perjantai 27. toukokuuta 2016

"Ihana" siitepölyallergia

Siitepölyallergia, tuo jokakeväinen vaiva, on tänä keväänä kohdallani noussut ihan uudelle levelille. En tiedä onko aika tehnyt tehtävänsä oman allergiani suhteen vai onko tänä keväänä vaan poikkeuksellisen voimakas siitepölykausi.

Joka tapauksessa; tänä keväänä jouduin ensimmäistä kertaa hankkimaan reseptilääkkeet siitepölyallergian hoitoon.

Siitepölyallergia iski minulle vasta aikuisiässä. Muistan vielä kun olimme Jyväskylän vapputorilla päivää viettämässä ja ilmassa leijuva siitepöly sai minut aivastelemaan jatkuvasti. Kotiin päästyämme olin jo ihan tukossa. Apteekista sen jälkeen ostamani nenäsumute auttoi sen kevään ja vielä seuraavankin. Kahden vuoden päästä - vuonna 2011 - nenäsumute ei riittänyt, vaan ostin sen oheen vielä ilman reseptiä saatavat allergiatabletit.

Niillä pärjättiin muutama vuosi, vaikkakin allergiaoireet tuntuivat pahenevan vuosi vuodelta. Siksi myös allergialääkityksen aloittamista piti aikaistaa vuosi vuodelta.

Meeaa odottaessani allergialääkkeitä ei saanut käyttää. Kysyin asiaa neuvolasta ja sieltä todettiin, että yritä vaan pärjätä. Ehkä jotain raskaana oleville suunnattuja allergialääkkeitä olisi ollut (?), mutta minä menin sen kevään ilman lääkkeitä. Ja ihme kyllä - ei tullut yhtään oireita! Ei raskaana ollessani eikä synnytyksen jälkeen (Meea syntyi siis 21.4., eli keskellä siitepölykautta). Paras kevät ikinä - niin elämäntilanteen kuin allergiaoireidenkin kannalta.

Myös viime keväänä allergiaoireet pysyivät kohtuullisen lievinä; hieman meni nenä tukkoon, mutta allergialääkkeillä pysyi pahemmat oireet poissa.

Tänä keväänä asia olikin toisin. Aloitin allergialääkityksen käsikauppalääkkeillä jo huhtikuussa, mielestäni aika hyvissä ajoin. Siitä huolimatta koko kevään nenä on tuntunut menevän tukkoon ja toukokuun alussa ensimmäisten helteiden iskiessä olin aivan tukossa. Ja niin oli muuten Meeakin!

Kelit viilenivät ja olo helpottui molemmilla. Tällä viikolla sitten onkin allergiaoireet iskeneet päälle ihan kunnolla!

Itse heräsin maanantaiaamuna silmä punaisena. Siis aivan tulipunaisena. Ja yläluomi turvoksissa. Siihen päälle vielä flunssa, tukkoinen olo ja aivan järkyttävä silmän kutina.

Johtuen hieman heikosti organisoidusta lääkäritilanteesta (ei siitä tässä yhteydessä sen enempää...) en päässyt maanantaina lääkäriin, mutta sain onneksi puhelimitse allergialääkereseptit. Silmätipat ja tabletit hain heti maanantaina, nenäsuihkeen jätin vielä apteekkiin odottelemaan.



Kahdesti päivässä laitettavat silmätipat tepsivät sen verran, että punotus katosi. Edelleen aamuisin silmät ovat täynnä kirkasta rähmää ja niitä on vaikea saada auki. Tabletit ja torstaina tullut sateinen keli sen sijaan eivät tepsineet riittävästi muihin oireisiin. Eilem hain vielä sen nenäsumutteen apteekista ja tänä aamuna laitoin sitä ensimmäistä kertaa.

Saa nähdä katoavatko oireet vai kärsitäänkö näistä koko kevät. Olen kuullut useammalta tutulta, että jos he aloittavat allergiakuurin ns. liian myöhään, ei mistään lääkityksestä ole apua enää kyseisenä kesänä. Omalla kohdallani onneksi allergiaoireet ajoittuvat vaan kevääseen ja koivun kukintaan, ja olo on joka vuosi helpottunut mitä pidemmälle kesä etenee.

Ikävä "sivuoire" tosin on tämä jäätävä väsymys, mitä nämä allergialääkkeet tuntuvat aiheuttavan. :(



Kaikkein ikävintä tässä on se, että ilmeisesti Meea on perinyt minulta tämän allergian - ja se on puhjennut jo näin nuorena. Juuri kun maitoallergiasta päästiin eroon, niin tulee uusi allergia tilalle. :(

Kyselin asiasta maitoaltistuksen yhteydessä lääkäriltä ja kuulemma siitepölyallergia on ihan mahdollinen jo näin nuorellakin; kun kerran on elänyt kyseisen kauden (eli kevään) kokonaisuudessaan, sen jälkeen allergia voi puhjeta. Kun Meea on syntynyt ns. kesken siitepölykauden, kevät 2016 on hänen kohdallaan ensimmäinen "mahdollinen" allergisoitumisajankohta - eikä tosiaan viime keväänä mitään oireita vielä ollutkaan.

Jännää kyllä, miten samassa tahdissa meidän allergiaoireet menevät. Talvellakin pakkasten tullessa molemmilla puhkesi samaan aikaan atooppinen ihottuma; jos ei itselläni sitä olisi, olisin tottakai ajatellut Meean olevan allerginen jollekin ruualle - nyt kun oireet tulivat täsmälleen samaan aikaan (Meealla onneksi lievempänä kuin itselläni), ei tarvinut alkaa stressaamaan mahdollisten uusien ruoka-aineallergioiden takia. Sama homma nyt keväällä; flunssa ja tukkoisuus alkoi tasan samana päivänä - samaten silmäoireet iskivät sekä Meealle että minulle maanantai-aamuna herätessä! Se on kyllä jännä, miten käsi kädessä meidän oireet kulkevat!

Meealle en tosiaan ole vielä mitään allergialääkitystä aloittanut, enkä haluaisikaan. Näin pienillä siedätyshoito on paras keino ja hyvällä tuurilla koko allergia voisi mennä vielä ohikin, kun siihen siedättyisi. Tietenkin, jos oireet muuttuvat sietämättömiksi, täytyy käydä lääkärillä tämän takia - mutta ainakin vielä pärjätään.

Onneksi koivun kukinta on päättymässä, joten ehkä tästä olo pikkuhiljaa kummallakin helpottuu!

Seuraa Facebookissa, Instagramissa ja Bloglovinissa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!