Kolmas flunssa

Meillä toivutaan parhaillaan pikkuneidin kolmannesta kunnon flunssasta. Tajusin vasta, että ollaan kyllä selvitty tosi vähin sairastamisin vauvavuodesta! Kun on kuullut juttuja korvatulehduskierteistä, oksennustaudeista ja kaikenmaailman rokoista, ei voi kuin olla tyytyväinen tähän meidän tilanteeseen.

Kolme flunssaa

Meea on sairastanut tässä reilun vuoden aikana kolme kunnon flunssaa. Aika vähän minun mielestäni! Muutamia kertoja näiden lisäksi ollut pientä tuhinaa lähinnä hampaiden tuloon liittyen, mutta en niitä laske flunssaksi; eivät kestäneet varmaan edes päivää eivätkä vaikuttaneet oloon millään tavalla. 

Ensimmäinen oikea flunssa oli loppuvuodesta, eli joskus 7-8kk iässä. Silloin nenä vuoti ja neiti oli tosi räkäinen. Yleiskunto oli kuitenkin hyvä; ruoka ja uni maistuivat normaaliin tapaan. Flunssa oli itseasiassa tosi hyvä juttu, koska se avasi syntymästä asti tukossa olleen kyynelkanavan! Kyynelkanavan vuoksi itseasiassa kerran saatiin silmätippakuuri jo aiemmin, kun silmä vaikutti tulehtuneelta - mutta ei ollut, vaan johtui vaan tukkeutuneesta kyynelkanavasta. Kuuri käytettiin loppuun, mutta ei siitä oikeastaan hyötyä ollut. Onneksi sitten aukesi kanava itsestään, ettei jouduttu punkteeraukseen!

Kyynelkanavan takia tohtorille jonottamassa. 

Toinen flunssa sairastettiin pääsiäisen tietämillä. Silloin lämpökin vähän nousi ja neiti oli selkeästi väsynyt päivisin - olin kuumeessa myös itse samaan aikaan, joten päivät kuluivat hyvin eauhallisissa merkeissä. Meea oli juuri muuttanut omaan huoneeseensa ja nukuin vielä patjalla lattialla turvana. Flunssailun aikaan en siivonnut patjaa pois lattialta päiväksi, vaan siinä voitiin kumpikin köllötellä ja levätä leikkien lomassa. :)

Kolmas flunssa iski päälle viime viikolla ja se on tähänastisista ehdottomasti pahin. Nenä vuotaa, kurkku on kipeä ja kuumettakin oli useampana päivänä ihan reippaasti. Nyt on meneillään viides flunssapäivä ja neiti alkaa olla jo paranemaan päin. Kaksi yötä nukuttiin tosi huonosti; pahimmillaan neiti heräili 20 min välein. Päikkäreitä on nukuttu lähinnä sylissä - ja uni on kyllä viime päivinä maistunut päivälläkin hyvin. Veto oli kyllä perjantaina ja lauantaina niin poissa pikkuneidiltä, että äidillekin tuli surku; oli silmät niin kipeän näköiset ja pikkuinen ihan reppanan oloinen. Ruokakin maistui vähän heikosti, mutta onneksi sentään suostui juomaan vettä, kauramaitoa ja korviketta melko hyvin.

Rauhallista menoa viikonloppuna kuumeisen neidin kera. 

Eikä oikeastaan muuta

Ja tässä ne meidän sairastamiset oikeastaan olivatkin. Allergioiden kanssa on toki painittu, mutta niistäkään ei ole onneksi tullut ihottumaa, ripulia ja huonounisia öitä kummempaa. Rokotusten jälkeenkin ollaan selvitty melko vähällä; ensimmäisen rota-rokotteen jälkeen - juuri sopivasti siinä ristiäisten aikoihin - tuli useamman päivän ripuli, mutta muuten ei kyllä ole tullut kuumetta eikä kipua rokotteista.

Heinäkuussa rokotusten jälken vaan nauratti! :)

Google kertoi, että 60% alle 1-vuotiaista on sairastanut ainakin yhden korvatulehduksen. Meillä ei siis ole niitäkään ollut yhtään! Ensimmäisen flunssan aikaan käytiin tosin lääkärissä tarkistamassa korvat, kun neiti niin kovasti toista korvaansa hinkkasi. Mutta puhtaat olivat.

Myös rokoilta ja oksennustaudeilta on vältytty, vaikka itse alkuvuodesta pari päivää oksennustaudista kärsinkin. Taitaa pikkuneidillä olla hyvä vastustuskyky, kun syksylläkin oltiin miehen kanssa vuoronperään flunssassa, mutta neiti säästyi oireetta. :)

Vauva-arjessa jaksamiseen vaikuttaa omasta mielestäni paljon yöunien määrä ja laatu sekä sairastelujen määrä. Toki moni muukin asia, mutta nämä kaksi nyt sellaisia, joiden osalta olemme olleet onnekkaita.