katseltu!
Myös motorinen kehitys on ollut viime viikkoina huimaa!
Päätä kannatellaan nyt jo tosi hyvin; vielä pitää vähän varmistella, mutta melko hyvin pää jo pysyy kropan jatkeena itsestäänkin. Treenaus on ainakin ollut kova, kun Meea yrittää puskea päätä ylös nykyisin melkein koko ajan; jopa makuulta pitää yrittää saada päätä ylöspäin ja itseään istuvampaan asentoon. Vaatteita vaihtaessa neiti on ihan itse opetellut myös nostamaan päätä ylös, kun otetaan paita tai body pois päältä - kyllä on tämä äiti ollut ihmeissään!
Puoli-istuvassa asennossa pään kannattelua on ollut mukavin treenata (mahallaankin ollaan oltu, mutta se ei jostain syystä ole niin mukavaa) ja siinä ohella on löydetty varpaatkin pari viikkoa sitten. Eilen meni ensimmäistä kertaa vahingossa varvaskin suuhun ja tänään otettiin sormilla kiinni varpaasta.
Niin ja tosiaan, suuhun meinaa mennä nykyään ihan kaikki mahdollinen. Lähinnä omat nyrkit tai käsivarret, mutta sen lisäksi kaikki, mitä pienet nyrkit puristavat; harso, paidan helma, äidin sormi...
Huh, ihan kohta tuo pikkuihminen varmaan lähtee jo kävelemään! On tämä melkoista seurattavaa! :)
Huomenna meillä on 3 kk -neuvola, niin saadaan siellä sitten ihan tarkka paino tietoon. Mutta yli viisi kiloa joka tapauksessa!
Ja kyllä se painonnousu jo näkyykin. On nimittäin rimpuloista käsistä ja jaloista tullut melkoista pullataikinaa ja posket ovat pyöristyneet. Mutta sehän on vaan positiivista, että ruokahalu on hyvä - etenkin, kun Meea syntyessään oli pieni kirppu.
Sosiaalistumista havaittavissa
Kolme viikkoa sitten Meea aloitti kovan kehittymisen sosiaalisissa taidoissa. Se pikkuvauva, joka vaan nukkui sylissä ja itki nälkäänsä vaihtui energiseksi juttelijaksi, joka kaipaa aktiviteetteja.
Ensin hymyiltiin ja naureskeltiin, sitten varovasti äänneltiin ja sitten jo juteltiin. Nyttemmin jutellaan pitkiäkin pätkiä ja välillä Meea kiljuu itsekseenkin sitteristä roikkuville leluille tai sängyn päällä olevalle mobilelle. Kahtena viime yönä on myös vaihdettu öinen herättäminen itkusta kovaääniseen kiljumiseen - varmaan naapuritkin herää, kun neidistä lähtee sen verran kova ääni! :D
Myös leikkimatto ja sitteri ovat alkaneet kiinnostamaan ihan eri tavalla kuin ennen, niissä viihdytään nyt yksinkin aika hyvin leluille jutellen. Ja oikeastaan ihan kaikki värikäs kiinnostaa ja katseella osataan jo hyvin seurata liikkuvia asioita. Myös musiikki kiinnostaa; äiti onkin saanut laulaa ja soittaa ihan riittävästi. Ja onpa me jo kuvakirjaakin luettu ja katseltu!
Kovaa treeniä
Myös motorinen kehitys on ollut viime viikkoina huimaa!
Päätä kannatellaan nyt jo tosi hyvin; vielä pitää vähän varmistella, mutta melko hyvin pää jo pysyy kropan jatkeena itsestäänkin. Treenaus on ainakin ollut kova, kun Meea yrittää puskea päätä ylös nykyisin melkein koko ajan; jopa makuulta pitää yrittää saada päätä ylöspäin ja itseään istuvampaan asentoon. Vaatteita vaihtaessa neiti on ihan itse opetellut myös nostamaan päätä ylös, kun otetaan paita tai body pois päältä - kyllä on tämä äiti ollut ihmeissään!
Puoli-istuvassa asennossa pään kannattelua on ollut mukavin treenata (mahallaankin ollaan oltu, mutta se ei jostain syystä ole niin mukavaa) ja siinä ohella on löydetty varpaatkin pari viikkoa sitten. Eilen meni ensimmäistä kertaa vahingossa varvaskin suuhun ja tänään otettiin sormilla kiinni varpaasta.
Niin ja tosiaan, suuhun meinaa mennä nykyään ihan kaikki mahdollinen. Lähinnä omat nyrkit tai käsivarret, mutta sen lisäksi kaikki, mitä pienet nyrkit puristavat; harso, paidan helma, äidin sormi...
Huh, ihan kohta tuo pikkuihminen varmaan lähtee jo kävelemään! On tämä melkoista seurattavaa! :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!