maanantai 1. elokuuta 2016

Reilu kaksi vuotta ja äiti osaa jo ostaa itselleenkin!

Sen jälkeen, kun Meea syntyi, on tuntunut, että olen ostanut vaatetta vain lapselle.

Vauvavuoden kuljin hyvin harvoissa vaatekappaleissa. Ostin muutaman imetysvaatteen, loput olivat pitkälti vanhoja vaatteita (jotka vielä mahtuivat päälle). Tärkeintä oli vaatteissa mukavuus, eikä jotenkin edes tullut mieleen, että olisi pitänyt ostaa uutta itselle.

Vaateostoksia tuli tehtyä paljon, mutta vain lapselle. Vauva oli keskiössä ja elämää katseltiin vauvahuuruisten lasien läpi. Ehkä myös vaateostoksia joutui tekemään niin paljon, että jostain piti karsia - ja se jokin oli äidin omat vaatteet. 

Melko maltillisesti olen toki aiemminkin rahaa käyttänyt itseeni, mutta vauvavuoden aikana se oli to-del-la minimaalista. Sen tajuaa näin jälkikäteen vielä selvemmin. 

Palasin töihin vuosi sitten toukokuussa ja silloin oli pakko ostaa vaatteita. Ihan jo siksikin, että ns. raskauskiloja oli edelleen ja monet työkelpoiset vaatteet eivät enää mahtuneet päälle. Viime vuoden toukokuusta eteenpäin monet ostokset olivatkin nimenomaan työvaatteita, sellaisia siistimpiä toimistotyöhön sopivia. 

Jotain vaatetta varmaan ostelin talven mittaankin (mutta hyvin vähän, koska lapsen vaateostokset olivat aina etusijalla), mutta kesän lähestyessä olen toden teolla osannut alkaa ostamaan itsellenikin!

Ehkä tosiaan tarvittiin kaksi vuotta, ennen kuin tämän asian tajusi. Rahaa voi tuhlata itseensäkin - ei pelkästään lapseen! Voi siihen toki vaikuttaa sekin, että neidin kasvu on tasaantunut ja vaatekaapin sisältöä ei tarvitse enää uusia niin usein; itse asiassa kesäksikään ei olisi tarvinut ostaa kuin mekkoja, sillä viimekesäiset shortsit ja paidat mahtuvat edelleen päälle!

Nyt kun asiaa aloin miettimään, niin onhan sitä tosiaan tullut ostettua itselleen kaikennäköistä viime kuukausien aikana. Ensin tilasin keväällä H&M:ltä kesämekkoja ja muita kesävaatteita - itse asiassa kahteen kertaan. Jälkimmäisessä lähetyksessä oli vaan yksi (!!!) vaate Meealle - loput minulle!




Hyödynsin Noshin kesäalet ja tilasin itselleni leggarit ja mekon. Kesäloman kunniaksi testasin myös Silverjunglea ensimmäistä kertaa (myöskin alejen myötä) ja sain sieltä itselleni samanlaisen setin.

Yllättävän hyvästä vaatekaipasta, eli Lidlistä olen shopannut ainakin kaksi kesämekkoa, shortsit, huivin, leggingsit ja takin.




Lisäksi heräteostoksina on kesän shoppailureissuilla tarttunut matkaan muun muassa yllä näkyvä Ratian maksimekko - ja aurinkolasit ja toppi ja housut ja leggingsit ja...

Puolustuksekseni on sanottava, että vaatteet ovat tulleet tarpeeseen, sillä olen tänä kesänä varmaan 80-prosenttisesti käyttänyt näitä kevään/kesän aikana ostamiani vaatteita. Silverjunglen ale-ostokset eivät ole päässeet päälle vielä kertaakaan, mutta kaikki muu on ollut kyllä kovassa käytössä. Etenkin nuo (kaikki) ostamani kesämekot ovat olleet tämän kesän käytetyimpiä vaatteita - Lidlin shortsien ohella. 

Eikä shoppailu ole rajoittunut suinkaan pelkkiin vaatteisiin. Viime viikon kampaajareissulla käytin kampaajareissun lisäksi 60 euroa itseeni (ja vain 18 euroa Meeaan!); aleista tarttui mukaan kosmetiikkaa ja puhelimen matkalaturi. Varta vasten kävin ostamassa myös olkihatun itselleni!




Saa nähdä, miten shoppailuinnon käy syksyn ja talven tullessa. Ainakin pikkutirpan talvikamppeisiin tarvitsee panostaa tänä(kin) syksynä, joten voi olla, että siinä vaiheessa ostosmäärä keikahtaa jälleen toisinpäin ja rahat satsataan neidin vaatteisiin eikä äidin. Toivottavasti ei kokonaan, sillä on tuntunut ihan hyvältä välillä panostaa itseenkin!

Osaatko sinä ostaa itsellesi vai panostatko enemmän lapsen vaatteisiin?

Seuraa Facebookissa, Instagramissa ja Bloglovinissa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!