Meillä oli viime viikonloppuna kesän rippijuhlista ensimmäiset (toiset on luvassa vielä heinäkuun alussa) ja mietin tuolloin, että joku saattaisi jättää taaperon pois ihan jokaisista juhlista. Ainakin jos juhliin kuuluu hiljaa paikallaan istumisen vaihe. :D
Sunnuntain rippijuhlien - siis lähinnä sen kirkko-osuuden - osalta omat vinkkini taaperon kanssa juhlijoille:
1) Istu kirkossa mahdollisimman takana ja ehdottomasti reunapaikalla. Välillä voi joutua poistumaan takavasemmalle ulkoilemaan - esimerkiksi allekirjoittanut kävi kertaalleen konfirmaatiotilaisuuden aikana kävelemässä kirkon ympäri taaperon kanssa, jotta kirkko säästyi meteliltä.
2) Anna taaperon kulkea vapaasti - muttei liian vapaasti. Meidän neiti olisi halunnut pääsääntöisesti vain kuljeskella kirkon käytävillä. Tiettyyn pisteeseen asti se oli ihan kivaa - siinä vaiheessa kun neiti säntäsi kohti alttaria, hauskuus loppui.
3) Varaa mukaan ruokaa ja leluja. Ihan kaikkeen nekään eivät auta ja kaksi tuntia (!!) on tosi pitkä aika kelle tahansa pysyä paikallaan. Lähes kaikki mukaan varattu ruoka tuli syötyä ja mukana olleet lelutkin kiinnostivat pienen hetken. Enemmänkin kiinnostavaa tekemistä olisi voinut olla laukussa mukana.
4) Varaa mukaan vaihtovaatteet - kaikille. Oletuksena mukana kulkee aina varavaatteet Meealle katastrofien varalle; näihinkin rippijuhliin pakkasin mukaan varoilta toisen juhlamekon. Neidin varavaatteet jäivät onneksi käyttämättä; ainoastaan boleroa sotkettiin hieman ruualla juhlien loppuvaiheessa. Sen sijaan omille vaihtovaatteille oli tarvetta; onneksi oli sattumalta mukana toisetkin sukkahousut! Kirkossa sylissä piehtaroinut neiti nimittäin potki kengillään sukkikseni rikki; kyllä oli hienoa kävellä pitkin poikin kirkkoa risoissa sukkahousuissa - etenkin kun varmaan kiinnitin Meean perässä juostessani aika hyvin huomiota...
5) Hyödynnä tilaisuudet. Jos taaperoa kiinnostaa suunnattomasti talkmurujen tiputtelu lattialle, anna tiputella ja siivoa tilaisuuden päätyttyä. Jos taapero haluaa lähteä vaeltelemaan pitkin kirkkoa, anna siihen lupa sillä aikaa, kun muu kirkkoväki jonottaa ehtoolliselle. Jos taapero alkaa kiukuttelemaan, lähde ulos - ja anna hänen päättää reittivalinta ja aktiviteetit ulkona, silloin hän ehkä malttaa rauhoittua hetkeksi kirkkoon palatessa. Ja jos taapero edes hetken haluaa istua jonkun muun sylissä, hyödynnä ehdottomasti tämä tilaisuus ja sälytä vastuu taaperon viihdyttämisestä hetkeksi jollekin toiselle. Mitä vaan, jotta maltettaisiin pysyä suhteellisen hiljaa ja siivosti kirkkotilaisuuden loppuun saakka.
6) Jos lapsi ei itke tai kiukuttele, ei hänestä ole haittaa. Pääsääntöisesti ihmiset suhtautuvat positiivisesti vilkkaaseenkin taaperoon, kunhan hän on iloisella mielellä. Meeakin ihastutti kirkossa lähipenkkiä mummuja ja pappoja - ja pääsi jopa istumaan hetkeksi meidän takanamme istuneen mummelin syliin (eikä muuten vierastanut yhtään!). Ihastusta Meea herätti myös viereisen penkin pikkutyttöjen keskuudessa; sinne neiti hakeutuikin "leikkimään" heidän kanssaan - Meeaa vanhemmat tytöt olivat haltoissaan söpöstä vauvasta ja silittelivät Meean poskia ja näyttivät kuvia Meealla mukana olleesta kirjasta.
Summa summarum; äidille tuli hiki kirkossa vahtiessa (isi hoiti siis videokuvausta parvella, joten hänestä ei ollut apuja), mutta kunnialla selvittiin. Pari kiukkuitkua, yksi kävelylenkki kirkon ympäri ja aika monta askelta kirkon käytävää edestakaisin. Ja luonnollisesti monta hurmattua lähipenkkien kirkkovierasta. Uni yllätti automatkalla juhlapaikalle ja neiti uinuikin kahvitarjoilun ohi - ihan hyvä, koska tämä äiti unohti varta vasten allergikolle leipomansa juhlamuffinssit kotipakastimeen…
Itse juhlat onneksi olivat niin vapaamuotoiset, että siellä sujui kaikki hyvin. Eikä neiti edes ehtinyt vetää kahvipöydän pöytäliinaa alas missään vaiheessa - joka siis oli äidin pahin pelko.
Hyvillä mielin - ja aiemmat opit päähän iskostettuna - voidaan mennä heinäkuussakin rippijuhliin. :)
 |
| Äiti ja tytär. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!