Ensimmäinen etappi: mummula
Ensin lähdettiin lomailemaan pohjoisen suuntaan miehen vanhempien, eli mummun ja papan, luo. Vajaassa viidessä päivässä ehdittiin Meean kanssa käydä markkinoilla, uimarannalla, kaupassa ja vaunulenkillä - Meea tosin pääsääntöisesti veteli hirsiä näillä reissuilla. Joka tietysti teki reissailun helpoksi ja mahdollisti muun muassa, että oma talviturkki lähti vihdoin pois. :)
Markkinoilla eläimiä katsomassa. |
Meea pääsi myös ensimmäisiin juhliinsa (jos ei omia ristiäisiä lasketa), kun juhlistettiin Meean isomummun 85-vuotissyntymäpäiviä. Kilttinä juhlavieraana Meea nukkui lähes koko juhlien ajan.
Pieni juhlija. |
Olipa Meea myös mummun hoidossa yhden illan, kun käytiin heittämässä frisbeegolfia radalla. Hienosti oli Meea käyttäytynyt; oli siis unessa lähes koko ajan.
Ekan lomareissun jännin juttu oli kuitenkin se, kun Meea löysi omat varpaansa. Niitä muuten ihmeteltiin pitkään ja hartaasti yhtenä aamuna. :) Sen jälkeen onkin sitten pitänyt tuijotella varpaita päivittäin. Ja automatkoilla (jos ei nukuta) pitää säännöllisin väliajoin tarkistaa, että varpaat ovat vielä mukana. :)
Varpaita ihmettelemässä. |
Toka lomareissu heti perään
Kaksi yötä ehdittiin olla kotona ja sitten lähdettiin viikon reissulle, tällä kertaa auton nokka suunnattiin etelää kohden.
Ekat kaksi yötä meni minun vanhempieni, eli mummin ja vaarin, luona. Ehdittiin tänä aikana käydä jo rompetorilla ja huutokaupassa. Koska Meea rakastaa lamppuja (erityisesti meidän olkkarin toista kattolamppua - ei sitä toista, vaikka ne ovat tismalleen samannäköisiä), Meea huusi huutokaupasta lampun eurolla. :)
Huutokaupassa. |
Tässä ajassa mummilassa myös huomattiin, että ne mukaan pakatut yöasut (jotka vielä viikkoa aiemmin ekalle lomareissulle lähtiessä olivat sopivia) eivät enää mahtuneet päälle. Onneksi oli mummi taas ostanut kasan vaatetta, josta löytyi myös pari sopivan kokoista yökkäriä. :)
Lähistöllä asuvat Meean yhdet kummit, joten piipahdettiin välissä myös heidän luonaan. Minä ja Meea oltiin yksi yö, Marko jäi vielä pariksi yöksi auttamaan rempassa. Niin ja Arttu-hauva oli koko ajan mummin ja vaarin luona hoidossa.
Kummien luona yökyläillessä ehdittiin käyttää Meeaa myös iso-isovanhempiensa (jotka asuvat samalla paikkakunnalla) luona kylässä. Ja pääsi Meea käymään myös kummitädin työpaikalla autokorjaamolla, uusia elämyksiä siis saatiin taas.
Kummitädin kanssa autokorjaamolla. |
Lomailua mummilassa
Kummi-vierailun jälkeen jatkettiin tosiaan lomailua mummilassa vielä useamman päivän ajan. Meea näki sukulaisia ja naapureita, pääsi vaunulenkeille ja muutenkin ulkoilemaan. Uusista elämyksistä jännin taisi olla eka käynti kirjastoautolla - vaikkakin tyttönen (taas) veteli hirsiä lähes koko ajan.
Kirjastoautolla. |
Myös mummin hoitoon jätettiin Meea pariksi tunniksi, kun käytiin kiertämässä frisbeegolfrata. Lähes koko ajan oli tuolloinkin ollut unilla, eli varsin helppo hoitolapsihan Meea taitaa olla. :)
Ja koska ekalla lomareissulle löydettiin varpaat, piti tokallakin lomareissulla oppia jotain uutta. Opittiin kääntymään sängyssä poikittain - ja kun se opittiin, niin käännyttiin joka yö! Lisäksi opittiin juttelemaan pitkiä pätkiä. Oltiin me jo pari viikkoa sitten juteltu ensimmäisen kerran, mutta nyt asiaa riitti pitkäksi toviksi - useita kertoja päivässä.
Tyylinäyte nukkumisesta. :) |
Vaikeinta yökyläilyssä
Pääsääntöisesti yökyläilyt sujuivat hienosti, eikä Meea ainakaan joka yö herätellyt koko taloa nälkähuudoillaan. Sopeutui joka paikkaan, eikä vierastanut ketään. Ja vaikka sopivasti ekana reissupäivänä alkaneet helteet vähän ahdistivat, hyvin niistäkin selvittiin.
Äkkiseltään tulee mieleen vain kaksi sellaista vähän hankalampaa asiaa lomareissujen aikana.
1) Unirytmi
Reissut sijoittuivat parin tunnin ajomatkan päähän; tasainen autokyyti nukutti yleensä koko autossa olon sekä monesti vielä vähän sen jälkeen. Pitkät päikkärit asettuivat joka kerta muuhun kuin "oikeaan" kohtaan (eli puolenpäivän tienoille), joten ne hieman sekoittivat päivärytmiä. Tai lähinnä yöunia. Onneksi suht ajoissa päästiin kuitenkin joka ilta nukkumaan, eivätkä yön valvomisjaksotkaan venyneet kohtuuttoman pitkiksi.
2) Kakkavaipan vaihto
Jokaisessa kyläpaikassa "vaipanvaihtopiste" sijaitsi ei-niin-lähellä vesipistettä, joten kakkavaipanvaihto oli melkoista taiturointia. Joko siirrettiin vaippatarpeet väliaikaisesti eri paikkaan (ja vaipanvaihdon jälkeen taas takaisin) tai sitten kiikutettiin paljaspyllyistä vauvaa huoneesta toiseen ja toivottiin, ettei tule vahinkoja lattialle matkalla. Yhdessä kyläpaikassa jouduttiin todella soveltamaan, kun lämmintä vettä ei aina tullut; kerrankin keitettiin lämmintä vettä pesua varten ja pestiin pyllyä kattilasta kaatamalla. No., hyvin saatiin kaikki kakkavaipat vaihdettua, vaikka jokainen vaihtokerta vaatikin vähintään kaksi henkeä vaippaa vaihtamaan. :)
Summa summarum, sekä reissaaminen että yökyläily Meean kanssa sujui loistavasti, eikä kellekään jäänyt traumoja. Tästä on hyvä uskaltautua jatkossakin reissailemaan lisää! :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!