keskiviikko 17. tammikuuta 2018

Ristiäiset vietetty!




Ristiäiset on nyt juhlittu ja pieni mies saanut nimen. Niin kuin jo aiemmin kirjoitin, nimen valinta oli vaikeaa ja pitkään sitä pohdittiin. Nimi lyötiin lukkoon vasta viikko ennen ristiäisiä ja viime sunnuntaina pikkuherra sai nimekseen Veini Eemi Oliver. <3






Juhlia vietettiin meillä kotona - kuten isosiskonsakin ristiäisiä - ja paikalla oli kaikkineen parisenkymmentä henkeä. Kutsuvieraina olivat käytännössä kummit perheineen sekä isovanhemmat.

Pienelle miehelle saatiin neljä ihanaa kummia, joista epäilemättä tulee Veinin elämän tärkeimpiä ihmisiä tulevaisuudessa. 


Meeaa ei enää juhlien loppuvaiheessa poseeraaminen innostanut... :D

Koko perheelle yhtenäistä juhlalookia teemavärissä.

Äiti ja poika. <3

Kuvan otti Meea kohta 4vee. :)


Itse ristiäistilaisuus sujui suhteellisen vähillä huudoilla, vaikka aluksi vauvelin itku ei tuntunutkaan loppuvan ja hetkeksi piti turvautua äidin syliin. Kastevesi ja isosiskon hellä pään kuivaus kuitenkin rauhoitti pikkuherran. Kasteen antaminen olikin ainakin pikkuväen mielestä se odotetuin hetki; Meean ja hänen kahden pikkuserkkunsa toimesta kuului tasaisin väliajoin ristiäistilaisuuden aikana "Koska kastetaan?" -kyselyä. :D

Oikeasti pikkuneiti viihtyi valtaosan kastetilaisuudesta huoneessaan leikkimässä. :)

Vieraiden nimiarvaukset; muutamassa viimeinen nimi oikein!

Seurakunnan lahjat.

Ristiäislahjat; lisäksi pikkuherra sai rahaa, jotka laitetaan hänen omalle tililleen talteen - kunhan saadaan tili avattua. 


Tarjottavat tehtiin tällä kertaa kaikki itse; apuja sain äidiltäni voileipäkakkuun ja yhdeltä Veinin kummitädiltä kinkkupiirakkaan ja varvaspipareihin. Koska näissä(kin) juhlissa vieraat tulivat pidemmän matkan takaa, panostettiin suolaisiin tarjottaviin. 

Erityisen onnellinen olen siitä että kakku - joka oli itselleni ensimmäinen tämäntapainen kokeilu - onnistui erinomaisesti ulkonäöltään. Ja kaiken huipuksi vielä maistui hyvältä!

Ristiäiskakku onnistui täydellisesti!

Juhlapöydän kruunu. :)







Vaahtokarkkien värilajittelusta vastasi pikkuneiti. :)

Teemavärinä minttu - jota löytyy uskomattoman huonosti verkkokauppojenkaan juhlatarvikevalikoimista!l


Kastekimppu palveli myös kahvipöydässä.

Täytteenä teemavärin innoittamana minttusuklaata. :)


Nyt edessä onkin sitten kova harjoittelu oppia kutsumaan "vauvan" tai "pikkumiehen" sijaan perheemme nuorinta jäsentä Veiniksi. Tätä nimeä kun ei kauheasti pystynyt ennen ristiäisiä totuttelemaan, sillä nimi säilyi Meealtakin salaisuutena ristiäisiin asti. :)




p.s. Myöhemmin luvassa vielä omat bloggauksensa ainakin ristiäistarjoiluista sekä nimen valinnasta! 



2 kommenttia:

  1. Lapsuudessa oli yksi Sven, jota kutsuttiin Veeniksi. Nyt tiedän vain tuon mainion Veini Vehviläisen. Hienot nimet on pojalla, ja kaunis perhe.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) Veini Vehviläinen on myös ainoa Veini, jonka itse tiedän. Ei suoranaisesti ollut syynä tosin nimen valintaan. :D

      Poista

Kiitos kommentistasi!