sunnuntai 8. toukokuuta 2016

Äitienpäivän tunnelmia

Äitienpäivät ovat erilaisia, suurelta osaltaan se johtuu lapsen kasvamisesta. Ensimmäisenä äitienpäivänä olin ihan vauvahuuruissa kolmeviikkoisen neidin kanssa, enkä muista päivästä juurikaan. Toisesta äitienpäivästä mieleeni on jäänyt liikutuksen hetki; kun neiti käveli isin sormesta kii pitäen tuomaan äidille korttia sänkyyn - niin tomerana ja ylpeänä.

Tästä kolmannesta äitienpäivästä mieleen jää varmaankin monta asiaa.

Miten neiti edellisenä päivänä totesi moneen kertaan "Meea ostaa äidille tämmösen"; olivat kuulemma kaupungilla miettineet äitienpäivälahjaa isimiehen kanssa yhdessä, monessa eri kaupassa. Lauantain puheiden perusteella äiti oli saamassa lahjaksi ainakin hellehatun, kengät, (pikku)auton ja peiton.

Miten jännittynyt neiti oli tullessaan äitiä herättämään; kuulin kun isi ennen makuuhuoneeseen tuloa pyysi harjoittelemaan, mitä pitää sanoa. "Hyvää päivää-äiti äitille!" hän sitten loppujen lopuksi minulle toivotti.

Miten ihania lahjoja neiti oli tehnyt päiväkodissa. Ihastuttavan perhoskortin ja äidin hemmotteluun tarkoitetun jalkakylvyn. Ja miten ylpeänä hän ne äidille antoi ja kertoi kuka täti oli häntä päiväkodissa niiden teossa auttanut.



Miten neiti auttoi minua raaputtamaan lahjaksi saadun arvan ja "luki" tohkeissaan käyttöohjeita saamastani toisesta jalkojenhoito-setistä.

Miten mies oli leiponut (salaa!) suklaakääretortun, jota sain nauttia aamupalaksi.

Ja miten ihana pieni neiti päätti, että äitienpäivän kunniaksi äitiä täytyy syöttää. Hän siis otti lusikan käteensä ja syötti minulle sen kääretortun palasen. Miten ihanaa! <3

Seuraa Facebookissa, Instagramissa ja Bloglovinissa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!