Tuntuu, että en ole saanut aikaan läheskään niin paljon kuin oli tarkoitus. Mutta toisaalta, on siihen ollut ihan hyvä syykin. Tai oikeastaan kaksi syytä.
1) Marko jäi keskiviikkona sairaslomalle sahattuaan sirkkelillä käteen, joten ei ole tarvinut viettää aikaa yksin kotosalla. Koska Marko(kaan) ei ole paljoa pystynyt käsi paketissa tekemään, niin ei olla sitten paljoa tehtykään. :D Ja jotenkin kun ne mun äippäloma-projektit ovat olleet sellaisia, mitä olin ajatellut itsekseni aikaa kuluttaakseni tehdä, niin niitäkään ei ole nyt sitten ihan niin paljon vielä viitsinyt starttailla. Jos Marko torstaina menee takaisin töihin (tuomio tulee keskiviikkona tikkien poiston jälkeen), niin sitten on taas ruhtinaallisesti yksinolo-aikaa tehdä kaikennäköistä.
2) Koska verenpaineet ovat olleet koholla, on joutunut ottamaan vähän rauhallisemmin. Tosin jo ennen tuota verenpaine-tuomiota on joutunut ottamaan vähän rauhallisemmin; kyllä sen on vaan viime viikkojen aikana huomannut, ettei jaksa enää ihan niin paljon kuin ennen ja varttikin jotain fyysistä (esim. siivousta) alkaa väsyttämään ja vaatii lepotauon.
Ja onhan tässä nyt viikon aikanakin ehtinyt jo paljon tekemään! Siis niiden ihan normaalien kotitöiden ja koiran ulkoilutuksien lisäksi.
Olen ainakin...
- pessyt ja järjestellyt kaikki äitiyspakkauksen vaatteet + vähän muutakin
- käynyt shoppailureissulla Markon kanssa (mukaan tarttui kassillinen erinäistä pikkusälää vauvalle sekä amme - nyt ei enää paljoa puutu!)
- järjestellyt kaikki vauvatavarat (sitä sekalaista pikkusälää on nyt äitiyspakkauslaatikollinen; siihen päälle vielä isommat tavarat + vaatteet + lelut - huhhuh!)
- tehnyt pakastimeen pari kiloa röstiperunoita
- kutonut vauvan kypärämyssyä (aina siihen asti, kunnes ohjeessa tuli kohta, jossa pitäisi välissä ommella - sitä innostusta myssy on odotellut nyt jo pari päivää; kutominen on kivaa, mutta ompelu ja päättely ei niinkään)
- tehnyt pihasuunnitelmaa, laskenut kustannusarviota ja käynyt pankissa neuvotteluissa
- katsonut pari leffaa ja aika monta tuntia televisiota - sekä livenä että digiboksilta
- nukkunut pitkiä yöunia (nyt kun Markokin on kotona, Arttukin antaa nukkua aamuisin pitkään - yöunet ovat olleet viime öinä 9-11 tunnin mittaisia)
- nukkunut joka päivä päikkärit
- rapsutellut ja halaillut Arttu-hauvaa
Niin ja tietysti kirjoittanut muutaman bloggauksen.
Ei kai sitä muuta olisi edes ehtinyt yhdessä viikossa tehdäkään? :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!