torstai 28. toukokuuta 2015

Neiti 13 kuukautta

Kirjoitusterapia on parasta terapiaa - ja pikkuneidin ajatteleminen pitää ajatukset pois muualta.

Enkä siis malttanut lopettaa tätä kuukausittaista kehityspäivitystä vielä. Ainakin nyt vuoden ja yhden kuukauden ikäisestä neidistä siis kirjoitus luvassa.

Millainen sitten on neiti kolmetoista kuukautta?

Seppälän Prismaan kesäkuussa avautuvaa leikkipaikkaa ihmettelemässä.

Kävelyä - ja jopa juoksua


Vuoden ja kolmen viikon iässä löytyi vihdoin kävelytaito. Tai oli se jo löytynyt aiemminkin, neiti on jo huhtikuun alussa ottanut ensiaskeleet ilman tukea ja sen jälkeen muutamia askeleita esimerkiksi sohvan ja rahin väliä kulkiessaan. Neiti meni kovaa kyytiä tukea vasten (etenkin taaperokärryä tai potkuautoa työntäen), mutta selkeästi rohkeus ei riittänyt ilman tukea kävelyyn - vaikka taidot näyttivät jo olevan kohdillaan. 

Sitten kun neiti vihdoin uskalsi kävellä useamman askeleen - kokonaisen etenemismatkan - ilman tukea, vauhtia onkin riittänyt. Meea oppi kävelemään pari viikkoa sitten keskiviikkona ja jo saman viikon perjantaina kävelystä tuli pääasiallinen etenemismuoto. Ja sinä lauantaina otettiin ensimmäiset juoksuaskeleet! Sen viikonlopun jälkeen en ole nähnyt Meean konttaavan (kuin pari kertaa ulkona huonokulkuisessa maastossa), joten tosi nopeasti kehitys eteni tämän suhteen!

Metsäretkellä. ;)


Nyt neiti viipottaa menemään niin kovaa, ettei meinaa äiti pysyä perässä! Ja edelleen se on niin hassun näköistä ja tuntuista, että pikkuneiti oikeasti kävelee. Jotenkin jo niin varman näköisesti, vaikkei tätä ole vielä montaa viikkoa osattu!

Kävelytaidon myötä on löytynyt muutama muukin uusi taito. Meea on nimittäin oppinut menemään kyykkyyn ja/tai kyykistymään noukkimaan lelun lattialta. Aiemmin tästä asennosta mentiin suoraan pyllylleen istumaan; nyt neiti välillä kyykistelee lattialla pitkiäkin aikoja ja vaikkapa lukee kirjaa.

Toinen erittäin hauska - etenkin jos äiti tai isi nauraa mukana - juttu on pyöriminen. Toinen jalka pysyy paikallaan lattiassa ja toisella annetaan vauhtia ja pyöritään itsensä ympäri. Ai että on kivaa ja naurattaa ihan joka kerta! 

Niin ja ostettiin neidille myös ensiaskelkengät, joiden kanssa on harjoiteltu ulkona kävelemistä. Joka sujuu nyt jo ihan loistavasti - ei mitään ongelmaa ollut kyllä kenkien käyttöön siirtymisen suhteen!  

Neiti kesäheinä. <3

Paljon sanoja ja vielä enemmän ymmärrystä


Puhetta tulee koko ajan enemmän ja enemmän. Tosin välillä tuntuu, että samaa tahtia myös jotkin jo opitut sanat unohtuvat - ainakin väliaikaisesti.

Ihan viime päivien/viikkojen sanoja ovat olleet ainakin "guugo" (puuro), "gugu" (Talk-muru), "Aakku" (Arttu) ja "ukka" (kukka).

Meea on opetellut myös siivoamaan lelut koriin!


Kaikki kiinnostaa ja kaikki on ihmeellistä. Nyt ollaan ulkoiltukin tosi paljon ja siellä vasta jännää onkin. Pisteestä A pisteeseen B eteneminen voi kestää tosi kauan, jos/kun matkalla pitää pysähtyä tutkimaan kukkasia, ruohoa, kiviä, ötököitä tai ihan vaan omaa kenkää... 

Nyt ollaan myös siinä vaiheessa, että apinoidaan kaikkea. On joutunut vähän varomaan omia tekemisiään, kun Meea ottaa sieltä oppeja itseensä. Nyt ainakin jo huomannut, että "oijoi"-sana esim. kun meinaa kaatua, on tarttunut jostain matkaan. :) Toisaalta; nyt Meea on myös iässä, jolloin hänelle voi helposti opettaa kaikennäköistä - hyödyllistä tai vähemmän hyödyllistä. Yhtenä päivänähän mummi-hoitaja oli opettanut Meealle miten lintu lentää - pikkuneiti demonstroi tätä taitoa yleensä juoksemalla samaan aikaan. :)

Parhaat lelut ja leikit

Lelut ovat edelleen ihania. Tämän hetken suosikkeja taitavat olla nuket ja nallet, joita kanniskellaan ympäriinsä - välillä laitetaan rattaisiin nukkumaan, välillä annetaan tuttipullosta maitoa...

Nallelle rakkautta.


Potkuautokin on edelleen kiva, mutta se on ollut aika paljon viime aikoina jäähyllä. Sillä kun kivoin juttu on Artun päälle ajaminen - joka on totaalisesti kiellettyä!

Potkuauto oli kiva peli myös pikkuserkun kyläillessä. :)


Ulkoleluista Meea mielellään istuisi pyörän kyydissä vaikka koko ajan, neiti on niin pollean näköinen kun häntä työnnellään pitkin pihaa ja asuinaluetta. Hiekkalelujakin on laatikollinen (vaikka hiekkalaatikko edelleen odottaa hiekkoja!) ja yleensä niistä kaivetaankin lapio käteen ja sen kanssa sitten kuljeskellaan pitkin pihaa.

Vikalla kerhokerralla leikkipuistossa.


Ruokaa ja kasvua


Ruokaa on alkanut mennä ihan valtavia määriä! Annoskoon kasvaminen taisi startata jo siinä synttäreiden tienoilla, mutta nyt annoskoot ovat kasvaneet entisestään - ja ruokaa menee joka päivä iso määrä, vaikka kuinka kiukuttaisi tai hampaisiin sattuisi. 


Etenkin nyt ensimmäisinä päivinä mummin hoitaessa Meeaa minun ollessa töissä laitoin jääkaappiin lounasannokseksi _tosi_ ison purkillisen kasvis-lihasosetta ja taisin vielä sanoa "tässä on sitten tosi paljon, että lämmitä vaikka puolet vaan; sitten voi lämmittää lisää, jos sattuu maistumaan vielä enemmän". No sehän maistui; kaikki meni ja hedelmäsosetta vielä päälle jälkkäriksi...

Allergioiden osalta ollaan nyt saatu ruokavalioon mukaan onnistuneesti vehnä ja ilmeisesti myös kala (viides päivä seitikuutioita meneillään, eikä poskien punoitusta kummempia oireita ole ilmaantunut). Eli parempaan päin ollaan menossa sen suhteen!

Lemppariruokaa tuntuu nykyään olevan talk-murut ja leipä, joita neiti söisi varmaan joka ruokailun päätteeksi - välillä myös ruokailun sijaan. Välipaloista mieluisinta pupellettavaa on banaani. 

Juomat on vaihdettu ruokailujen yhteydessä kokonaan mukiin; nokkamukista ei neiti suostu enää juomaan. Ruokajuomana juodaan kauramaitoa ja välipalojen kanssa vettä. Unimaito-korvikkeet juodaan tuttipullosta - siinä tarkoitus olisi vaihtaa ensi kuussa nokkamukiin ja viimeistään omalla kesälomallani heinäkuussa yrittää päästä unimaidosta kokonaan eroon.

Pieni frisbeegolffaaja.


Vaatekoko on valmistajasta riippuen 80 tai 86, muutama vaate on käytössä jo kokoa 92. 

Potalla vaihdetaan lähes kaikki vaipat ja käytössä on yöunia lukuunottamatta housuvaipat. Potalla istuminen on tosi kivaa, mutta nyt jostain syystä tarpeiden tekeminen pottaan on vähän vähentynyt; välillä menee monta päivää, ettei pottaan tule mitään!


Muuta kehitystä

Yöunia ovat häirinneet hampaat. Nro 9 tuli läpi tällä viikolla. Nrot 10, 11 ja 12 ovat odotettavissa lähipäivinä; etenkin alaikenet ovat niin turvoksissa, että uusien hampaiden kohdalla on jo isot pallot! Viime viikkojen aikana Meea on herännyt 2-6 kertaa yössä, viime päivinä onneksi enimmäkseen painottuen iltaan, kun ei vielä itse ole ehtinyt nukkumaan.

Yöunet kestävät 11-12 tuntia. Minun aloittaessa työt neiti on monesti nukkunut seitsemään, puoli kahdeksaan - kun minun kotona ollessa (ja viikonloppunakin!) herätys oli jo kuudelta!

Päikkärien osalta on menossa vaihdosvaihe kaksista päikkäreistä yksiin. Joinain päivinä nukkuu yhdet unet, useimpina edelleen kahdet. Tämäkin on varmasti tuonut oman osansa niihin - meidän mittakaavassa - huonoihin yöuniin.

Päikkärit voi näköjään nukkua myös sohvalla!


Yksi isoimmista uusista jutuista on ehdottomasti oma paluuni töihin; ensimmäinen työpäivä oli päivää ennen kuin 13 kk napsahti täyteen. Hyvin on mennyt, kuten aiemmin kirjoitinkin.

Tuntuu, että neiti on kasvanut, kehittynyt ja itsenäistynyt ihan valtavasti viime kk-päivityksestä! Tuo kävelemään oppiminen teki varmasti paljon; nyt hän vaikuttaa entistä enemmän taaperolta, eikä vauvalta.

Pikkuneidin kuulumiset kahdentoista kuukauden iässä löydät täältä.

Pieni pöllöilijä. <3


Jos blogin lukijoissa on muita samanikäisten taaperoiden vanhempia, olisi kiva kuulla teidänkin kuulumisia? Miten kova on vauhti ja mikä on mielipuuhaa teillä? :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!